Täytyisi ainakin tutkia se poliittinen päätöksentekoprosessi, joilla laitosjärjestelmä aikoinaan luotiin maahan. Pidän itse välttämättömänä, että "heikompaa ainesta" -määritelmän alkuperä ja historia perusteluineen selvitetään ja tutkitaan perin pohjin. Odotan tutkijoilta laajaa otetta ja näkemystä asiassa.

Kun valtiovallan ja taloudesta päättävien toimesta annettiin viestejä heikommasta aineksesta, niin se ei ollut pikkujuttu. Viesti antoi seudulla paikallisille aiheen syrjiä ja potkia lapsi keskuudessaan ja laitospaikkakuntalaisten demonisoida laitoslapsia. Laitoshenkilökunnalle, joka usein oli paikkakuntalaisia, se antoi luvan toimia mieli- ja väkivaltaisesti laitokseen passitettuja kohtaan.

Syntymäänsä ei voi valita. Synnyin itse seudulle, jonka päättäjät/asukkaat olivat täysin tehtaan patruunoiden taskussa ja heikkoa ainesta olivat kaikki, jotka eivät suostuneet elämään tässä "tehtaan hengessä" ja taloustavoitteissa - lapsetkin. Omanarvontuntoinen ihmisenalku oli siellä täysin väärässä paikassa. Lapsi, joka halusi kohentaa elinolojaan, oli äkisti samassa asemassa kuin silloinen tehtaan työntekijä, joka huomautti työoloista, palkasta tms. Hänelle sanottiin heti, ettei hänenlaistaan tarvita, "portilla on pitkä jono työhön tulijoita!" Heikkoa ainesta? Tänään hänenlaisiaan kutsutaan työntekijöiden edunvalvojiksi.

Sanotaan, että yhteiskunta, joka unohtaa historiansa virheet, on tuomittu toistamaan niitä. Entisajan koulukotijärjestelmän katsotaan olevan vanhentunut, mutta ovatko asenteet ja yhteiskunnallinen ilmapiiri uudistuneet, vai ovatko ne pukeutuneet vain eri asuihin ja toisiin ilmenemismuotoihin? Keitä leimataan "heikoksi ainekseksi" tänä päivänä Suomessa, Venäjällä, Israelissa, Yhdysvalloissa, Pohjois-Koreassa? Ovatko kasvatusasenteet ja käsitys heikon yksilön arvottomuudesta väistyneet aikansa eläneinä vaiko siirtyneet sukupolvelta toiselle? Kuluneiden vuosikymenten sekä tämän päivän uutisten valossa ei suuria muutoksia näytä tapahtuneen.

severi

– severi novala (ei varmistettu)