Yleistä

Mielestäni sarja on todella upea ja käsittelee hienosti tabuinakin pidettyjä asioita. Kai jokainen täysijärkinen katsoja ymmärtää, ettei kyse olekaan ehdottomien faktojen esittämisestä, eihän totuutta edes tunneta tarkkaan.
Näyttelijät tekevät hienoja roolisuorituksia. Itse olen elänyt täysin heidän mukanaan noita jännittäviä tunteita ja suhteita, joiden esittäminen ei liene kovinkaan helppoa. Kiitokset hienoista katsomuselämyksistä ja näiden mielenkiintoisten taiteilijapersoonien tuomisesta keskellemme nykyaikaan!!
-Minttu-

Tosi kiinnostava tarina,vaikuttava tunnelma,hyvät näyttelijät. Joka maanantaina on syytä odottaa seuraavaa jaksoa... Kiitos siitä tekijäille!
-Ene Luka, Tallinna-

Kerrassaan kömpelöä. rintamäkeläisissäkin oli enemmän tunnetta ja draamaa :) pitäisi hyvistä näyttelijöistä saada enemmän irti. Svt:n fru Marianne on mainio vertailukohta, vaikka aihe onkin tyystin toinen, vivahteikasta, nautittavaa työskentelyä. samoin kuin jouluinen Mannin perhe, kiitos niistä.
-katsoja-

Kiitos sarjasta, historia tulee lähemmäs myös meitä, jotka koulussa eivät ole saaneet kipinää menneisyyden tutkiskeluun. Historioitsijat ovat tuohtuneet Vennyn seksuaalisen suuntautumisen käsittelyyn, vaikka nykyään kai pitäisi pystyä myös biseksuaalisuuden esiintuontiin.
-Parisienne-

Sarjan ohjaaja kirjoittaa Helsingin Sanomien arvostelussa, että "Varmasti heitä (sarjan henkilöitä siis) on muokattu moderniin suuntaan, aito 1800-luvun elämä näyttäisi ehkä liian hitaalta, tylsältä ja peitellyltä." Voipi olla, mutta jos 1800-luvun elämä kerran oli sellaista, niin miksi sen ei anneta olla? Aliarvioidaanko katsojia?
-Hanna-

Mielenkiintoinen sarja. Herättää ajatuksia. Tehkää lisää tällaisia. Olisiko joku muu suomalainen "suurmies - tai nainen" sopiva?
-Sirpa Pellikka-

On hienoa, että kansallista kulttuurihistoriaamme käsitellään näin paneutuneesti ja kunnioittavasti ja ammattitaitoisesti ja taiteellisesti kaiken kansan tv 1:ssä. Mielestäni keskustelussa faktan ja fiktion suhteesta on takerruttu lillukanvarsiin. Fiktio on fiktiota vaikka kuinka dokumentaarista. Tärkeintähän tässä draamassa on ihmiskuvaus, ihmissuhteiden kuvaus. Epookki tukee näitä kauniisti, ehkä liiaksikin estetisoiden, mutta tarvitsemmehan me myös silmänruokaa. Sarjan realismi on sopusoinnussa kuvattavan aikakauden realismin kanssa: realistejahan nuo Jussi ja Venny olivat. Taidehistorian portinvartijat taitavat tuntevan tulleensa ohitetuiksi. Niin, katsojahan voi tarkentaa tietojaan kuvattavista henkilöistä, aikakaudesta ym. tehdyistä tutkimuksista. Eihän meidän tarvitse kaikkea uskoa. Fiktion ja faktan suhteesta on toki ennenkin taitettu peistä, mm. Henrik Tikkasen romaanisarjan yhteydessä. Tuo Vennyn mahdollinen bi-taipumus - mitä kummaa siinä muka on tässä fiktion maailmassa jos ei faktankaan maailmassa?
-Raimo Hämäläinen-

