Tanskalainen Niels Bohr (1885-1962) on modernin fysiikan toisen perusteorian, kvanttimekaniikan, tärkein perustaja. Ns. terveen järjen tai kadunmiehen näkökulmasta katsottuna kvanttimekaniikan maailma on perin kummallinen. Kerrotaanpa B:n itsekin usein kummastelleen sitä "voiko luonto todellakin olla näin absurdi".

Eräs B:n muotoilema uuden fysiikan keskeinen idea oli ns. komplementaarisuusperiaate: koejärjestelystä riippuen monet kvanttimekaniikan hiukkaset näyttäytyvät (tai ovat!) joko hiukkasia tai aaltoja, aaltoliikettä. Ns. terveelle järjelle tämä on lähes käsittämätöntä. Niinpä monien mukaan se riitti jo sinällään osoittamaan koko kvanttimekaniikan virheelliseksi. Atomipommit, ydinreaktorit ja muut kvanttimekaniikan käytännön sovellukset ovat kuitenkin vaientaneet tällaisen kritiikin.

B kuului niihin tiedemiehiin, jotka pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan toimimaan maailmanrauhan puolesta. Hän oli huolissaan myös siitä, osaako ihminen käyttää viisaasti niitä kaikkia välineitä ja voimia joita tiede ja tekniikka hänen käyttöönsä antaa. B. näkemys maailmasta oli "holistinen" - hän uskoi, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Eri tieteenalat ja erilaiset ihmiset saattoivat täydentää toisiaan, joten niiden oli hänen mukaansa tuhoavan kilpailemisen sijasta autettava toinen toisiaan.

B:n teoksia ei ole suomennettu. Suomen kielellä B:n ja yleisemmin kvanttimekaniikan teorioita käsitellään (enemmän tai vähemmän! ) kansantajuisesti K.V. Laurikaisen (Atomistiikan aatemaailma, Atomien tuolla puolen, Tieteen giljotiini) ja Kari Enqvistin (Tyhjästä syntynyt, Olemisen porteilla) teoksissa.

Bohrista verkossa

Suomen kielellä

http://www.hip.fi/~unelmat/Bohr.html http://www.tsv.fi/ttapaht/005/ktamminen.htm http://yrttis.pyhajoki.raaseu.fi/~rkivimak/vuosi.htm