Kyllä minuakin on aina vaivannut se dokumenttien tekijöiden vääristelevä ja asioita värittävä tapa, sekä suoranainen satujen kertominen.Ilmeisesti heidän mielestä ohjelmasta ei tule riittävän eksoottinen ja mielenkiintoinen jos kertoo asiat niin kuin ne todellisuudessa ovat.
Hyvä esimerkki asioiden vääristelystä on tämä ohjelma " suomi tuli saamenmaahan" ja peltsin lappi, kohta jossa kerrotaan Riutulan koulusta.
Ensiksikään Riutulan koulussa ei kielletty saamenkielen käyttämistä ja sitä myös käytettiin.
En myöskään usko että suomalaistaminen oli mikään tavoite. Elettiin sodanjälkeistä aikaa ja suomi oli köyhä maa, tavoite oli että kaikilla suomen lapsilla( syntyperään katsomatta ) olis samat mahdollisuudet ja elämän eväät tulevaisuutta varten.Opettajista oli puute ja saamenkielentaitoisia opettajia ei ollut lainkaan.
Kieltämättä asuntolaelämä oli lapsille rankka ,niin saamelaisille kuin suomalaisillekin , siitä ei mielestäni kuitenkaan voi syyttää ketään,henkilökunta teki varmasti parhaansa mitä niissä olissa oli mahdollista .
Olen Riutulan koulun entinen oppilas vuosilta 1955-1962. Syntyperältäni olen sekä saamelainen että suomalainen.Minun kouluaikanani ei Riutulaan tullut yhtään oppilasta joka ei olis osannu suomenkieltä.
Toivoisin että kun tulevaisuudessa tehdään dokumenttejä saamelais asioista niin vaivauduttais selvittelemään asioita monelta kantilta ja huomioitais myös se mihin aikakauteen ne tapahtumat liittyy.
maanantaina 27.08.2012
Kyllä minuakin on aina vaivannut se dokumenttien tekijöiden vääristelevä ja asioita värittävä tapa, sekä suoranainen satujen kertominen.Ilmeisesti heidän mielestä ohjelmasta ei tule riittävän eksoottinen ja mielenkiintoinen jos kertoo asiat niin kuin ne todellisuudessa ovat.
Hyvä esimerkki asioiden vääristelystä on tämä ohjelma " suomi tuli saamenmaahan" ja peltsin lappi, kohta jossa kerrotaan Riutulan koulusta.
Ensiksikään Riutulan koulussa ei kielletty saamenkielen käyttämistä ja sitä myös käytettiin.
En myöskään usko että suomalaistaminen oli mikään tavoite. Elettiin sodanjälkeistä aikaa ja suomi oli köyhä maa, tavoite oli että kaikilla suomen lapsilla( syntyperään katsomatta ) olis samat mahdollisuudet ja elämän eväät tulevaisuutta varten.Opettajista oli puute ja saamenkielentaitoisia opettajia ei ollut lainkaan.
Kieltämättä asuntolaelämä oli lapsille rankka ,niin saamelaisille kuin suomalaisillekin , siitä ei mielestäni kuitenkaan voi syyttää ketään,henkilökunta teki varmasti parhaansa mitä niissä olissa oli mahdollista .
Olen Riutulan koulun entinen oppilas vuosilta 1955-1962. Syntyperältäni olen sekä saamelainen että suomalainen.Minun kouluaikanani ei Riutulaan tullut yhtään oppilasta joka ei olis osannu suomenkieltä.
Toivoisin että kun tulevaisuudessa tehdään dokumenttejä saamelais asioista niin vaivauduttais selvittelemään asioita monelta kantilta ja huomioitais myös se mihin aikakauteen ne tapahtumat liittyy.
– Anonyymi (ei varmistettu)