Jännittävää tälläkin palstalla huomata kuinka suuria tunteita Mannerheim nostattaa. Eiköhän Donnerin dokumentti kuitenkin ole ihan kunnianosoitus kohteelleen ja tavallaan vastaveto sille yksisilmäiselle ( ja jotenkin slaavilaiselle) palvonnalle, jota Mannerheim on Suomessa sotien jälkeen saanut. Oikeastaan tämä dokumentti tekee mahdollisen sepite-elokuvan täysin tarpeettomaksi.

Hetkinen... eiköhän Mannerheimin päämäärä vuoden 1918 tapahtumissa ollut tsaarinvallan palauttaminen Venäjällä. Siihen tarvittiin rintaman avaamista Karjalassa ja valkoisen Suomen sotaväkeä. Suomen itsenäisyys taisi olla vain vahingossa toteutunut sivujuoni koko tapahtumasarjassa. Ottakaa kantaa

– Anonyymi (ei varmistettu)