Matti W:lle
Ei "asiantuntijoita" kiinnosta mikään konkreettinen muutos, jollei se tapahdu heidän itsensä kehittämillä ja/tai hyväksymillä keinoilla, opeilla, jne. Eihän "asiantuntijat" voi erehtyä, koska ovat korkeasti koulutettuja ja he tietävät aina ja joka tapauksessa kaiken paremmin kuin kukaan muu, saatika rahvas.
Nykyajan kasvatusmetodit ja -periaatteet ovat hyvin liberaalit "vanhaan aikaan" verrattuna, kuten yhteiskunnan moraali- ja oikeuskäsitteetkin. Mikä näkyy perheiden hajoamisina, avoliittoina, ei haluta sitoutua oikein mihinkään ja vanhemmille on tärkeämpää oman uran luominen kuin kaiken maailman kissanristiäisiin osallistuminen, ym vastaava.
Tänä päivänä on maassamme helvetisti "elävän orpoja", eli lapsia ja nuoria, joilla on kyllä vanhemmat, koti ja materiaalisesti kaikki ok kondiksessa, mutta silti nämä lapset ja nuoret ovat henkisesti jokseenkin orpoja ja voisi sanoa, että he ovat suoranaisesti heitteillä. Näitä heitteille jääneitä lapsia ja nuoria löytyy kaikista yhteiskuntaluokista, niin rikkaista, keskituloisista kuin köyhistäkin.
Miksi näin on, käy ja tapahtuu, on hyvä kysymys, johon ei ole yksioikoista vastausta. Jokaisella lapsella, nuorella kuin perheellä on oma yksilöllinen tarinansa, omat syynsä ja vaikuttimensa, miksi näin käy ja tapahtuu.
Yleisluontoisena vastauksena voidaan kuitenkin päätellä yhteiskunnan oikeus- ja moraalikäsitteiden luhistuminen, romuttuminen. Se, mitä ennen pidettiin hyvänä, oikeana ja rehellisenä, on tänä päivänä "vapauden" nimissä heitetty romukoppaan, jolle nauretaan tänään räkänen ja paskanen nauru. Kaikki entinen on nykyajattelussa niin väärin, niin väärin ja pahaa. Niinpä sitä meikä poika ihmettelee, miten ihmeessä yhteiskunta ennen vanhaan ollenkaan pysyi pystyssä, kun kaikki se, mitä on ollut vuosituhannet voimassa, on muutamassa vuosikymmenessä muuttunut pahaksi, joka ei kelpaa enään nyky-yhteiskunnan perustaksi.
Normaali perhekkään ei ole oikein kurssissa nykyään, vaan avoliitot, homo- ja lesboliitot on suorastaan ihanne liittoja. Se ongelmahan tietty on, ettei peräsuolen onkaloista oikein tuo väestö lisäänny, joskin siihenkin on tietty ratkaisu kehitetty. Äijät tumpulle ja siemenet putkiloon ja sieltä ilman normaalia yhdyntää vaginaan tai koeputkeen, jotta saadaan "ikiomia" beibejä pervoille. Pervot, kun ovat niin hyviä kasvattajia ja antavat lapsosille sen "oikean" kodin, turvan ja kasvatuksen, mikä on ihanne nykyään. Yhteiskuntamme siirtyy vauhdilla keinosiemennykseen ja heteroseksuelli on katoava luonnonvara ja sellaista katsotaan vähän niin kuin kieroon.
Yhteiskuntamme ongelma tänä päivänä on oikean ja väärän, totuuden ja valheen kuin hyvän ja pahan rajan hämärtyminen, katoaminen. Näiden raja on kuin veteen piirretty viiva tänä päivänä. Niitä ei erota oikein enään ja siksi laittomuus ja paha lisääntyy vääjäämättä kaikessa. Se näkyy lainsäädännössä ja sen myötä ulottuu kaikkeen yhteiskunnassa. Elikä, kuljemme kohti pimenevää yötä laittomuuden saadessa yhä lisää valtaa. Kaikki tämä tapahtuu "suvaitsevaisuuden", "ymmärtämisen" ja "yksilön vapauden" nimissä.
