|
 |
 |
|
 |
Weather Report: Birdland (1977)
Vuonna 1970 perustettu Weather Report oli lähtökohdiltaan eräänlainen jazz-vastine rockissa 1960-luvun lopulla yleistyneille ns. superyhtyeille.
|
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
|
 |
Weather Reportin keulahahmot Joe Zawinul ja Wayne Shorter olivat omilla tahoillaan nousseet jazzin tähti-intrumentalistien joukkoon, ja kahden huippulahjakkuuden yhteishanke sai luonnollisesti paljon huomiota.
Weather Report ei kuitenkaan jäänyt superyhtyeille tyypilliseen tapaan lyhytikäiseksi projektiksi, vaan siitä kehittyi jazzrockin suosituin ja merkittävin kokoonpano, joka jatkoi toimintaansa pitkälle 1980-luvulle. Yhtye ylsi jazz-mittapuun mukaan valtaviin myyntilukuihin ja erityisesti vuonna 1977 ilmestynyt Heavy Weather -albumi oli huikea kaupallinen menestys. Levyn avausraita Birdland kuuluu varmasti laajimmin tunnetuihin jazz-melodioihin.
Musiikillisesti Weather Report oli suoraa jatkoa Miles Davisin 1960-luvun lopun sähköisille kokeiluille. Wayne Shorter oli ollut vuosikausia Milesin luottofonisti ja Cannonball Adderleyn pianistina mainetta niittänyt Joe Zawinul kuului hänkin trumpetistin lähipiiriin. Weather Reportin tärkein voimavara oli yhtyeen teknisen briljanssin lisäksi Zawinulin sävellystyyli, jota mestari Mileskin piti suuressa arvossa.
Joe Zawinul ottikin vähitellen yhä kuuluvamman roolin Weather Reportin taiteellisena johtajana. Zawinul perehtyi syvällisesti syntetisaattoreiden tarjoamiin mahdollisuuksiin ja rikastutti samalla omaa musiikillista ajatteluaan afrikkalaisilla ja aasialaisilla vaikutteilla. Tuloksena oli 1970-luvun jazzfuusion ehkä luontevin synteesi, jossa kuului sekä mielikuvituksellinen maailmojen yhdistely että yleisöön menevä melodinen selkeys.
Weather Reportin luomisvoima nousi huippuunsa vuonna 1976, kun Joe Zawinul kutsui basisti Jaco Pastoriuksen yhtyeen jäseneksi. Sähköbasson ihmelapsesta tuli ryhmän kolmas pääsolisti ja musiikillinen arkkitehti Zawinulin ja Shorterin rinnalle. Oman intrumenttinsa vakiintuneet rajat täydellisesti myllertäneen Pastoriuksen työskentely loksautti leuat auki kaikkialla ja hänen soittonsa oli olennainen tekijä Weather Reportin menestyneimmällä albumilla.
Kun Heavy Weather ilmestyi vuonna 1977, koko rockjazz-ilmiö oli kangistumaan ja hiipumaan päin. Weather Reportin vastaveto sähköjazzin näivettymiselle lähti musiikin perusasioista eli hyvistä kappaleista. Albumin tunnussävelmäksi nousi Joe Zawinulin kunnianosoitus New Yorkin 52.kadulla sijainneelle kuuluisalle Birdland-klubille. Charlie Parkerin mukaan nimetty yökerho symbolisoi Zawinulille jazzin kulta-aikaa ja sen legendojen ajatonta säteilyvoimaa. Big Bandien ja be bop -pioneerien kadonnut aika kääntyi hänen käsittelyssään iloa ja positiivista energiaa säteilleeksi melodiaksi, josta tuli välitön hitti.
Birdland-sävelmän suosio levisi reilusti jazz-yleisöä laajemmalle siinä vaiheessa kun lauluyhtye Manhattan Transfer teki siitä oman versionsa 1979 ja ansaitsi omalla tulkinnallaan ensimmäisen Grammy-palkintonsa. Birdland-klubin ylistyslaulusta tuli vähitellen keskitien viihdestandardi , jota on sittemmin renkutettu sadoissa television viihdeohjelmissa ja yökerhokavalkaadeissa.
|
 |
 |
 |
 |
|
|