"Political whore" on yleinen käsite, tarkoittaa poliitikkoa, joka myy rahasta/eduista itselleen vaaleissa tulleen vaikutusvallan eniten tarjoavalle. Ottaen kuitenkin äänet äänestäjäkunnalta, jonka edut ovat toiset kuin maksajatahon. Suomen kielipolitiikassa tällainen poliittinen prostituutio on yleinen käytäntö. Suomenkielinen poliitikko on ajavinaan suomenkielisten äänestäjiensä etua, mutta toimii kielipolitiikassa Ruotsalaisen kansanpuolueen etujen mukaan, saatuaan rahaa Rkp:n rahastoista(mm. Kaksikielisen Suomen puolesta-säätiöstä), jaetaan joko avoimesti(kuten esim. Henna Virkkuselle ja Timo Laaniselle(2000 euroa kullekin)), myös salaa, -juuri 799 euroa, jota ei tarvitse ilmoittaa vaalirahoituksessa. Räikein tämänhetken poliittinen pakkoruotsihuåra on Sdp:n Jukka Gustafsson, joka 2 eri vaalikoneessa ilmoitti vastustavansa pakkoruotsia, mutta opetusministeriksi päästyään pyörsi lupauksensa ja noudattaa nyt Rkp:n tahtoa. Julkipakkoruotsihuåra on myös esim. Paavo Lipponen, joka avoimesti on Rkp:n kielipolitiikan ajaja, ja on saanut mm. Freudenthal-mitalin ja rahaa Rkp:n taholta. Pakkoruotsihuåria löytyy paitsi poliitikoista, myös virkamiehistä, toimittajista sekä kulttuurin piiristä.
Tätä ei Yle:n tule sensuroida.

– Kalevala (ei varmistettu)