Julkaistu torstaina 17.11.2011
TV2 torstaisin 17.11.2011 alkaen klo 22.05. Jaksot katsottavana YLE Areenassa viikon ajan tv-esityksestä.
Ilmainen hotelli, jossa vangit hallitsevat ja huumekauppa rehottaa
Vankilaelämästä on paljon käsityksiä, monet niistä liioiteltuja kliseitä. Yksi Kahdeksanosaisen Tiilenpäät-sarjan tärkeimmistä tavoitteista on rikkoa myyttejä ja kertoa vankilaelämästä sellaisena kuin se oikeasti on.
- Toivottavasti Tiilenpäät avaa silmiä siitä, että tiukka suomalainen vankila on oikeasti karu paikka, jonne kukaan ei halua, sarjan käsikirjoittaja-ohjaaja Tapio Rissanen linjaa.
Tiilenpäät on kuvattu Riihimäen vankilassa, joka on toinen Suomen kahdesta korkeimman turvaluokituksen vankilasta. Lyhin tuomio on kaksi vuotta.
- Osastojen sisällä on niin hurjia tarinoita, että alta pois. Mehän saimme käyttöömme vankilan valvontakameranauhoja, jotka tuovat sarjaan todella autenttisen lisätason. Mutta vaikka Riihimäellä ovat vankien kovimmat tyypit, itse en ole kokenut kuvausten aikana mitään uhkaa. Vaikka jotain nakkeluita vangeilta on tullut, ainoastaan kerran on tullut tilanne, jossa oli parempi olla kuvaamatta. Vahvuuslaskennan yhteydessä tuli tunne, että vangit halusivat näyttää, kenen osastolla nyt ollaan.
Rissanen ja kuvaaja Jarkko Vuolle ovat reissanneet Riihimäelle yli vuoden ajan. Sen myötä Tiilenpäät lienee tähän mennessä kattavin tv-kuvaus suomalaisesta vankilaelämästä.
-Pyrimme tekemään vauhdikasta ja näyttävää televisiota, joka kertoisi mahdollisimman totuudenmukaisen tarinan kuvaamastaan maailmasta. Olemme päässeet kiistatta mukaan ainutlaatuisiin tapahtumiin, joissa mikään media ei ole aiemmin ollut.
Vuoden aikana on tapahtunut luonnollisesti paljon, mieleenpainuvimpana erityistarkastus, jossa joukko vartijoita Suomen eri vankiloista teki ison ratsian samanaikaisesti useaan eri kohteeseen. Mukaan mahtuu myös omakohtainen sellikokemus, joka tuntuu jälkikäteen hauskalta, mutta joka oli itse hetkellä jotain vähän muuta...
- Olimme tutkimassa vankilan apulaisjohtajan kanssa kovan puolen eli rundin eristysselliä, kun ovi meni kiinni. Meillä ei ollut kännyköitä eikä hälytintä mukana, ja apulaisjohtaja totesi, että tälle nauravat kyllä kaikki. Omassa mielessäni kävi kuitenkin parin sekunnin ajan ihan oikea pakokauhu, koska kukaan ei tiennyt missä olemme, eikä meitä olisi välttämättä kaivattu moneen tuntiin. Sitten muistin, että sellien lattiassa on pieni nappi, josta voi avata linjan keskusvalvomoon. Kun painoin sitä, kaiuttimesta kuului asianmukaisen tylysti ”niin mitä”, Rissanen nauraa.
Tiilenpäiden ensimmäisessä jaksossa tavataan kolme vartijaoppilasta, jotka tutustuvat Riihimäen vankilaan. Yksi heistä sanoo tajunneensa vasta harjoittelujakson myötä, että vankila on kuin oma kaupunkinsa. Tapio Rissanen on samaa mieltä.
- Vankilan sisällä pätevät toki ihan samat lait kuin ulkopuolellakin, mutta siellä on paljon omia kirjoittamattomia sääntöjään. Vartijoilla pitää olla todella korkea ammattitaito, koska jokainen vanki on erilainen ja saattaa käyttäytyä eri tavalla. Työntekijöillä on oltava psykologista silmää, osata olla tiukkoja, mutta joustavia – ja pitää se, mitä luvataan.
Mutta entä ne kliseet?
- Noh, vaikka vankilassa kyllä liikkuu huumeita, ei siellä mikään kauppa amerikan malliin sentään pyöri. Vankiloissa tehdään kovasti töitä sen eteen, että asia pysyisi kurissa ja aika hyvin siinä nähdäkseni myös onnistutaan. En ole myöskään kuullut yhdestäkään tapauksesta, että vartijat olisivat hakaneet vankeja. Jos kiinni käydään, se on vain taltuttamikseksi.
Teksti: Miika Jalonen