Juttuarkisto

Tosi-tv:tä ajatuksella

Julkaistu tiistaina 31.05.2011

Verta, hikeä ja luksusta keskiviikkoisin 1.6.-6.7. klo 19.20. Ei esitystä 15.6. (Yleisurheilun nuorten eliittikisat) Uusintatiedot ohjelmaoppaassa. Jaksot katsottavana YLE Areenassa kuukauden ajan tv-esityksestä.

Elämää suurempi kysymys keskiviikkoisin 13.7.-24.8. Ei esitystä 27.7. (Yleisurheilun eliittikisat). Jaksot katsottavana YLE Areenassa viikon ajan tv-esityksestä.

Ylen tv-kanavia profiloidaan uudelleen paraikaa. Työ on vielä kesken, mutta se on jo selvää, että yksi Kakkosen tehtävistä on jatkossa aiempaa nuorempien yleisöjen tavoittaminen.

Vaan ei hätää: monista merkkiohjelmista kuten kotimaisesta draamasta ei luovuta, eikä mitään ohjelmia aleta nuorentaa kömpelöllä tai teennäisellä tavalla – puhumattakaan siitä, että ”nuorison” kuviteltaisiin olevan joku yksi, samankaltainen joukko.

Ei. Kyse on siitä, että on melkoinen joukko suomalaisia, jotka kokevat ettei Ylellä ole heille mitään tarjottavaa. Iso osa, eivät kaikki, tästä joukosta sattuu olemaan nuoria, ja heitä yritämme jatkossa paremmin palvella.

Kakkosella on jo aiemmin esitetty sarjoja kuten Verta, hikeä ja t-paitoja/noutoruokaa tai Salainen miljonääri, joita voi luonnehtia syvemmäksi ja sisällökkäämmäksi tosi-tv:ksi. Sellaisilla sarjoilla tulee olemaan tärkeä rooli myös tulevaisuudessa.

Tämän kesän keskiviikkosarjat Verta, hikeä ja luksusta ja Elämää suurempi kysymys ovat esimerkkejä siitä, millaista julkisen palvelun tosi-tv voi parhaimmillaan olla. Kantaaottavaa, liikuttavaa, ärsyttävää – eikä tippaakaan saarnaavaa. Molemmat sarjat on ostanut Ylelle ohjelmahankkija Katja Solla.

- Verta, hikeä ja luksusta on jatkoa samojen tekijöiden aiemmille Verta, hikeä ja... -sarjoille. Siinä joukko brittinuoria lähtee ylellisyys- ja trendituotteiden alkulähteille tutkimaan, miten ja millaisissa oloissa tuotteet tehdään. Jaksojen aiheina ovat jalokivet, merkkikengät, erikoiskahvi, kulta ja elektroniikka.

- Elämää suuremmassa kysymyksessä päähenkilöitä ovat puolestaan 14-18-vuotiaat brittitytöt. Sarjan jokaisessa jaksossa tavataan 1-2 tyttöä, joiden elämää hallitsee joku voimakas päähänpinttymä kuten halu saada vauva, rintojen suurennus, rasvaimu tai päästä neitsyydestä eroon. Koukku on siinä, että tytöt lähtevät matkalle, jonka aikana he kohtaavat toteutuneita, niin myönteisiä kuin kielteisiä esimerkkejä fiksaatioistaan. Eikä siinä vielä kaikki, vaan mukana reissussa ovat tyttöjen äidit ja isoäidit.

Yleisradion sisällä Verta, hikeä ja… -sarjan ja Elämää suuremman kysymyksen kaltaisia ohjelmia kutsutaan tunnefaktaksi. Termiä tärkeämpää on kuitenkin se, mitä ohjelmat edustavat: aidosti puhuttelevaa sisältöä ilman vanhahtavaa moralisointia.