Tähän mennessä on kritisoitu Venny-sarjan epookkikuvausta ja päähenkilöiden seksuaalista suuntautumista. Itse olen närkästynyt sarjan alkeellisesta dramatisoinnista. Ihan kuin katsoisi kouluteeveetä! Sormella osoitetaan ja kädestä pitäen väännetään rautalankaa. Ja pitääkö odottaa ihan loppumetreille asti, että se kolmiodraama lopultakin kaikessa raastavuudessaan alkaisi. Kyllä tässä on jo enempi tunnelma ehtinyt väljähtyä. Vika ei ole ulkoisissa puitteissa vaan sisäisissä. Vertailun vuoksi Jari Halonen latasi Aleksis Kiveen mielettömän hehkun, vaikka - ja nimenomaan koska - tulkinta oli kiihkeä, dramaattinen ja omaperäinen. Hiiteen orjallinen epookkikeskustelu!
-Istu ja pala!-

Kiitos mielenkiintoisesta Venny-sarjasta. Maanantai-iltoja ihan odottaa.
-Lea Turust-

On hienoa, että Suomessa tehdään historiallisia draamoja, mutta kun niitä sitten kerran tehdään, niin miksi ei tehtäisi kunnolla? Olisi hyvä, että kun sarjoja tuotetaan ne säilyisivät sen jälkeen eräänlaisina ajankuvaa dokumentoivina tallenteina, mutta sitä esimerkiksi Venny ei tee. Sarjan päätarkoitus vaikuttaa olevan, ihmissuhdehömppä. Vuosisadalla ei näytä olevan muuta merkitystä, kuin että ihmisillä on päällään KIVAT mekot ja ympäristö näyttää idyllisemmältä. Koska Vennyn aikaista kieltä ei edes YRITETÄ kunnioittaa, eikä sarjassa kunnolla tuoda esiin sen ajan arkielämän arvoja jne. olisikin ollut ihan sama kirjoittaa taas uusi saippuasarja, joka sijoittuisi nykyaikaan, päähenkilöinä kirjailijat ja taiteilijat, kuin tuhlata aikaa ja rahaa, ilman että sille saadaan kunnon vastinetta.
Nyt Venny ei valitettavasti palvele ketään.
-Maria L-

Venny on todella upeasti ja elävästi toteutettu tv-elokuva, joka antaa paljon ajattelemisen aihetta. Kiitos tekijöille!
Minusta on naurettavaa vaatia, että sellaiset taiteilijat kuin mm. Venny ja Jussi olisivat toimineet ja ajatelleet kuten tavalliset aikalaisensa. Varsinkin Venny ylitti monessa asiassa aikalaistensa taiteilijoidenkin rajoitukset ja jopa meidän "nykyihmisten" ajattelun rajoitukset. Mm. hän osasi suhtautua luonnollisesti ja realistisesti alastomuuteen ja seksuaalisuuteen, perhesuhdeongelmiin ja lapsiin. Hän ei kiihkoillut uskonnosta eikä isänmaasta. Hän pystyi jopa ymmärtämään kansalaissodan hävinnyttä osapuolta, jopa jo ennen sotaa, ei vain jälkiviisaasti.
-Markku Jutila-

Upeaa kotikritiikkiä, kerrassaan mielenkiintoista luettavaa. Parikymmentä vuotta luettuani erilaisia arvosteluja niin omista kuin ammattilaistenkin töistä, olen tehnyt huomion, miten helposti kriitikot nostavat itsensä jalustalle. Kaiken he osaavat paremmin, eikä rahasta ole väliä. Onneksi jokainen voi itse uida tämänkin näytelmässä faktan ja fiktion ristiaallokossa kuitenkaan siihen hukkumatta. Haastoikohan Jussi Savon murretta? Ilikisikö tuo ruoja? Troligen - peut-etre. Minulta ei yksikään jakso jää katsomatta. Odotan jo uusintoja.
-Hannu Väyrynen-

