|
 |
 |
|
 |
Dusty Springfield: Windmills of Your Mind
Jos kaikkien aikojen sielukkaimman brittiläisen popdiivan ääni, ranskalaisen elokuvamusiikin kultasormen ikimuistoisin sävellys ja amerikkalaisen 1960-luvun soulin mehevyys sulautuvat yhteen, ei lopputulos voi olla huono.
|
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
|
 |
I only want to be with you ja You don't have to say you love me -hiteillä läpilyönyt Dusty Springfield oli sielultaan ennen kaikkea soul-laulaja. Tämä perimmäinen totuus tiivistyi hienoimmin vuonna 1969 ilmestyneellä Dusty In Memphis -albumilla.
Aretha Franklinin ja monien muiden kovimpien mustien soul-tähtien kanssa työskennellyt tuottaja Jerry Wexler rakasti Dustyn viileää sielukkuutta ja keksi yhdistää sen aitoon etelän soul-soittoon. Dusty itse oli kauhusta kankeana laulaessaan Memphisin soul-pyhätössä tehtyjen taustojen päälle. "Jos heillä on Aretha, niin miksi minä olen täällä" ajatus pyöri alemmuudentunnon kanssa painiskelleen laulajan mielessä.
Lopputulos paljastui napakympiksi. Son of a Preacher Man ja Breakfast In Bed -kappaleet olivat ilmihittejä ja koko albumi tihkui sielua ja eleganssia.
Yksi Dusty in Memphis -albumin pysäyttävimmistä raidoista on versio ranskalaisen elokuvasäveltäjä Michel Legrandin kappaleesta The Windmills of Your Mind. Cherbourgin Sateenvarjoilla säveltäjätähdeksi noussut Legrand oli saanut kappaleesta Oscarin vuonna 1968. Thomas Crown Affair -seikkalussa soinut teema oli vastustamattoman kaunis, mutta myös vaarallisen imelä, kuten sadat muzak-versiot ovat osoittaneet. Oikeassa käsittelyssä laulu nousee kuitenkin heittämällä kaikkien aikojen rakkausteemojen joukkoon. Tuskin kukaan on puristanut kappaleen surumielistä voimaa esiin yhtä tehokkaasti kuin Dusty Springfield. Viihteen ja soulin täydellinen kohtaaminen kuulostaa juuri tältä.
|
 |
 |
 |
 |
|
|