Olen vahvasti eri mieltä tuosta hyväosaisten suosimisesta terveydenhuollossa. Vaikka mille "huippuspesialistille" menisit rahasalkku kainalossasi, eipä siitä paljon hyötyä ole jos sairastat näitä tiettyjä sairauksia. Kyse on siitä, että lääkäreiden osaaminen täällä suomessa ei yksinkertaisesti riitä. Täällä on vain kourallinen sellaisia lääkäreitä, jotka oikeasti ymmärtävät CFS:n ja borrelioosin kaltaisten tautien päälle. Toki rahalla/suhteilla saa paljon hienoja tutkimuksia, mutta mitä hyötyä niistäkään on jos tulokset eivät kerro lääkärille kuitenkaan yhtään mitään kun he eivät edes usko ko. sairauksien olemassaoloon? Ja sitä uskomista ei rahalla saa. Kyse ei siis ole ainakaan tässä suhteessa rahasta, vaan siitä, että elämme täällä Suomessa aivan uskomattomassa takapajulassa mitä terveydenhuoltoon tulee. Lääkärit on jo lääkiksessä ollessaan aivopesty ajattelemaan asioista tietyllä tavalla, ja suomalaisina auktoriteettiuskovaisina siinä ei itsenäiselle ajattelulle opiskeluvaiheessa paljon tilaa jää. Valmistuneena lääkärinä joudut nopeasti koko lääkäriyhteisön hylkäämäksi jos omia latujasi liian leveästi lähdet hiitelemään. Vain muutamat oman tiensä kulkijat ovat sen täällä uskaltaneet tehdä, eikä takuulla ole heillä helppoa.

Meno on aivan toista jossakin keski-euroopassa, kuten Saksassa. Eikä siellä hoitoa saadakseen tarvitse olla mikään miljonääri. Kyse ei siis ole rahasta/suhteista, vaan mentaliteettierosta. Koko tämä meidän tunkkainen systeemimme kaipaa kunnon ravistelua. Toivottavasti nämä uuden sukupolven "superfood-lääkärit" ovat kyllin rohkeita seisomaan siellä eturintamassa vaikka turpaan tuleekin.

– Anonyymi (ei varmistettu)