Näyttelijöistä

Venny -sarja on mielenkiintoinen, virkistävä ja hyvin tehty- Kiitos siitä! Se saa historian elämään - tulee hinku lukea lisää aiheesta ja sen ajan kulttuurista ja elämästä. Näyttelijät ovat huikean hyviä, etenkin kaikki naiset. Pienoinen pettymys on Juhania näyttelevä Virtanen. Hän ei saa tunteitaan esiin. Sääli!
-Sirkku Salomaa-

Vennyn kiinnostus naisiin on vain hyvä JA TOSI MIELENKIINTOISTA. Miten ihana nainen! Ja mielenkiintoinen. Sekä Vennynä että Sarana. Niin hellä ja suloinen.
-Vennyyn - ja Saraan ihastunut-

Sara tekee loistavan roolityön Vennynä. ETENKIN suhteessaan Tillyyn!
Miten ihana nainen! Niin mielettömän kaunis, suloinen, hellä ja kiehtova. Vennyn kiinnostus naisiin kiehtoo ja kiinnostaa ja takuulla seuraan tarkasti jokaisen jakson. Kerta kaikkiaan kiehtova nainen!
Sara näyttelee mutkattomasti, kiinnostavasti ja imaisee mukaansa tapahtumiin. Paras sarja ikinä!
-Liisa Matilainen-

Tv-sarja sinänsä hyvä ja kauniisti toteutettu.
Näyttelijävalinnoista muutama kommentti:
Sara Paavolainen liian kaunis "homssuiseksi" Vennyksi. (Ritva Auvinen vanhana Vennynä vastaa paremmin omaa mielikuvaani taiteilijan habituksesta.) Miina Turunen aivan liian "karismaton" kauniiksi Tillyksi. Ville Virtanen roolissaan hyvä.
-Omat mielikuvat henkilöistä aiemman aiheeseen tutustumisen yhteydessä luonut katsoja-

Harvinaisen hyvä sarja kotimaiseksi tuotannoksi! Ville Virtanen tosin on minusta hieman jäykkä, mutta ehkä Juhani Aho oli sellainen. Kuvattiinko Pariisi-osio todellakin Pariisissa asti? Jos ei, niin hyvin oli hämätty.
-Iloisesti yllättynyt-

Interiöörit huolellisia, joskin "eläminen" niissä kankeata. Lintua kynitään olohuoneessa!? Ihmettelen, että Minna Canthista on tehty raa`alla äänellä paasaava, makeaa ahmiva torimuija, vaikka hän lienee ollut aikansa älykkö ja kunnioitettu porvarisrouva tienraivaajapersoonansa ohella. Henkilöiden esittely pitäisi muutenkin olla selkeämpää ja ilmetä heti ensimmäisissä vuoropuheluissa, koska nuoremmat katsojat eivät tunnista heti esim. Canthia autenttisesta "patsaspuvusta" huolimatta, varsinkin kun näyttelijä on suuressa ristiriidassa henkilönsä kanssa. Virtanen on suurenmoinen kasvojensa pienissä eleissä, katseen käytössä, miehisessä hitaudessaan. Kunpa "Tolstoi"-Järnefelt puhuisi selvemmin! Kesy vaimeus on valitettavan yleinen vika varsinkin nuoremmilla näyttelijöillä. Kiitos kuitenkin, odotan jatkoa!!
-Ääni yhtä tärkeä kuin kuva-

Kiitokset Sara Paavolaiselle jälleen loistavasta tulkinnasta! Olen ihaillut häntä jo pitkään: herkkä, ilmeikäs, kaunis, suloinen, haavoittuva mutta samalla voimakas!
Ja mitkä silmät... Todella ihana nainen! Kaikkea hyvää hänelle!
-Juha Lehtinen-

