Kerrankin Yle esitti loistavaa draamaa, ja ajankohtaista, ja totta! Olen itse narsistin uhri, ja tunnistin jokaisen koukeron jutussa. Repliikit, jotka toistuivat minunkin elämässäni: "Ensimmäisestä vastoinkäymisestäkö sitä jo luovutetaan" tai "Sinä et nyt ymmärrä omaa parastasi" tai "Meidät on luotu toisillemme" Näillä tämmöisillä repliikeillä todellisuudessa narsisti yrittää pitää uhrin satimessaan. Ja saakin pidettyä, valitettavan monta. Minua ei saanut. Lähdin karkuun. Sitä paitsi olen kirjailija, ja tässäkin ominaisuudessa sanon, että draama oli erittäin loistavaa, hyvin ohjattu, hyvin näytelty, hyytävän hyvää. Suorastaan puhdistava kokemus, varsinkin loppuratkaisun suhteen. Sitä paitsi oli erittäin hyvä, että kyseessä ei ollut väkivaltainen narsisti, koska henkinen väkivalta on ihan yhtä kiduttavaa. Varsinkin siinä mielessä, että henkistä väkivaltaa ympäristö ei usko, ei ota todesta. Uhri jää näissä tapauksissa valitettavan yksin. Lisää tämmöisiä draamoja yleltä. Aivan loistavaa työtä!

– Anonyymi (ei varmistettu)