Ikävä todeta näin hoitajan kannalta että vanhustyö ei näytä muuttuvan vaikka siitä puhutaan mediassa, kukaan ei oikeasti ota tosissaan näitä asioita. tuntuu ,että nämä asiat otetaan vain esiin välillä koska on pakko mutta ajan kanssa ne unohtuvat taas. Se että, yksi hoitaja voi saada aikaan muutoksia on todella harvinaista, siihen tarvitaan johdon täydellinen tuki sekä todella muuttumiskykysiä ja inhimillisiä sekä vanhuksia todella arvostavia, ammatillisesti päteviä työtovereita.IHANAA, JOS NÄIN ON JOSSAIN OLLUT.
Olen myöstäysin varma siitä, että tuo uusi laki ei tuo mitään muutosta jollei oikeasti johtotasolla vaadita muutoksia sekä mielestäni lääkäreiden pitäisi ottaa suurenpi vastuu potilaista ja kyseenalaistaa potilaiden hoitoa ,jotka ovat laitoksissa esim. vuodepotilaina.
Puhutaan koko ajan siitä ,että tarvitaan enemmän hoitajia vanhustyöhön, jotta vanhukset saavat paremapaa hoitoa. olen tässä vuosien varrella kokenut ettei niin ikävä kyllä ole tapahtunut ainakaan niissä paikoissa ,jossa olen ollut.
Olen koko ikäni hoitanut vanhuksia vanhainkodeissa, sekä pitkäishoidoissa.Minun hoitotapani on ollut aina kuntouttava työ-ote, jolla pidetään vahuksen omat voimavarat käytössä sekä myös pyritään parantamaan niitä jos sille on resursseja. Useasti vanhan ihmisen voimavarat kasvavat kun ne otetaan käyttöön. Mieli-alakin kohenee sekä elämänlaatu sen myötä.Pidän työstäni tosi paljon.
MUTTA, monista työpaikoista olen jounut itse lähtemään kun saan vastustusta työtovereilta, Syynä on ainostaan se,että, eivät halua kävelyttää tai nostaa ns. vuodepotilasta istumaan geriatriseen tuoliin, vainkka se olisi tälle vanhukselle tärkeää. Monilta olen usein kysynyt, että miksi ihmisen pitää olla sängyssä koko päivän vaikka pystyy istumaan ja ottamaan jopa muutamia askeleita niin minulle on sanottu ,että koska hän on niin vanha(esim.87)niin hänen kuuluukin olla sängyssä eli minä olin se hoitja joka "kidutti " vanhusta nostamlla istumaan tuoliin sekä viemällä päiväsaliin ,jotta näkee muita ihmisiä eikä vain huoneensa kattoa ja ehkä yrittämällä itse juoda edes maitonsa. Näin ei vain jaksa kauan tehdä yksi ihminen jos muut eivät näe asioita samalla tavalla. Tähän väsyy.. koska.. kun saan tällä toiminnalla vanhuksen piristymään ja ehkä fyysisesti hieman parempaan kuntoon että jaksaa jopa vessaan kävellä ja syöminenkin alkaa itsenäisesti onnistua niin se on minullekkin kova pala kun esim. vapaa-päivien jälkeen tulet töihin ja näät miten kyseiseisen vanhuksen kunto on romahtanut sinä aikana kun on taas joutunut vuoteessa olemaan. Vanhan muistisairaan kunto laskee aika äkkiä vuoteessa. Saat aloittaa taas alusta ja se on raskasta sekä myös saat muiden hoitajien vihat päällesi.
Meitä tämänkaltaisia huonosti kohdeltuja hoitajia on paljon, jotka rakastamme työtämme ja teemme sitä ilolla sekä yritämme pitää vanhustemme elintasoa laitosissa jotenkin edes siedettävällä tasolla, joudumme lähtemään aina pois, koska suurin osa hoitajista ei näe tätä työtä näin, vaikka siitä puhutaan ja puhutaan ,työtekijöitä koulutetaan jatkuvasti ..MISSÄ SE NÄKYY, ei ainakaan vanhustenhoidossa. sääliksi käy suomalaisia vanhuksia.
Täytyy vielä todeta ,ettei edes viidellä hoitajalla saatu muutoksia aikaan eräässä työpaikassa jossa itsekkin olin vähän aikaa sitten. Meillä osastonhoitaja oli vanhusten hyvän hoidon ja kuntoutuksen asialla ja teki kaikkensa hyvän ilmapiirin luomiseksi, mutta hän ei saanut tarpeeksi tukea omalta ,esimieheltään, joten väsyi ja lopetti yli 30vuoden työuran jälkeen kaupungin palveluksesta eikä kukaan edes kyseenalaista miksi. Kävimme kaikki viisi asian tiimoilta keskustelua myös työsuojelussa sekä terveydenhuollossa psykologin juttusilla, mutta siitä ei ollut mitään apua vaan jätimme kaikki muutkin työpaikkamme. Olimme työpaikkakiusattuja vain siksi koska teimme työtä kaupungin ohjeiden mukaisesti jotka ovat kuntouttava työ-ote, yksilöllisyys ym. pois lähdon jälkeen laitoin vielä postia asiasta tulosaluepäällikölle, koska koimme asian todella raskaasti, mutta siltäkään taholta ei tullut koskaan yhteydenottoa. Eli missä siis vanhustenhoidossa mättää suurimmin?? ehkä alalla on vääränlaisia ihmisiä työssä???
keskiviikkona 06.03.2013
Ikävä todeta näin hoitajan kannalta että vanhustyö ei näytä muuttuvan vaikka siitä puhutaan mediassa, kukaan ei oikeasti ota tosissaan näitä asioita. tuntuu ,että nämä asiat otetaan vain esiin välillä koska on pakko mutta ajan kanssa ne unohtuvat taas. Se että, yksi hoitaja voi saada aikaan muutoksia on todella harvinaista, siihen tarvitaan johdon täydellinen tuki sekä todella muuttumiskykysiä ja inhimillisiä sekä vanhuksia todella arvostavia, ammatillisesti päteviä työtovereita.IHANAA, JOS NÄIN ON JOSSAIN OLLUT.