Kielestä

Olen täysin samaa mieltä kuin dosentti Irma Sulkunen toimittaja Suvi Aholan Helsingin Sanomiin (HS/KULTTUURI 20.1.2003) tekemässä haastattelussa: "Aikakausi on siinä pelkkää kulissia, henkilöt taas toimivat modernin ihmisen tavoin." On surullista, että tv-sarjan tekijät ovat hukanneet loistavan mahdollisuuden näyttää meille, miten 1800-luvun ihmiset käyttäytyivät; millaiset käyttäytymissäännöt silloin vallitsivat ja miten ihmiset puhuttelivat sekä kohtelivat toisiaan. Minua häiritsee se, että sarjan ihmiset käyttäytyvät kuin nykyajan ihmiset (eivät teitittele vanhempiaan, puhuvat mä ja sä -kieltä) ja tuovat seksuaalisuutensa esille nykyajan ihmisten tavoin. Olisi ollut paljon tehokkaampaa vihjailla ja antaa ymmärtää, kuin tylysti ja tökerösti näyttää Vennyn biseksuaalisuus. Odotin tv-sarjaa innolla, mutta ensimmäisen osan katsottuani en halunnut enää nähdä toista, niin pettynyt olin. Sen sijaan hankin Tuula Levon kirjan "Neiti Soldan" (Otava, 2000), joka on mielenkiintoinen ja koskettavasti kuvaamaansa aikakautta ja sen ihmisiä kuvaava teos.
-Mary Jussila-

Vihdoinkin tässä on suomalainen historiallinen draamasarja, jota jaksan katsoa yhtä osaa pidemmälle. Kiitos tekijöille! Mutta kielestä vielä... En tiedä, miksi yhteenkään tällaiseen sarjaan ei saada samaa luontevuutta kuin esimerkiksi Ingmar Bergman saa omiin elokuviinsa. Eikö suomen kieli taivu yhtä luontevasti kuin ruotsi?
-Hyvää tahtoa-

Yhdyn niihin, joiden mielestä sarjan kieli on epäajanmukainen. Varsin rohkea (totuuden kannalta) on myös kuvattavien henkilöiden seksisuhteiden kuvaus, joskaan niistä ei yhtä varmasti voi puhua kuin kielestä. Mielestäni vanhoissa suomalaisissa filmeissä vanhojen rouvien ja herrojen kieli , sellainen kuten esim. Ruth Snellmanin, saattaisi olla lähellä sitä kieltä, jota kuvatut henkilöt käyttivät, kun he todella osasivat suomea. Tekijät saattavat osittain puhua tottakin, kun perustelevat kielivalintaansa, mutta luulen kyllä, että myös tekijäin ja näyttelijäin halu päästä helpolla on vaikuttanut.
-Epäluuloinen vanhus-

Ensin palautetta palautteesta: Vaikka historialliset tosiseikat eivät aivan paikkansa pitäisikään, tarinassa on silti sopivassa suhteessa inhimillisyyttä ja historiaa. Arvostelijoille voisin huomauttaa, että eivät ihmiset 1800-luvullakaan kirjakieltä puhuneet! Mä ja sä ovat oikeita, vanhoja puhekielen sanoja ja aivan sopivia nuorten keskinäisessä puheessa.
Samoin perustein seksuaalisesta vapaamielisyydestä valittaminen on todella ahdasmielistä. Kyse on kuitenkin draamasarjasta eikä historiallisesta dokumentista.
Sarjan tekijöille kiitos mukavasti kirjoitetusta, hienosti näytellystä ja lavastetusta sarjasta sekä ovelista taidekoukuista. Nettisivut ovat myös hienosti toteutetut, kiitos niistä! toivoo lukiolainen Savosta
-Annikainen-

Hyvä, että edes tällä sivulla on mainittu Ahon oikea nimi eli Brofeldt.... halutaanko edelleen antaa suomalaisille illuusion, että kaikki ovat puhtaasti suomalaisia. Kyllä pitäisi pysyä totuudessa mielestäni... Ruotsinkieliset olivat koko suomalaisuuden aatteen perustajia...
-Tyrmistynyt-

