keskiviikkona 05.06.2013

En ota kantaa kirjoittamaasi tapaukseen, mutta olen omakohtaisesti nähnyt ja puhunut heistä, jotka eivät kestäneet mielen järkkymättä laitosoloja ja kokemuksia siellä. Olen nähnyt kyseisen järkkymisen kokeneita siviilissä omien laitosmatkojeni jälkeen. Siviilissä he ovat kuin vapaassa vankeudessa. Ajatukset vangittuina menneeseen ja koettuihin huonoihin kohteluihin siellä. Kehon muisti lyönneistä ja vapaudenriistoista on elämän mittainen ja reagoi pelkoihin, joiden syitä ei toinen voi nähda, koska syyt ovat asianomaisen muistoissa. Vielä elossaolevia voitaisiin auttaa, mutta auttaa pitää heti, eikä jonkun poliittisen korvausväännön jälkeen. Näitä vääntöjä voidaan ja joskus halutaankin pitkittää, kunnes rivit harvenevat "siedettäviksi".

severi

Vastaa

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Muualla Yle.fi:ssä