Kakkonen kertoo

Ei Hullumpi juttu

Julkaistu perjantaina 10.07.2009

Hullu juttu palaa ruutuun 14. syyskuuta. Esko Naskali pohjustaa, mistä on kyse.

Jos ensimmäinen kausi meni vielä sisäänajon merkeissä, toisella Hullu juttu alkoi lunastaa odotuksia ja löytää yleisöään. Raaskitko vilauttaa, mitä on luvassa kolmannella kaudella?

- Ohjelmassa itsessään ei suoritettu takuuehtojen mukaista sisäänajoa ensimmäiselläkään kaudella. Laskimme menemään kaasu pohjassa. Mutta se on totta, että toisella kaudella ohjelma tunnettiin jo paremmin, ja katsojia oli enemmän. Tulevista jutuista en raatsi tässä vielä isosti huhuilla, kun pitäisi selostaa niin pitkästi. Odotan kovasti esitysten alkua, että päästään näyttämään.

Voisi ajatella, että 2000-luvun todellisuudessa Hullu juttu jos mikä on ohjelma, jolla ei ole pulaa aiheista. Pitääkö runsaudenpula paikkansa ja millä mielellä ylipäätään valitset aiheet?

- Ajassa heilimöi kaikenmoisia kummallisuuksia. On hysteriaa, propagandaa ja täysin hulluja ilmiöitä. Koemme tehtäväksemme osoittaa ne. Aiheet eivät kyllä itsestään tursuile pöydälle mistään, koska emme kuoki viikon uutisaiheiden rääppijäisissä. Teemme omia havaintojamme, näkökulmalla, joka toivottavasti avartaa ja oivalluttaa.

- Aiheen havaitseminen, tunnistaminen, jalostaminen ideaksi ja ideasta valmiiksi jutuksi – se on työtä, josta maksetaan palkkaa. Olen luonteeltani kriitikko, tunnistan kaikessa viat. Se on lahja. Teen sillä työtäni. Hullu juttu täyttyy aiheista, jotka meitä tekijöitä itseämme kiinnostavat. Katsojilta ja kollegoilta tulee vinkkejä silloin tällöin, mutta ne ovat lähes aina sellaisia, että sopivat paremmin Ajankohtaiseen kakkoseen tai Kuningaskuluttajaan. Hyviä aiheita, mutta näkökulmaltaan ilmeisiä. Hullussa jutussa pitää olla vastavirtaa tai muuta omaa twistiä.

Kerro, millaisia vaiheita Hullu juttu -jakson tekemiseen sisältyy.

- Hoksaamme aiheen ja siihen oman kulman. Hankimme tietoa, myllytämme ideoita, pumppaamme itsemme tekemisen fiiliksiin. Järjestämme haastateltavat ja muut actionit, joilla syntyy napakasti kulkeva tarina – ja jotka mahtuvat kuvauspäiviin. Sitten leikataan, lyhennetään, parannellaan, juonnetaan, puffataan ja ajetaan ulos. Työ on kurinalaista puurtamista, ei haahuilua, ei taiteilua, ei afrikkalaista aikakäsitystä.

Mikä on mukavinta tämänkaltaisen ohjelman tekemisessä?

- Mukavaa on se, että saa tehdä mielekästä työtä ammattilaisten kanssa. Ei hirveästi edes potuta palata lomilta töihin. Eikö se ole tässä maailmassa ylellistä? Suurista saavutuksista emme haaveile, mutta toivottavasti Hullu juttu on tuonut televisioon jotain sellaista, joka sieltä puuttui. Toivon että juttumme kutittavat napaa ja hypotalamusta.

Vielä lienee paljon potentiaalisia katsojia, jotka eivät ehkä ole ohjelmaa noteeranneet. Tiivistä heille yhdellä lauseella se, mikä Hullu juttu on ja mistä siinä on kyse.

- Hullu juttu on ohjelma täysijärkisille, edes kerran viikossa.

Tuotoksenne on siinä mielessä haastava ohjelma seurata, että aiheiden käsittelyssä ei ole selkeää, jaksosta toiseen toistuvaa kaavaa. Kuinka houkuttelisit formaattien ”turruttavaan turvallisuuteen” tottuneita ohjelmaa katsomaan?

- Rukoilen polvillani, että säälistä katselisitte jakson verran ohjelmaamme, joka ei ole läpeensä kaavan mukainen. Aiheet vaihtuvat holtittomasti viikosta toiseen. Vähäisillä kyvyillämme tavoittelemme kuitenkin selkeyttä rakenteessa. Juonnon jälkeen tulee juttu, toisen juonnon jälkeen tulee toinen. Lopussa sanotaan näkemiin ensi viikkoon.

Olisiko sinulla terveisiä ohjelman jo löytäneille katsojille?

- Älkää jumalan tähden lakatko katsomasta! Mistä tietää mitä sieltä vielä tulee? Ei tiedä, jos ei katso. Naapurinne katsovat kumminkin.