Lapset ovat siitä mielenkiintoisia otuksia, etteivät he tiedosta ja ymmärrä maailman pahuudesta mitään, vaan ovat lapsellisen autuaan onnellisia tietämättömyydessään kaikesta siitä pahasta, mikä heidän ympärillään on ja tapahtuu. He eivät, mokomat, osaa edes valehdella uskottavasti jäämättä siitä kiinni. Mutta iän myötä he oppivat kyllä senkin.., vanhemmiltaan, läheisiltään, jos "ammattiauttajiltakin".
Koska tänä päivänä suurin osa vanhemmista elää täpöillä nykyihanteiden ja -trendien mukaan, kuten oikeus- ja moraalietiikankin mukaan, niin lapset menevät.., sanoisinko kriisiin, koska he eivät saa vanhemmiltaan mallia oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta, joiden ero on siis kuin veteen piirretty viiva. Joten, ei ole ihme, jos beibeillä alkaa ruukku savuta ja yleisesti on jo nyt tutkittu, että toinen puoli suomen nuorisosta ja lapsista tarvitsisi psykiatrista hoitoa. Ikäänkuin psykiatrinen hoito olisi kaiken auttaja ja pelastaja.
Ja, vitut on, sanon minä. Psykiatria on suurta huijausta etupäässä, mutta helvetin hyvä bisnes kallonkutistajille, terapeuteille ja lääketehtaille. Mutta sitä paskaa tämän päivän yhteiskuntamme arvostaa "asiantuntemuksella". Pillereitä popsimalla ei kenenkään ongelmia ratkota, eikä ihminen tule autetuksi, se on varma asia se. Mutta saadaanhan niillä pönttö turrutettua "ongelmista" ja potilas narkomaaniksi lopuksi ikää.
ADHD määritelmäkin on suurta humpuukia. Sen määritelmän mukaan liki kaikki suomen kakarat pitäisi laittaa popsimaan Ritalinia ym vastaavia amfretamiinipohjaisia pillereitä lopuksi ikää. Mutta onhan se "rauhaa rakastaville" vanhemmille hyvä keino saada vilkkaat pentunsa hiljaisiksi, niin saavat rauhassa harrastaa harrastuksiaan, kun pentu istuu tönkkönä tuolissa, eikä oikein eväskään värähdä.
Ennen vanhaan oikein kerkeeville pikku ilkiöille annettiin vähän pyllyn päälle vittaa, niin taas beibe vähäksi aikaa rauhoittui. Vilkkaita ja kerkeeviä nuo penskat tuppaa yleensä oleen ja niin niiden tulee ollakkin. Elämän ilo ja onni näkyy iloisista lapsista, joille aina välillä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista pikku kivaa, jos tuhmaakin. Ne kuuluu lapsuuteen ja elämään, mutta maailma ei siihen kaadu. Välillä pittää ojentaa puhumalla ja ellei se auta, niin vitsa on hyvä keksintö. Jollei mene oppi yläpään kautta perille, niin sitten peräpään kautta kumminkin, mutta menee ja saletisti. Siinä oppii pikku ilkiö erittäin hyvin ja nuorena oikean ja väärän, hyvän ja paha kuin totuuden ja valheen eron sangen luontevasti ja luonnon mukaisin keinoin. No probelems, kun asian oikein oivaltaa.
Tämä Kakola-ohjelma kertoi hyvin selvästi, mikä on ollut näihin poikiin vaikutus, kun heillä ei ole ollut isää, eikä miehisen isän mallia elämässään. Mentorit toivat heille todennäköisesti ensi kerran miehen mallin ja samalla tiesivät kokemuksesta kertoa, mihin nuorten tie voi pahimmassa tapauksessa johtaa. He puhuivat kokemuksesta, tiesivät kokemuksesta, mitä puhuivat ja tekivät näihin nuoriin positiivisen vaikutuksen.
Sanoisin, ei mennyt varmasti mentorien oppi hukkaan Nikossakaan, vaikka hän nyt repsahtikin. Kyllä nuo kertomukset Nikonkin päässä pyörivät ja puhuttelevat, mutta...
Mutta, toinen on toista heikompi ja kuten Sanakin sanoo, "joskin lankeamme, niin nousemme jälleen".
