Ajatellaanpa tällaista, jo noin viiskymppistä ´vasemisto duunaria`, jolla on jo noin 30-vuoden työ rupeama takanaan, on tehnyt duuniaan
ja maksanut uskollisesti veronsa, kävelee eräänä päivänä syystä tai toisesta sosiaaliluukulle ´avustusta` hakemaan, mutta se evätään,
koska työpaikka on ja omaisuuttakin (kun on tullut aikanaan hankittua vaikkapa oma koti perheelle), ettei siksi kuulu avustettavien piiriin.
Sitten samalle tiskille kävelee neekeri, vaikkapa somaliasta, kertoo surullisen tarinan traagisesta venepakomatkastaan kuuden vaimonsa
ja kahdenkymmenen lapsensa kanssa. Pyssymiehet on perässä, ovat jahdanneet hänen henkeään niin maalla kuin merelläkin (ku nykyään
nämä merirosvotkin ahdistelee merenkulkijoita), eli hurja ja kurja elämä on takana ja edessäkin, mikäli apuja ei tule – ja tuleehan niitä ku
sosiaaliluukun täti kuuntelee tätä niin surullista elämääkin kurjempaa tarinaa. Kämppä eirasta, tai jostain merenrannalta kumminkii, ku
meren läheisyyteen ehtivät vetisellä venepakomatkallaan tottua. Et jos silleen näin aluksi noin 150-200 neliöinen, kun kerran tuota
perhettäkin on sen verran Allahan siunannut, ja lisääkin näyttäisi olevantulossa, ainakin sen mukaan mitä nyt sellainen ei kätilön kolutusta
saanut sosiaalityöntekijä voisi vaimojen liinavaate varastojen peittämästä kehosta huolimatta päätellä, jottas sen verran tuota kumpua
näkyy jo olevan, että tuplatkaan ei ole mahdoton ajatus ja sen kun kertoo vielä kuudella, saadaankin tovin kuluttua ne sen tusina uutta
mustapäätä ruokittavaksi lisää. Ja totta kai päivähoito paikka jokaiselle muksulle lähimmästä tarhasta, ja tila-auto, mieluummin kaksi,
jottas ne voidaan sinne kuljettaa. Sanoma- ja aikakausi lehdet kuuluvat pakettiin automaattisesti, kuin televisiot lupineen. Säännölliset
terveystarkastukset, sekä hampaiden hoito ja valkaisu, ku sehän kuuluu kulttuuriin, kuin myös omat uimahallivuorot, koska onhan
paikallisillakin omat vuoronsa – tosin niitä myös yhteis- ja yleisvuoroiksi sanotaan.
Ja kaiken tämän jälkeen joku vasemisto kommari (Anna Kontula) kysyy hämmästyneenä, että koska näitä ´venepakolaisia` tulee suomeen
vain noin 300 kpl vuodessa, se on niin pieni ja markinaalinen ryhmä, kuinka ne nyt voisivat aiheuttaa ongelmia? Rahallisestikin se on meille
suomalaisille niin pieni ja mitätön meno erä. Niin on, vaan kysymys ei olekaan vain ja ainoastaan rahasta, vaan asenteesta. Kun suomalainen
avun tarvitsija, vaikkapa eläkeläinen, elämäntyönsä jo tehneenä ja veronsa maksaneena, tyrmätään ensimäiselle luukulle, sanoilla ´sinulle ei
apu kuulu`, koska se on tarkoitettu vettyneille mutiaisille, ei ihme jos ongelmia alkaa kehittyyn. Eli mieti seuraavalla kertaa ne sen pariinkin
otteeseen, ennen kuin avaat suusi A-talkin tapaisessa julkisessa ohjelmassa, mitä sanot, koska olethan oikeasti (puoleesi perusteella)
suomalaisen työväenluokan kansanedustaja. Tiedätkö edes ketä ja mitä ne ovat – työläiset?
perjantaina 29.04.2011
Ajatellaanpa tällaista, jo noin viiskymppistä ´vasemisto duunaria`, jolla on jo noin 30-vuoden työ rupeama takanaan, on tehnyt duuniaan
ja maksanut uskollisesti veronsa, kävelee eräänä päivänä syystä tai toisesta sosiaaliluukulle ´avustusta` hakemaan, mutta se evätään,
koska työpaikka on ja omaisuuttakin (kun on tullut aikanaan hankittua vaikkapa oma koti perheelle), ettei siksi kuulu avustettavien piiriin.
