Ohjelman viisaimmat kommentit tuli Mimmulta, oppilaalta. Oppilaat ovat asiantuntijoita omissa asioissaan ja heidät tulee ottaa mukaan heitä koskevien asioiden kehittämiseen.
Mies rehtori kaipasi lainsäätämistä ja naisrehtori selitti, ettei voi muuta tehdä kuin viedä oikeuteen vanhemmat jos he eivät toimi kuten koulu haluaa. Lait ja rangaistuksetko tekevät lapsistamme hyvinvoivia ja muista ihmisistä välittäviä aikuisia.
Koululla on peiliin katsomisen paikka kun he eivät saa asioita sujumaan koulussa. Yritys hoitaa asioita pakolla ei toimi muuallakaan yhteiskunnassa. Vankiloissa on jo liikaa ihmisiä joita on koitettu kasvattaa pakolla. Ei kannata tehdä tai antaa koulun enää olla lasten vankila. Jos opettajat eivät osaa kasvattaa ilman pakkoa ja rangaistuksia, heidän ei ehkä tuli olla kasvattajia. Poliisin tai vanginvartijan työt voisi soveltua sellaiselle opettajalle paremmin. Tai sitten lisäopintoja välittämisen, ihmisten kohtaamisen, kuuntelemisen ja ohjaamisen taidoissa. Toki tarvitaan myös Vanhempainliiton edustajan ansiokkaasti vaatimaa aikaa vanhemmuuteen ja myös kasvattamiseen koulussa.
Opettajia on paljon hyviä, jotka tulevat toimeen lasten ja nuortenn kanssa ja saavat heidät oppimaan sekä asiatietoa, että elämää. Heistä tulisi ottaa mallia. Ei näistä kahdesta ohjelmassa esiintyneestä rehtorista.
Oppilaat mainitsivat ohjelmassa, että joskus ei vaan jaksa mennä kouluun. Oppilaat oli tässäkin viisaampia kuin opettajat. Kannattaa mieluummin hoitaa uupumus levolla kuin hankkia masennusta tai kasvattaa ahdistusta kuten liian moni aikuinen tekee. Ja päätyy masennuksen tai ahdistuksen takia pitkälle sairaslomalle tai eläkkeelle. Rehtorit ja opettajat kehoittaa olemaan kuulematta ihmisen omiat tuntemuskia ja noudattamaan järjesetelmän normeja. Ihan kuin kaikki ihmiset olisivat koulua varten, eikä koulu elämän tukemista varten.
Olen liki parikymmentä vuotta sitten lukenut maailmalla olevista hyvistä käytännöistä joilla hyvinvointia ja oppimista voidaan viedä uudelle paremmalle tasolle. Ei ole opettajien käyttöön päätynyt nämä tiedot näemmä vieläkään. Kirja johon soisin kaikkien opettajien ja rehtorien tutustuvan on Oppimisen vallankumous : ohjelma elinikäistä oppimista varten / Gordon Dryden ja Jeannette Vos ; suomentanut Raimo Salminen
– Oppilaat eivät ole koulua varten (ei varmistettu)
torstaina 17.01.2013
Ohjelman viisaimmat kommentit tuli Mimmulta, oppilaalta. Oppilaat ovat asiantuntijoita omissa asioissaan ja heidät tulee ottaa mukaan heitä koskevien asioiden kehittämiseen.
Mies rehtori kaipasi lainsäätämistä ja naisrehtori selitti, ettei voi muuta tehdä kuin viedä oikeuteen vanhemmat jos he eivät toimi kuten koulu haluaa. Lait ja rangaistuksetko tekevät lapsistamme hyvinvoivia ja muista ihmisistä välittäviä aikuisia.
Koululla on peiliin katsomisen paikka kun he eivät saa asioita sujumaan koulussa. Yritys hoitaa asioita pakolla ei toimi muuallakaan yhteiskunnassa. Vankiloissa on jo liikaa ihmisiä joita on koitettu kasvattaa pakolla. Ei kannata tehdä tai antaa koulun enää olla lasten vankila. Jos opettajat eivät osaa kasvattaa ilman pakkoa ja rangaistuksia, heidän ei ehkä tuli olla kasvattajia. Poliisin tai vanginvartijan työt voisi soveltua sellaiselle opettajalle paremmin. Tai sitten lisäopintoja välittämisen, ihmisten kohtaamisen, kuuntelemisen ja ohjaamisen taidoissa. Toki tarvitaan myös Vanhempainliiton edustajan ansiokkaasti vaatimaa aikaa vanhemmuuteen ja myös kasvattamiseen koulussa.
Opettajia on paljon hyviä, jotka tulevat toimeen lasten ja nuortenn kanssa ja saavat heidät oppimaan sekä asiatietoa, että elämää. Heistä tulisi ottaa mallia. Ei näistä kahdesta ohjelmassa esiintyneestä rehtorista.
Oppilaat mainitsivat ohjelmassa, että joskus ei vaan jaksa mennä kouluun. Oppilaat oli tässäkin viisaampia kuin opettajat. Kannattaa mieluummin hoitaa uupumus levolla kuin hankkia masennusta tai kasvattaa ahdistusta kuten liian moni aikuinen tekee. Ja päätyy masennuksen tai ahdistuksen takia pitkälle sairaslomalle tai eläkkeelle. Rehtorit ja opettajat kehoittaa olemaan kuulematta ihmisen omiat tuntemuskia ja noudattamaan järjesetelmän normeja. Ihan kuin kaikki ihmiset olisivat koulua varten, eikä koulu elämän tukemista varten.
Olen liki parikymmentä vuotta sitten lukenut maailmalla olevista hyvistä käytännöistä joilla hyvinvointia ja oppimista voidaan viedä uudelle paremmalle tasolle. Ei ole opettajien käyttöön päätynyt nämä tiedot näemmä vieläkään. Kirja johon soisin kaikkien opettajien ja rehtorien tutustuvan on Oppimisen vallankumous : ohjelma elinikäistä oppimista varten / Gordon Dryden ja Jeannette Vos ; suomentanut Raimo Salminen
– Oppilaat eivät ole koulua varten (ei varmistettu)