-Verta, hikeä ja… on ollut selvästi oman trendinsä luoja, josta on tehty jo kopioita tai vastaavan tyyppisiä ohjelmia. Briteissä sarja on saanut paljon palkintoja, eikä ihme, sillä siinä puhutaan isoista maailmantalouden asioista, mutta asioita katsotaan tavallisten länsimaisten nuorten silmin. Elämää suuremmassa kysymyksessä on paljon samaa, siinäkin haetaan ratkaisuja muualta kuin kurkistelun ja päivittelyn tasolta.

Lisäksi Elämää suurempi kysymys käsittelee tuoreella tavalla sukupolvien välisiä eroja.

- Sukupolvien yhteinen matka tuntuu ajatuksena opettavaiselta, muttei yllättäen ole sitä. Myös äidit ja isoäidit oppivat sarjan aikana jotain ja esim. huomaavat, ettei heidän usein nalkuttava ja tuomitseva asenteensa ole välttämättä se tapa, jolla asioita edistetään.

YLE ei ole ainoa julkisen palvelun yhtiö, joka käy kamppailua tavoittaakseen menettämänsä nuoret yleisöt. Resepti on kaikkialla sama: tarinallisempaa, nopearytmisempää, huumoria mukana.

- Julkisen palvelun yhtiöt ympäri maailmaa hakevat tapoja tehdä tunnefaktaa tyylillä ja otteella, jotka kiinnostavat nuoria. Tekotavan muutos näkyy kaikissa faktan genreissä. Iso-Britanniassa muutos on jo pitkällä. Sekä Verta, hikeä ja luksusta –sarjan että Elämää suuremman kysymyksen on tuottanut nuoremmille tarkoitettu kanava BBC Three. Pohjoismaista Norjan NRK on selvästi meitä edellä, Ruotsin SVT ehkä samoilla viivoilla.

Katja Solla päätyi ohjelmahankkijaksi 1980-luvun lopulla opiskeltuaan sitä ennen tiedotusoppia Tampereen yliopistossa. Iso osa työstä on ohjelmiin ja ohjelmakonsepteihin tutustumista sekä yhteydenpitoa myyjäyhtiöiden kanssa. Vuosien saatossa työ on muuttunut – kuinka ollakaan – nopeatahtisemmaksi.

- Vain ehkä viidesosa työajasta on varsinaista ohjelmien katsomista. Itse vastaan Ylessä kevyen faktan, tosi-tv:n ja elämäntapaohjelmien hankkimisesta. Myyjäyhtiöitä, joiden kanssa yhteistyötä tehdään, on satakunta. Koska seuraan tarkasti alan tarjontaa, on tärkeää olla yhteydessä myös Ylen omiin tekijöihin ja esim. vinkata, mitä maailmalla tapahtuu tai selvittää, ettei työn alla ole mitään päällekkäistä. Tosi-tv-kuvioihin liittyy nykyään useimmiten myös formaatti, josta tehdään kauppaa yhtä lailla. Se on tehnyt työstä melko lailla monimutkaisempaa.

Ohjelmahankkija jos kuka tietää, millaisia tosi-tv-ohjelmia voimme odottaa hieman pidemmälläkin tähtäimellä.

- Jos Kakkosta ajatellaan, tilauspäätös on tehty mm. BBC-sarjasta Junior Doctors, aiheena nimen mukaisesti nuoret lääkärit. Lisäksi luvassa ovat jossain vaiheessa niin ikään brittisarjat Famous, Rich and Homeless ja Famous, Rich and Jobless. Ne kertovat kodittomuudesta ja työttömyydestä rikkaiden ihmisten kautta. Molemmissa on aika äärimmäinen kokeilu, sillä rikkaat mm. asuvat kolme yötä kadulla ilman rahaa. Heillä on saattanut aluksi olla sellainen käsitys, että kodittomuus on itse kunkin oma vika, mutta ne käsitykset muuttuvat kokeilun myötä aika nopeasti…

Teksti: Miika Jalonen