Olen myöstäysin varma siitä, että tuo uusi laki ei tuo mitään muutosta jollei oikeasti johtotasolla vaadita muutoksia sekä mielestäni lääkäreiden pitäisi ottaa suurenpi vastuu potilaista ja kyseenalaistaa potilaiden hoitoa ,jotka ovat laitoksissa esim. vuodepotilaina.
Puhutaan koko ajan siitä ,että tarvitaan enemmän hoitajia vanhustyöhön, jotta vanhukset saavat paremapaa hoitoa. olen tässä vuosien varrella kokenut ettei niin ikävä kyllä ole tapahtunut ainakaan niissä paikoissa ,jossa olen ollut.
Olen koko ikäni hoitanut vanhuksia vanhainkodeissa, sekä pitkäishoidoissa.Minun hoitotapani on ollut aina kuntouttava työ-ote, jolla pidetään vahuksen omat voimavarat käytössä sekä myös pyritään parantamaan niitä jos sille on resursseja. Useasti vanhan ihmisen voimavarat kasvavat kun ne otetaan käyttöön. Mieli-alakin kohenee sekä elämänlaatu sen myötä.Pidän työstäni tosi paljon.
MUTTA, monista työpaikoista olen jounut itse lähtemään kun saan vastustusta työtovereilta, Syynä on ainostaan se,että, eivät halua kävelyttää tai nostaa ns. vuodepotilasta istumaan geriatriseen tuoliin, vainkka se olisi tälle vanhukselle tärkeää. Monilta olen usein kysynyt, että miksi ihmisen pitää olla sängyssä koko päivän vaikka pystyy istumaan ja ottamaan jopa muutamia askeleita niin minulle on sanottu ,että koska hän on niin vanha(esim.87)niin hänen kuuluukin olla sängyssä eli minä olin se hoitja joka "kidutti " vanhusta nostamlla istumaan tuoliin sekä viemällä päiväsaliin ,jotta näkee muita ihmisiä eikä vain huoneensa kattoa ja ehkä yrittämällä itse juoda edes maitonsa. Näin ei vain jaksa kauan tehdä yksi ihminen jos muut eivät näe asioita samalla tavalla. Tähän väsyy.. koska.. kun saan tällä toiminnalla vanhuksen piristymään ja ehkä fyysisesti hieman parempaan kuntoon että jaksaa jopa vessaan kävellä ja syöminenkin alkaa itsenäisesti onnistua niin se on minullekkin kova pala kun esim. vapaa-päivien jälkeen tulet töihin ja näät miten kyseiseisen vanhuksen kunto on romahtanut sinä aikana kun on taas joutunut vuoteessa olemaan. Vanhan muistisairaan kunto laskee aika äkkiä vuoteessa. Saat aloittaa taas alusta ja se on raskasta sekä myös saat muiden hoitajien vihat päällesi.
Meitä tämänkaltaisia huonosti kohdeltuja hoitajia on paljon, jotka rakastamme työtämme ja teemme sitä ilolla sekä yritämme pitää vanhustemme elintasoa laitosissa jotenkin edes siedettävällä tasolla, joudumme lähtemään aina pois, koska suurin osa hoitajista ei näe tätä työtä näin, vaikka siitä puhutaan ja puhutaan ,työtekijöitä koulutetaan jatkuvasti ..MISSÄ SE NÄKYY, ei ainakaan vanhustenhoidossa. sääliksi käy suomalaisia vanhuksia.
Täytyy vielä todeta ,ettei edes viidellä hoitajalla saatu muutoksia aikaan eräässä työpaikassa jossa itsekkin olin vähän aikaa sitten. Meillä osastonhoitaja oli vanhusten hyvän hoidon ja kuntoutuksen asialla ja teki kaikkensa hyvän ilmapiirin luomiseksi, mutta hän ei saanut tarpeeksi tukea omalta ,esimieheltään, joten väsyi ja lopetti yli 30vuoden työuran jälkeen kaupungin palveluksesta eikä kukaan edes kyseenalaista miksi. Kävimme kaikki viisi asian tiimoilta keskustelua myös työsuojelussa sekä terveydenhuollossa psykologin juttusilla, mutta siitä ei ollut mitään apua vaan jätimme kaikki muutkin työpaikkamme. Olimme työpaikkakiusattuja vain siksi koska teimme työtä kaupungin ohjeiden mukaisesti jotka ovat kuntouttava työ-ote, yksilöllisyys ym. pois lähdon jälkeen laitoin vielä postia asiasta tulosaluepäällikölle, koska koimme asian todella raskaasti, mutta siltäkään taholta ei tullut koskaan yhteydenottoa. Eli missä siis vanhustenhoidossa mättää suurimmin?? ehkä alalla on vääränlaisia ihmisiä työssä???
– hoitajana 30vuottai (ei varmistettu)