Tämä Kakola-ohjelma oli BEST. Kiitos siitä kaikille tekijöille ja tietty erityiskiitos jokaiselle näille nuorelle. Toivotan teille kaikkea hyvää elämänne taipaleelle.
torstaina 30.12.2010
Matti W:lle
Ei "asiantuntijoita" kiinnosta mikään konkreettinen muutos, jollei se tapahdu heidän itsensä kehittämillä ja/tai hyväksymillä keinoilla, opeilla, jne. Eihän "asiantuntijat" voi erehtyä, koska ovat korkeasti koulutettuja ja he tietävät aina ja joka tapauksessa kaiken paremmin kuin kukaan muu, saatika rahvas.
Nykyajan kasvatusmetodit ja -periaatteet ovat hyvin liberaalit "vanhaan aikaan" verrattuna, kuten yhteiskunnan moraali- ja oikeuskäsitteetkin. Mikä näkyy perheiden hajoamisina, avoliittoina, ei haluta sitoutua oikein mihinkään ja vanhemmille on tärkeämpää oman uran luominen kuin kaiken maailman kissanristiäisiin osallistuminen, ym vastaava.
Tänä päivänä on maassamme helvetisti "elävän orpoja", eli lapsia ja nuoria, joilla on kyllä vanhemmat, koti ja materiaalisesti kaikki ok kondiksessa, mutta silti nämä lapset ja nuoret ovat henkisesti jokseenkin orpoja ja voisi sanoa, että he ovat suoranaisesti heitteillä. Näitä heitteille jääneitä lapsia ja nuoria löytyy kaikista yhteiskuntaluokista, niin rikkaista, keskituloisista kuin köyhistäkin.
Miksi näin on, käy ja tapahtuu, on hyvä kysymys, johon ei ole yksioikoista vastausta. Jokaisella lapsella, nuorella kuin perheellä on oma yksilöllinen tarinansa, omat syynsä ja vaikuttimensa, miksi näin käy ja tapahtuu.
Yleisluontoisena vastauksena voidaan kuitenkin päätellä yhteiskunnan oikeus- ja moraalikäsitteiden luhistuminen, romuttuminen. Se, mitä ennen pidettiin hyvänä, oikeana ja rehellisenä, on tänä päivänä "vapauden" nimissä heitetty romukoppaan, jolle nauretaan tänään räkänen ja paskanen nauru. Kaikki entinen on nykyajattelussa niin väärin, niin väärin ja pahaa. Niinpä sitä meikä poika ihmettelee, miten ihmeessä yhteiskunta ennen vanhaan ollenkaan pysyi pystyssä, kun kaikki se, mitä on ollut vuosituhannet voimassa, on muutamassa vuosikymmenessä muuttunut pahaksi, joka ei kelpaa enään nyky-yhteiskunnan perustaksi.
Normaali perhekkään ei ole oikein kurssissa nykyään, vaan avoliitot, homo- ja lesboliitot on suorastaan ihanne liittoja. Se ongelmahan tietty on, ettei peräsuolen onkaloista oikein tuo väestö lisäänny, joskin siihenkin on tietty ratkaisu kehitetty. Äijät tumpulle ja siemenet putkiloon ja sieltä ilman normaalia yhdyntää vaginaan tai koeputkeen, jotta saadaan "ikiomia" beibejä pervoille. Pervot, kun ovat niin hyviä kasvattajia ja antavat lapsosille sen "oikean" kodin, turvan ja kasvatuksen, mikä on ihanne nykyään. Yhteiskuntamme siirtyy vauhdilla keinosiemennykseen ja heteroseksuelli on katoava luonnonvara ja sellaista katsotaan vähän niin kuin kieroon.
Yhteiskuntamme ongelma tänä päivänä on oikean ja väärän, totuuden ja valheen kuin hyvän ja pahan rajan hämärtyminen, katoaminen. Näiden raja on kuin veteen piirretty viiva tänä päivänä. Niitä ei erota oikein enään ja siksi laittomuus ja paha lisääntyy vääjäämättä kaikessa. Se näkyy lainsäädännössä ja sen myötä ulottuu kaikkeen yhteiskunnassa. Elikä, kuljemme kohti pimenevää yötä laittomuuden saadessa yhä lisää valtaa. Kaikki tämä tapahtuu "suvaitsevaisuuden", "ymmärtämisen" ja "yksilön vapauden" nimissä.