Onko sarjan dialogin kieli, siis eteläsuomalainen nykysuomi, etäännyttämiskeino, jonka avulla on helpompi "paljastaa" kansallisen suurmiehen ja hänen puolisonsa boheemia puolta, seksisuhteita. Uskoisin, että 1800-luvun fennomaanit olisivat tietoisesti ja taiten viljelleet puhdasta ja vivahteikkaista suomenkieltä eikä tätä mä-sä-kieltä.
-Nipottava kielipoliisi-

Nimimerkeille Annikainen, Tyrmistynyt ja Nipottava kielipoliisi. Ja muille valitusta kielestä kiinnostuneille:
Teimme selkeän päätöksen aivan tekemisemme alussa, että puhumme kaikissa suomalaisissa kohtauksissa suomea, emme siis ruotsia ja huonoa suomea. Kaksi kieltä olisi tuonut huomattavasti lisää hankaluuksia tuotantoomme. Mielestämme kielivalinnalla ei ollut tarinan kannalta niin suurta merkitystä ja tällä valinnalla yritimme ikään kuin piilottaa tätä monimutkaista puhuttujen kotikielten vyyhteä. Mamma Soldan oli juuriltaan saksalainen, joten hänen puheessaan vilahtelee saksalaisia sanoja, Ranskassa puhutaan ranskaa. Emme kyllä uskoneet, että ajan huonoa, ruotsin sekaista suomea jaksaisi kuunnella kahdeksan osan vertaa. Otimme taas fiktion vapauden.
Oikeastihan Tilly ei koskaan oppinut suomea, mutta Venny opetteli vahvan suomalaisaatteensa voimalla kielemme. Jussihan puhui sujuvasti molempia kieliä, tämä herra Brofeldt-Ahomme.
-Pekka Ruohoranta-

Seksistä

Kuinka moni ihminen nostaisi äläkän siitä, että homo- tai biseksuaalinen henkilö kirjoitettaisiin fiktiivisessä draamassa heteroksi? Niinkin kun on varmaan käynyt.
-Ihmetys-

Tunteita varmasti ilmaistaan nykypäivänä erilailla kuin Vennyn aikana, mutta kaksinaismoralismi näyttää yhä olevan voimissaan! On vain ihan pikkuisen paheksuttavaa, että Aholla on suhde vaimonsa sisareen, mutta Venny suutelemassa Hannaa on kieroutunutta ja tökeröä, jotakin sellaista mitä ei televisiossa edes saisi näyttää. Rakkaudessa tosiaan toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset! Sara Paavolainen on upea näyttelijä, mutta eihän hän olemukseltaan juurikaan muistuta Vennyä. Te, jotka ette siedä ajatusta Vennyn mahdollisesta biseksuaalisuudesta, katsokaapa Vennyn omakuvia tai Hanna Paulin maalausta. Eivätkö ne todellakaan herätä teissä mitään ajatuksia? Vaikka naisten välistä rakkautta ei välttämättä vielä tuolloin nimetty, tarkoittaako se sitä, että ihmisillä ei olisi voinut olla tällaisia tunteita? Kiitos tekijöille, ettette ole "unohtaneet" tuoda esille tätäkin puolta Vennystä!
-Kaksinaismoralismi ärsyttää-

Missäs amerikkalaisessa elokuvassa sanottiinkaan, että jos pitää kertoa totuus tai tarina, kerro tarina, sillä ihmisiä ei kiinnosta totuus. Nimimerkki Vennyn puolesta kirjoitti "Ainoa, joka tiesi, oli hän itse ja sehän oli hänen asiansa." Siitähän tässä keskustelussa juuri onkin kysymys. Eivät Vennyn taipumukset tai taipumattomuudet ole enää hänen asiansa. On tehty tulkinta, jonka puoli miljoonaa suomalaista muistaa vielä parinkymmenen vuoden päästä. Siksi tarinan kertojalla on vastuu siitä, mitä hän kertoo oikeiden ihmisten elämästä. Kun kyseessä on fiktio, sen voisi kertoa esim. Vennyn alku- tai lopputeksteissä.
-Se hänelle nyt kertokaa-

