Julkaistu maanantaina 28.11.2011
TV2 maanantaisin 28.11.2011 alkaen klo 21.20.
Kansallisaarre-sarjassa päivitetään suomalaisuuden symboleja 2000-luvulle. Sarjan jokaisessa jaksossa kerrataan jonkun kansallisaarteen historia ja ehdotetaan alkuperäisen rinnalle uutta versiota kustakin kansallisesta ikonista.
Uudistustyöstä vastaavat omien alojensa huippuammattilaiset. Modernin kansallisaarteen syntyprosessia seurataan usean kuukauden ajan, ja ohjelma huipentuu päivitetyn aarteen julkistamiseen ja luovuttamiseen kansalle.
Stand up -koomikko Ismo Leikola jatkaa Kansallisaarteen juontajana sarjan toisellakin kaudella. Alla Leikolan kommentteja uusista jaksoista.
Työryhmä: tuottaja Risto Kuulasmaa, Pesä Ysien pelinjohtaja Jani Valkeapää ja Angry Birds -pelisuunnittelija Jaakko Iisalo.
Ismo: "Oon itse asiassa joskus hyvin pienenä pelannu Jyväskylässä pesäpalloa. Olin ihan jossain joukkueessa. Olin jopa yhdessä pelissä. Istuin koko pelin vaihtopenkillä ja sain kultamitalin. Kokemusta siis löytyy. Ohjelmaa tehdessä paljastui mielenkiintoisia juttuja lajista, esimerkikisi sen omituinen syntyhistoria. Oli myös hieno huomata, että pesiksen säännöt ovat paljon järkevämmät ja toimivammat kuin baseballin tai kriketin, vaikka suosio ei ihan yhtä maailmanlaajuista olekaan. Tämä jakso saattaa oikeasti tehdä jotain sille suosiolle. Toivotaan."
Työryhmä: graffititaiteilija Jouni Väänänen, muotoilija Tanja Sipilä ja lasinpuhaltaja Alma Jantunen.
Ismo: "Jyväskylästä kun olen ja siellä yliopistolla pyörinyt, niin Alvar Aallon matskut ovat olleet osa arkipäivää, muutenkin kuin maljakon muodossa. Suurin osa rakennuksista siellä on hänen tekosiaan ja ne aaltoilevat paljon. Mies on leiponut oman nimensä teostensa muotoon. Onneksi nimi ei sattunut olemaan vaikka Alvar Neliö. Myös itse maljakossa Alvar on edennyt muoto ennen käytännöllisyyttä. Ruukku näyttää hienolta, mutta kukat sojottavat usein mihin sattuu. Tekijäporukka sai kelpo astian aikaan. Toivottasti myös uusi tuote jää elämään. Itselleni tuli omituisia assosiaatioita maljakon muhkeista muodoista..."
Työryhmä: Mr. Lordi, Maija Itkonen ja Jussi Ahlroth.
Ismo: "Pukkikeikkaa ei ole kauheasti tullut tehtyä, mutta näin muita keikkoja paljon tehneelle pukin kalenteri vaikuttaa kyllä harvinaisen hankalalta. Yhtenä iltana hirveästi keikkaa ja muu vuosi aivan tyhjä. Huh huh. Tässä jaksossa silmiin pistää varmasti ensimmäisenä jo ihan kokonsakin puolesta mr. Lordi. Olihan se koomista sumplia jouluasioita aidon hirviön kanssa. Luulisin myös, että vaikka aihe oli suhteellisen kevyt ja leikkisä, tällä kertaa saatiinkin aikaan jotain ihan konkreettistä. En tiedä miksi nimenomaan tässä osassa vaikutan itse hirveän kriittiseltä, oikein vastarannan kiiskeltä. Oikeasti olen tiimin tukena. Hyvää työtä."
Työryhmä: kuvataiteilija Hanna Ojamo, ohjaaja Saana Teräväinen ja historiantutkija Tuomas Tepora.
Ismo: "On tämä tv-ohjelman teko ihmeellistä. Jakson alkujuonto kestää ehkä noin 45 sekuntia ja sitä varten käytiin kuvaamassa Viipurissa! Venäjällä! Se oli kahden päivän reissu. Hotellihuoneen vessa haisi niin paljon homeelta, että piti pissata paita naaman edessä ja ilmastointikanavista hyökkäsi yöllä hyttysten puna-armeija. Kuultiin pelottavia tarioita ja välissä miliisi ajoi perässä. Mutta ei se mitään, tuli hieno kuvakulma kyllä. 45 sekunniksi. Tässä osassa tarjoillaan varmasti eniten yllättävää tietoa Suomen historian vähemmän tunnetuista käänteistä. ihmisiä sitä oltiin sillonkin, kun lippua mietittiin. Uusi lippu on varmasti hyvin erilainen kuin vanha."
Työryhmä: tutkija Satu Jaatinen, mainostoimisto 358:n luova johtaja Antero Jokinen sekä makeistehtailija Kirsi Hirvensalo.
Ismo: "En ole koskaan ollut salmiakki-fani, joten uusi versio on ainakin minulle tervetullut. Uusia ja eksoottisia makuja saattaakin löytyä ihan yllättävän läheltä. Niin ja tosiaan, oli ihmeellistä käydä Amerikassa. Aikamoinen turvatarkastus ja kulttuurishokki. Hyvin erilaiset olot kuin Venäjän reissulla ja matkakin oli ihme kyllä lyhyempi. Minäkin keksin uuden, erittäin suomalaiskansallisen makeisen. Se ei tosin saanut kovin suurta suosiota, vaikka itse siitä pidinkin. Karvoinen päivineen. Konkreettisesti."
Työryhmä: biologi Jaakko Kullberg, kuvittaja Janne Harju ja vaatesuunnittelija Kalle Kuusela.
Ismo: "Unikkoa ei kasva Suomessa. Vaihtoehtoina on siis tehdä uusi kuosi jostain kotimaisesta oliosta tai yrittää saada unikko juurtumaan Suomen maaperään. Molemmissa on varmasti puolensa, ainakin kansantaloudellisesti. Tai eihän kukaan ole sanonut, että vientituotteella edes pitää olla suomalainen esikuva. Antaa artistien päättää. Sen verran täytyy sanoa, että vaikka kuosi on uusi, se onnistuu näyttämään täydellisesti siltä, että se olisi aina ollut olemassa. Tulee nostalginen olo, vaikkei sen pitäisi olla mahdollista. Valenostalgia."