lauantaina 02.03.2013

Ohjelma sai miettimään, että ovatko saamani diagnoosit, sittenkään riittävät. Ensin tarjottiin DLE/SLE:tä, oireitten jatkuessa ja muuttuessa vaikeammiksi, uusi koepala ja uusi diagnoosi: Dermatomyosiitti. Kipuoireyhtymä oli diagnosoitu jo aiemmin. Psyykkiseen kuormittavuuteen vetoamalla, kai sitten lopulta, monen hylkäämisen jälkeen, sain sen köyhyyttä jatkavan sairaseläkkeen, joka ei riitä, edes välttämättömimpään sairauksien kanssa eläessä. Tuista taisteleminen ja sos.viraston vakuuttaminen, eivät sairauksien kanssa onnistu.
Ihmettelen lääkäreitten asennetta, että potilaita epäillään (riittämättömien) tukien väärinkäyttämisestä. Itsellekin sitä vihjailtiin. Sellainen on todella raskasta sairaalle.Tämä on yksi asia.
Toinen on se, että kun immuunijärjestelmä, syystä tai toisesta, "kaatuu", niin voisiko löytyä jotain yhteistä nimittäjää, eikä montaa eri diagnoosia, jotka ovat kovin samankaltaisia ? Itselläni nämä oireet alkoivat punkin puremasta, nuoruusiän kynnyksellä. Borrelioosia ei ole todettu tutkimuksissa, mutta kyllä kaikki siitä hetkestä muuttui, kun löysin sen verta imeneen punkin selästäni, ihottumineen ja oireineen, joihin en saanut edes antibioottikuuria. Eli monta eri iskua immuunijärjestelmään, jossa kai autoimmuunireuman alttius. Siihen kun lisätään perheväkivalta ja suvun hylkääminen, niin yksinäisyys, turvattomuus ja pärjääminen, joka on enää pelkkää sattumaa, ei voi elää, kuin hetken kerrallaan. Monet CFS:n oireista ovat minulla, joten voisiko olla, että sairastan päällekkäin, montaa eri autoimmuunisairautta ? Mistä saisin oikeasti apua ?
Kiitos ohjelmasta, paljon olisi kysymyksiä.

Vastaa

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Muualla Yle.fi:ssä