Oletko tietoinen siitä, että joissakin mielikuvissa näyttäydyt nahkatakkiporukan uutena sankarina ellet peräti 2000-luvun Karpona?

- Mitä ovat nämä huolestuttavat ”nahkatakkiporukat”? Mitä yhteistä on mestaritoimittaja Karpon hienolla elämäntyöllä ja Hullulla jutulla? En käsitä. Karpo oli pienen ihmisen asialla viranomaisten mielivaltaa vastaan, Hullu juttu luottaa viranomaisiin lujasti.

Entä siitä, että katsojatyytyväisyystutkimuksissa olet osoittautunut myös naisten suosikiksi?

- Olen nähnyt tutkimuksen, jonka mukaan osa nuorista naisista piti Hullua juttua kiinnostavana ohjelmana. Samastuvat varmaankin ohjelman toiseen toimittajaan Marjut Tervolaan, joka on tehnyt useita erinomaisia juttuja nuorten aikuisten maailmasta.

Mikä on mieleenpainuvin ohjelmasta saamasi palaute?

- Palautetta ei tule mitenkään hirveästi. Eniten on tainnut tulla jutusta, jossa kerrottiin värikkäästi ja tilastofaktojen nojalla, että eläkeläisillä menee Suomessa keskimäärin mainiosti. Heillä on myös aikaa ja puhkua lähettää palautetta. Jos itse elän niin vanhaksi, että näen kultaiset vapaaherran päivät, aion pommittaa katsojapalvelua soitoillani päivittäin. Lehtiin kirjoitan yleisökirjoituksia, ja päätoimittajille lähetän sapekkaita valituksia, että miksi yleisökirjoitustani ei taaskaan julkaistu.

Tunnistetaanko sinut usein television Esko Naskaliksi siviilissä?

- Vanha kaverini tuli lentoasemalla moikkaamaan. Ollaan viimeksi nähty 20 vuotta sitten. Juttelimme tovin ja toivottelimme hyvät lomat. En vieläkään tiedä, kuka mies oli! Hänen oli tietysti helpompi tunnistaa minut, kun oli nähnyt vuosien turvottaman naamani televisiossa, nimen kera.

Tavaramerkkisi on luontevan oloinen huumori ja on itse asiassa aika vaikea kuvitella, että kykenisitkään tekemään ohjelmaa vakavalla naamalla. Mutta onko ”imagosta” ollut mitään haittaa? Varmasti kun löytyy niitäkin, joiden mielestä asiaohjelmaa ei voi tehdä huumorin kera...

- On paljon katsojia, joiden mielestä asiaa ja huumoria ei saisi yhdistää. Heille on sitten omat suosikkiohjelmansa. Mitä imagoon ja sen haittoihin tulee, alan olla jo sen ikäinen, että imagot ja haitat lakkaavat olemasta.

Onko sinulla omaa journalistista esikuvaa?

- Saatan ihailla muutaman hyvän toimittajan työtä, mutta en pidä heitä esikuvinani – kun en ikinä pystyisi samaan. Journalistin identiteettini on sekin ohut. En jaksa olla niin kauhean toimittajaa. En käy Pressiklubilla, kaihdan mediaseminaareja, erosin ammattiliitostakin. Tuntuu hyvältä, kun lompakossa ei ole enää pressikorttiakaan, jolla sai alennusta junamatkoista ja pääsi ilmaiseksi Linnanmäen laitteisiin.

Mikä on Leena Kelan rooli tulevissa jaksoissa?

- Performanssitaiteilija Kelaa nähdään graafisten käyrien vauhdittajana ja performoimassa vähän muutenkin. Kelan nopea performanssi tiivistää aiheen ja pointin.

Jos Hullu juttu olisi urheilulaji, mikä laji se olisi ja miksi?

- Työmatkapyöräily. Se on täysijärkisten laji. Paitsi siinäkin jotkut ajavat aamulla kilpaa konttoriin vaahto poskella, riskillä punaisia päin. Poliisi kertoi.

Täydennä lause ”Esko Naskali, mies joka…”

- … raukka pelkäsi verenpaineen mittaamista, koska se tuntui niin inhottavalta.

Millä mielellä ajattelet Puskuri-aikaasi?

- Olen yhä Puskurin vastaava tuottaja! Kiihdyn Puskurin palavereissa nollasta sataan joka kerta, vuodesta toiseen. Innostava ohjelma. Tuottaja Raimo Tengvall vetää Puskurin rekeä hyvällä sykkeellä.

Milloin ja miksi kiinnostuit tv-ohjelmien tekemisestä?

- Olin pitkään lehtitoimittaja. Ajauduin telkkaritöihin sattumalta. Kesti kauan ennen kuin tajusin, että en ole vain käymässä.

Suosikkipaikkasi.

- Koti!

Kuinka lataudut kesällä syksyn koitoksia varten?

- Vietän täysijärkistä lomaa. Olen välillä Helsingissä, välillä Turussa. Katselen boksista leffoja, luen lehtiä, selailen nettiä. Hoitelen kiireettä omia pieniä asioitani.

Haastattelu: Miika Jalonen