Sitten samalle tiskille kävelee neekeri, vaikkapa somaliasta, kertoo surullisen tarinan traagisesta venepakomatkastaan kuuden vaimonsa
ja kahdenkymmenen lapsensa kanssa. Pyssymiehet on perässä, ovat jahdanneet hänen henkeään niin maalla kuin merelläkin (ku nykyään
nämä merirosvotkin ahdistelee merenkulkijoita), eli hurja ja kurja elämä on takana ja edessäkin, mikäli apuja ei tule – ja tuleehan niitä ku
sosiaaliluukun täti kuuntelee tätä niin surullista elämääkin kurjempaa tarinaa. Kämppä eirasta, tai jostain merenrannalta kumminkii, ku
meren läheisyyteen ehtivät vetisellä venepakomatkallaan tottua. Et jos silleen näin aluksi noin 150-200 neliöinen, kun kerran tuota
perhettäkin on sen verran Allahan siunannut, ja lisääkin näyttäisi olevantulossa, ainakin sen mukaan mitä nyt sellainen ei kätilön kolutusta
saanut sosiaalityöntekijä voisi vaimojen liinavaate varastojen peittämästä kehosta huolimatta päätellä, jottas sen verran tuota kumpua
näkyy jo olevan, että tuplatkaan ei ole mahdoton ajatus ja sen kun kertoo vielä kuudella, saadaankin tovin kuluttua ne sen tusina uutta
mustapäätä ruokittavaksi lisää. Ja totta kai päivähoito paikka jokaiselle muksulle lähimmästä tarhasta, ja tila-auto, mieluummin kaksi,
jottas ne voidaan sinne kuljettaa. Sanoma- ja aikakausi lehdet kuuluvat pakettiin automaattisesti, kuin televisiot lupineen. Säännölliset
terveystarkastukset, sekä hampaiden hoito ja valkaisu, ku sehän kuuluu kulttuuriin, kuin myös omat uimahallivuorot, koska onhan
paikallisillakin omat vuoronsa – tosin niitä myös yhteis- ja yleisvuoroiksi sanotaan.
Ja kaiken tämän jälkeen joku vasemisto kommari (Anna Kontula) kysyy hämmästyneenä, että koska näitä ´venepakolaisia` tulee suomeen
vain noin 300 kpl vuodessa, se on niin pieni ja markinaalinen ryhmä, kuinka ne nyt voisivat aiheuttaa ongelmia? Rahallisestikin se on meille
suomalaisille niin pieni ja mitätön meno erä. Niin on, vaan kysymys ei olekaan vain ja ainoastaan rahasta, vaan asenteesta. Kun suomalainen
avun tarvitsija, vaikkapa eläkeläinen, elämäntyönsä jo tehneenä ja veronsa maksaneena, tyrmätään ensimäiselle luukulle, sanoilla ´sinulle ei
apu kuulu`, koska se on tarkoitettu vettyneille mutiaisille, ei ihme jos ongelmia alkaa kehittyyn. Eli mieti seuraavalla kertaa ne sen pariinkin
otteeseen, ennen kuin avaat suusi A-talkin tapaisessa julkisessa ohjelmassa, mitä sanot, koska olethan oikeasti (puoleesi perusteella)
suomalaisen työväenluokan kansanedustaja. Tiedätkö edes ketä ja mitä ne ovat – työläiset?
– Arska (ei varmistettu)