Brittiläinen John Locke muistetaan koulukirjoista parhaiten siitä, että ihmisen mieli oli hänen mukaansa syntymän hetkellä tabula rasa - eli tyhjä taulu. Kaikki se tieto ja ymmärrys, mitä sitten ihmisen mieleen vuosien kuluessa kokoontui, oli kulkeutunut sinne aistien kautta. L:n mielestä kaikki käsitteemme, mielikuvamme tai ideamme olivat aistivaikutelmiemme jälkiä tai jälkikuvia.

Tällä opillaan L. asettui pontevasti vastustamaan länsimaisessa filosofiassa ja tieteessä hyvin voimakkaasti vaikuttanutta rationalistista perinnettä. Se uskoi, että ihminen saattoi saada tieteoa kaikki tärkeistä yleisistä tai käsitteellisistä totuuksista vain pelkästään järkensä avulla. Joidenkin rationalistien mielestä keskeiset järjentotuudet olivat meissä synnynnäisesti tai me saatoimme "nähdä" ne ikään kuin sielumme silmin. L. oli siis toista mieltä.

Ihminen oli L:n mielestä tabula rasa myös eräässä toisessa ja hyvin tärkeässä merkityksessä. Hänen mukaansa ihmisellä ei ollut mitään "valmista" olemusta tai luontoa. Hän oli aluksi tyhjä taulu - tai taulu, joka saattoi maalata itse itsensä. Hänen mukaansa ihminen loi itsensänsä tai itseään nimenomaan työn myötä.

L. kannatti mahdollisimman vapaata markkinataloutta ja mahdollisimman laajaa yksilön vapautta.

L:n teoksista on suomennettu hänen ehkä tärkein teoksensa Tutkielma hallitusvallasta.

Linkkejä

Suomen kielellä: http://www.netn.fi/296/netn_296_kirja2.html http://wwwedu.oulu.fi/homepage/ajarvile/locke.htm