Minulla on yllätys yllätys vain positiivisia kokemuksia lastensuojelusta! Olin pahoinpidelty puoliso, joka ei pystynyt lähtemään kotoa omin voimin, vaikka lapsetki kärsivät. sain tuen lastensuojelusta, josta minut ohjattiin turvakotiin lapsen kanssa. koskaan ei puhuttu lapsen huostaanotosta, paitsi silloin, kun en itse pystynyt tekemään päätöstä kotoa pois lähtemisestä. Silloin sanottiin, että lapsi lähtee, jos sinä et hänen kanssaan lähde, ja sehän oli minulle se viimeinen loppu, jolloin tajusin, että nyt minun on pakko lähteä. Edes poliisi ei saanut minua lähtemään, vaikka sanoi, että jos et nyt lähde, niin lähdet kohta ruumisarkussa. Mutta uhka lapsen huostaanotosta sai minut lopulta ymmärtämään, että on pakko lähteä pois väkivallan alta. Eli ilman lastensuojelua olisin varmaankin kuollut. Tätä ennen oli lastensuojeluilmoituksia tehty varmaankin 6-7, lapsi oli ollut vastaanottoyksikössä ja palannut kotiin, ja taas monta ilmoitusta, eli ei todellakaan uhkailtu huostaanotolla ennenkuin viimeisessä hädässä. Nyt asumme erillään väkivaltaisesta isästä, ja siitä saan kiittää vain ja ainoastaan lastensuojelua.

– Anonyymi (ei varmistettu)