|
|
 |
 |
|
|
 |
Piirpauke: Konevitsan kirkonkellot (1975)
Vaikka hittien metsästäminen ei missään vaiheessa ollut Love Recordsin toiminnan kannalta keskeinen tavoite, löytyi yhtiön julkaisuvirrasta erityisesti 1970-luvun puolivälin molemmin puolin tasaiseen tahtiin menestyksiä. Kovimmat myyntitulokset tehtiin Hurriganesin tapaisilla keskitien rock-nimillä, mutta välillä napakymppejä heitettiin myös marginaalin puolelta.
|
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
|
 |
Syksyllä 1974 perustetusta Piirpauke-yhtyeestä ei ainakaan sen perustajat kaavailleet suuren yleisön suosikkia. Nuoren polven jazz-lupauksiin kuulunut saksofonisti Sakari Kukko ja basisti Antti Hytin aloittama kokoonpano edusti Euroopan mittakaavassakin uraa uurtavaa jazzin ja erilaisten etnisten musiikkityylien fuusioimista. Rumpali Jukka Wasaman ja kitaristi Hasse Wallin vahvistama nelikko alkoi keikkailla keväällä-75 ja Piirpaukkeen tuoreelle kansanmusiikkipohjaiselle jazzrockille löytyi myös kuuntelijoita hämyilyyn kallella olevista opiskelijapiireistä. Yhtye ei itse ollut lainkaan varma musiikkinsa kaupallisesta potentiaalista ja se teki Love Recordsin kanssa yhtiön näkökulmasta sangen edullisen julkaisusopimuksen. Piirpaukkeen esikoisalbumista tuli kuitenkin yllätys hitti, kiitos ikivanhan kalevalaisen kantelemelodian.
Maailman musiikin edelläkävijöihin kuuluvan Piirpaukkeen alkujuuret olivat paitsi jazzimprovisaatiossa ennen kaikkea itäsuomalaisessa ja karjalaisessa kulttuuriperimässä. Yhtyeen nimi oli itämurteinen synonyymi metelille ja sen suosituin kappale Konevitsan kirkonkellot osoitti selvästi samaan ilman suuntaan. Luostarin kelloista innoituksen saanut hypnoottinen melodia oli aikanaan soinut kanteleella, mutta Sakari Kukko keksi sovittaa sen yhtyeelle ja pianolle. Laulusta tuli Piirpaukkeen esikoisalbumin hittiraita, joka erityisesti kovan radiosoiton ansiosta tuli kansalle hyvinkin tutuksi. Piirpaukkeen musiikillinen kosmos laajeni myöhemmin Sakari Kukon maailman matkojen myötä hyvin globaaliksi, mutta yhtyeen alkutyyli kiteytyy kaikkein vahvimmin Konevitsan kirkonkellojen mantramaiseen suruun. Sovituksen vangitsevasta yleistunnelmasta selkeimmin esiin nouseva osuus on Hasse Wallin huikea kitarasoolo, joka kuulu suomalaisen rock-kitarismin hienoimpiin hetkiin. Tosin ensimmäinen Hendrix-polven kitarasankarimme poistui Piirpaukkeen miesvahvuudesta pian Love Records-vaiheen jälkeen. Wallin ja Sakari Kukon tiet ovat toki kohdanneet myöhemmin. Miehet ovat tehneet tärkeän pioneerityön afrikkalaisen musiikin suurlähettiläinä ja onpa Konevitsan kirkonkellojakin kuultu alkuperäiskokoonpanon esittämänä muun muassa Piirpaukkeen juhlakonserteissa.
Pekka Laine
|
 |
 |
 |
 |
|
|