No just joo..saattepahan ainakin ilmaista mainosta ja katsojaluvut nousee. Mitä pahaa siinä nyt sitten on js Venny oli bi? So what kysyn todella?? Antaa taas niinku ymmärtää että seksuaalinen vähemmistö on jotenki sairasta tms..Ja mitä tulee kommentteihin ajan kuvasta, että silloin Vennyn aikana ei moisia asioita tuotu julki, no ehkä ei mutta aina on ollut omaan sukupuoleensa mieltyneitä. No muuten sarja on ihan keskinkertainen, kyllähän sitä katselee ennemmin kun kolmosen toimintaleffoja, mutta on kotikatsomossa parempaakin tarjontaa ollut.
-Kotikatselija-

Olisi voinut jättää näyttämättä Elisabetin ja Jussin sänkykohtaus koska siinä tuskin on perää. Sekä lesboileva Venny. Vihje olisi riittänyt. Samoin alussa pojat pissalla liian pitkä kohtaus mokomasta asiasta. Miina Turunen olisi sopinut paremminkin Aino Sibeliuksen rooliin. Marjaana Maijala puhuu kuin nykyaikana. Mä ja sä ulkomuoto ja olemus epäuskottavia.
-Iiris-

Utmärkt att man äntligen har börjat presentera historiska skådespel i TV och på teatern. Uttryckligen den tid i Finlands historia som är intressant och står som bakgrund till dagens Finland.
Märkligt dock att samtliga serier/pjäser utgår på sätt eller annat från familjen Järnefelt. Men kanske familjen var så dominerande inom kultur, konst och litteratur? Intressant i varje fall!
Jag tyckte om första delen, trots att man onödigt dragit ut på Elisabeths och Jussis sexförhållande (var det inte bara på platonisk nivå?) och något starka hänvisningar till Vennys och Hannas eventuellt lesbiska förhållande.
Väntar med spänning på de följande delarna! Vi har goda skådespelare i Finland, tack till alla!
-Tina-

Ensimmäinen osa kiehtovaa draamaa. Näyttelijät hyviä, uskottavia. Olen tutustunut opiskeluissani Ahon perheen kolmiodraamaan. Oliko Vennyllä todellisuudessa homoseksuaalisia taipumuksia vai onko se vain fiktiota?
-Sole-

Hieno juttu, mutta oliko Elisabetilla ja Jussilla todella seksisuhde? Olen lukenut jonkun muistelmateoksen, ja siinä mainittiin suhteen olevan platonista? No yhtä kaikki osattiin sitä ennenkin. Hyvin tehty sarja
-Kaijakka-

Nimimerkeille Sole, Kaijakka, Tina, Iiris jne:

Olemme tekemässä todellisten ihmisten elämiin perustuvaa fiktiivistä tv-sarjaa ja voimme toimia tämän fiktion vapaudella. Vennyn ja Hannan suhteen eroottiset piirteet ovat meidän tulkintamme biseksuaalisia taipumuksia omaavan Vennyn tästä elämänvaiheesta.
Elisabethin ja Jussin suhteen laadusta on kaksi tulkintaa, tämä on meidän. Sitä tukee mm. Helsingin yliopistossa 1978 Irma Kaukosen tekemä gradu heidän kirjeenvaihdostaan.

Elisabeths och Jussis förhållande var säkert inte bara på platonisk nivå, det finns tom. en gradu om deras brevväxling (Irma Kaukonen, Hfors Universitet 1978). Familjen Järnefelt var verkligen jätte dominerande inom kultur: konstnären Eero, tonsättaren Armas, författaren Arvid, lilla systern Aino, som blev fru Sibelius, Kasper, som skrev också och framför allt modern Elisabeth, som stöd kraftigt unga författare. Så mötte hon också Juhani Aho, Arvids studentkamrat... 
-Liisa Urpelainen-

Takaisin Palaute-sivulle