torstaina 08.08.2013

Hyvä kuvaus! Minut puolestaan haettiin kotoa tammikuun pimeään aamuyöhön kahden virkapukuisen poliisin ja yhden siviilipukuisen virkamiehen toimesta.
Äitini herätti minut sanoen: "Nyt ne ovat tulleet hakemaan sinua sinne..!"
Kaikki olivat salanneet minulta laitospäätöksen, etten pääsisi livahtamaan varalleni tehdystä suunnitelmasta.

Oli nuorelle pojalle melkoinen järkytys istua pian mustamaijan takapenkillä ison, lierihattuisen ja tummaan päällystakkiin pukeutuneen virkamiehen vieressä pimeässä autossa ja katsella etupenkillä istuvien poliisien välistä auton valokeilassa pyörteilevää lumisadetta. Moottorin hurina rikkoi yksistään hiljaisuutta. Se oli kuin unta, josta toivoin herääväni omaan sänkyyni. Lukemistani sarjakuvista kuitenkin "tiesin", että kohta ajettaisiin jollekin sivutielle, jossa minut tapettaisiin ja jätettäisiin lumihankeen. Tai sitten minulle kävisi huonosti muulla tavoin. Jäin henkiin, mutta kävi huonosti muulla tavoin: minut vietiin Järvilinnan vastaanottokoulukodin "populaatioon" koe-eläimeksi - kuten Maakunta-arkiston papereista käy ilmi.

severi

Vastaa

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Muualla Yle.fi:ssä