sunnuntaina 11.03.2012

Hienoa, että käännös- ja selostusvirheet on huomattu. Huomaan nyt että itsekin valpastuin
kyseisissä kohdissa, vaikken ruvennut niitä selvittelemään.

Sarjan suurin virhe uppoaa katsojiin kuitenkin mukisematta.
Se on tietenkin omasta mielestään viisaiden keksimä ja kehittelemä evoluutio- teoria.

Kerronpa mielleyhtymäni, joka liittyy Hautavajoaman Kirjo-ahveniin ja Monneihin:
Naaraat tarkkailevat koiraiden rakentamia hiekkakumpuja ja valitsevat mieleisensä.
Kaltevien ja tasaisten kumpujen suosijat alkavat erottua toisistaan ja syntyykin uusi laji.
Todella mielenkiintoisesti Kirjo-ahven vei lapset hoitoon Monnin päiväkotiin.

Ihmiset toimivat samaan tapaan:
Rikkaat suosivat aviopuolisoina rikkaita. Köyhät joutuvat useimmiten tyytymään köyhään.
Pesät eli asumismuodot muokkautuvat tämän luonnonvalinnan mukaan.
Aika usein köyhien ja rikkaiden lapset käyvät samoissa päiväkodeissa ja kouluissa.
Luonnonvalinta eli ympäristön paine kuitenkin estää niitä usein pariutumasta.
Vaikka eriarvoisuus eli rikkaiden ja köyhien välimatka lisääntyy ei kukaan varmaan
väitä, että niistä tulee uudet lajit.

Hauskin sanonta on se kun nähdään jotain poikkeuksellisen hienoa, niin
selostaja sanoo, että evoluutio on toiminut nerokkaasti.

Luomakunnassa on tuhansittain nerokkaita asioita, joita ihmiset ihmetellen jäljittelevät.
Tarvitaan paljon viisaita ja kokeneita tutkijoita, suunnittelijoita, insinöörejä, ja kädentaitajia,
jäljittelemään luonnon nerokkaita ilmiöitä, eikä silti päästä lähellekään siellä
ilmenevää nerokkuutta.
Järjettömään sattumaan ei voida koskaan liittää sanaa - nerokkuus.
Se sana liitetään asioihin vain jos takana on älykäs persoona.

Vastaa

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Muualla Yle.fi:ssä