Lapset ovat siitä mielenkiintoisia otuksia, etteivät he tiedosta ja ymmärrä maailman pahuudesta mitään, vaan ovat lapsellisen autuaan onnellisia tietämättömyydessään kaikesta siitä pahasta, mikä heidän ympärillään on ja tapahtuu. He eivät, mokomat, osaa edes valehdella uskottavasti jäämättä siitä kiinni. Mutta iän myötä he oppivat kyllä senkin.., vanhemmiltaan, läheisiltään, jos "ammattiauttajiltakin".
Koska tänä päivänä suurin osa vanhemmista elää täpöillä nykyihanteiden ja -trendien mukaan, kuten oikeus- ja moraalietiikankin mukaan, niin lapset menevät.., sanoisinko kriisiin, koska he eivät saa vanhemmiltaan mallia oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta, joiden ero on siis kuin veteen piirretty viiva. Joten, ei ole ihme, jos beibeillä alkaa ruukku savuta ja yleisesti on jo nyt tutkittu, että toinen puoli suomen nuorisosta ja lapsista tarvitsisi psykiatrista hoitoa. Ikäänkuin psykiatrinen hoito olisi kaiken auttaja ja pelastaja.
Ja, vitut on, sanon minä. Psykiatria on suurta huijausta etupäässä, mutta helvetin hyvä bisnes kallonkutistajille, terapeuteille ja lääketehtaille. Mutta sitä paskaa tämän päivän yhteiskuntamme arvostaa "asiantuntemuksella". Pillereitä popsimalla ei kenenkään ongelmia ratkota, eikä ihminen tule autetuksi, se on varma asia se. Mutta saadaanhan niillä pönttö turrutettua "ongelmista" ja potilas narkomaaniksi lopuksi ikää.
ADHD määritelmäkin on suurta humpuukia. Sen määritelmän mukaan liki kaikki suomen kakarat pitäisi laittaa popsimaan Ritalinia ym vastaavia amfretamiinipohjaisia pillereitä lopuksi ikää. Mutta onhan se "rauhaa rakastaville" vanhemmille hyvä keino saada vilkkaat pentunsa hiljaisiksi, niin saavat rauhassa harrastaa harrastuksiaan, kun pentu istuu tönkkönä tuolissa, eikä oikein eväskään värähdä.
Ennen vanhaan oikein kerkeeville pikku ilkiöille annettiin vähän pyllyn päälle vittaa, niin taas beibe vähäksi aikaa rauhoittui. Vilkkaita ja kerkeeviä nuo penskat tuppaa yleensä oleen ja niin niiden tulee ollakkin. Elämän ilo ja onni näkyy iloisista lapsista, joille aina välillä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista pikku kivaa, jos tuhmaakin. Ne kuuluu lapsuuteen ja elämään, mutta maailma ei siihen kaadu. Välillä pittää ojentaa puhumalla ja ellei se auta, niin vitsa on hyvä keksintö. Jollei mene oppi yläpään kautta perille, niin sitten peräpään kautta kumminkin, mutta menee ja saletisti. Siinä oppii pikku ilkiö erittäin hyvin ja nuorena oikean ja väärän, hyvän ja paha kuin totuuden ja valheen eron sangen luontevasti ja luonnon mukaisin keinoin. No probelems, kun asian oikein oivaltaa.
Tämä Kakola-ohjelma kertoi hyvin selvästi, mikä on ollut näihin poikiin vaikutus, kun heillä ei ole ollut isää, eikä miehisen isän mallia elämässään. Mentorit toivat heille todennäköisesti ensi kerran miehen mallin ja samalla tiesivät kokemuksesta kertoa, mihin nuorten tie voi pahimmassa tapauksessa johtaa. He puhuivat kokemuksesta, tiesivät kokemuksesta, mitä puhuivat ja tekivät näihin nuoriin positiivisen vaikutuksen.
Sanoisin, ei mennyt varmasti mentorien oppi hukkaan Nikossakaan, vaikka hän nyt repsahtikin. Kyllä nuo kertomukset Nikonkin päässä pyörivät ja puhuttelevat, mutta...
Mutta, toinen on toista heikompi ja kuten Sanakin sanoo, "joskin lankeamme, niin nousemme jälleen".
Tämä Kakola-ohjelma oli BEST. Kiitos siitä kaikille tekijöille ja tietty erityiskiitos jokaiselle näille nuorelle. Toivotan teille kaikkea hyvää elämänne taipaleelle.
– Ramiro (ei varmistettu)