Kakkonen kertoo

Parasta ikinä!

Julkaistu torstaina 10.04.2014

Television lastenohjelmien juhlavuosi on yhtä juhlaa myös entisille lapsille. Klassikoiksi nousseiden ohjelmien lomassa aikuiset muistelevat ohjelmaa, joka on jättänyt jäljen katsojan mieleen silloin joskus. Parasta ikinä -sarjan jaksot esitetään Kakkosella 14.-18.4. klo 18-19. Osa ohjelmista on katsottavana myös Yle Areenassa. Lisäksi 18. huhtikuuta nähdään aamulla klo 8-10 Lasten nostalgiaperjantai runsaalla klassikkokattauksella.

Maanantai 14.4.

Anna Cadia muistelee Käytöskukkaa. Hänen mielestään mieleenpainuvin oli Suursyömäri, jonka nielaisuääni kuulostaa kuin se sanoisi "gaum".

Pekka Kaartinen kertoo pääroolistaan elokuvassa Koko kaupungin Vinski.

Kuopiolaisen Päivi Rissasen rakkain lapsuusmuisto oli katsoa isän kainalossa sunnuntaiaamuisin Rosvo Rudolfia.

Tiiistai 15.4.

Tamperelainen näyttelijä Petra Karjalainen katseli suosikkiohjelmaansa 1970-luvulla mummolassa. Tenavatuokion Arja-täti katsoi taikapeiliin ja kysyi ”keitä kaikkia minä taikapeilistä näekään?”

Tamperelainen Marjaana Herlevi-Turunen kertoo animaatiosarjasta, jossa sattui ja tapahtui. "Heikkopeikko tässä on. Saanhan tulla joukkohon. Tiedän leikin lystikkään solmuun vedän hännänpään".

Meikkitaiteilija ja laulajanakin tunnettu Helena Lindgren sanoo, että Kylli-tädin koko olemus ja tapa kertoa tarinoita lumosi hänet pienenä.

Keskiviikko 16.4.

Espoossa asuvan Leila Heijolan mieleen ovat jääneet Pallo Nopan opetukselliset ja kansainväliset teemat, joita toistettiin koko ohjelman ajan yhä uudestaan.

Porilainen Outi Kivimäki suhtautui pienenä Pelle Hermannin tv-lähetyksiin pelonsekaisin odotuksin. Pellen irtoava nenä ja kohti suoraan puhutteleva tapa kysyä lapsikatsojilta kuulumisia sai Outin nauliintumaan yhä uudestaan television ääreen.

Toimittaja Mika Tommolan perhe tykkää Ansasta ja Oivasta yli kaiken. Ohjelman huumori on peräisin kirjailija Timo Parvelan kynästä. Tommolat nauttivat Ansan ja Oivan sanaleikeistä yli 15 vuoden ajan. Legendaarisin sanonta on ”olis voinut olla”.

Torstai 17.4.

Hapsiainen on käsieliö, joka asuu aavikolla ja tykkää seikkailemisesta. Se on ihmisen ja hyönteisen välimuoto, sillä käyttäytyy kuten ihminen, mutta liikkuu kuten hyönteinen. Tamperelaiselle Sinikka Hakoselle Hapsiaisen malli tarjosi sanattoman tavan kommunikoida koulussa.

Suuren suosion saavuttanut Kössi Kenguru puhuttelee tänäkin päivänä, vakuuttaa Karri Miettinen eli Paleface. Kössi kengurusta ja sen kavereista kuten Anselmi Avaruusapinasta ei voi olla pitämättä. Kössi Kengurun heiluvat korvat ovat jääneet Karrin mieleen sympaattisena muistona.

Klip, klop, klip, klop. Hevonen on pop. Se oli Histamiini-hevosen tunnuslaulu. Lola Wallinkoski ei säästele kehuja, kun hän kertoo Histamiini-hevosesta. Lola oli nuorena heppatyttö ja rakasti hevosia yli kaiken.

Perjantai 18.4.

Raili Ruston draama Aikapoika ja mono on vuoden 1976 hieno ajan kuvaus. Asuntojen interiöörit, vaatteet, autot ja värit ovat tämän päivän retroa. Elokuvan pääosaa näytteli 8-vuotias Kyösti ”Kössi” Väntänen. Kössi kertoo kiinnittäneensä huomiota jo lapsena kuvausryhmän mukavaan yhteistyöhön. Nykyään Kössi on äänisuunnittelija ja tekee myös töitä elokuvien parissa.

Ruotsin tunnetuin suomalainen on Mark Levengood, joka on tehnyt paljon tv-alan töitä sekä Suomessa että Ruotsissa. Levengoodin perhe muutti Suomeen Amerikasta, kun Mark oli 3-vuotias. Hän oppi suomen kieltä lastenohjelmista, sillä perhe puhui englantia ja ruotsia. Mark muistaa useita suomalaisia televisiosta tuttuja melodioita vieläkin.

Lasten nostalgiaperjantai aamulla 18.4.

Viihdetaiteen moniottelija Pirkka-Pekka Petelius on artisti, jonka seurassa moni viihtynyt vuosikymmeniä. Peteliuksen lapsuudessa kuunneltiin radiota koko perheen voimin. Koko sisarusparvi kokoontui radion ääreen lauantai-iltapäivisin kuuntelemaanen Satukarusellia. Peteliuksella ei ole yhtä tv- tai radio-ohjelmasuosikkia, vaan hän katsoi lapsena televisiosta monenlaisia ohjelmia.

Ylen lastenohjelmien juhlavuosi TV2:n sivuilla