|
|
 |
|
|
|
|
Simon&Garfunkel: Mrs.Robinson (1968)
Mike Nicholsin ohjaama The Graduate eli suomeksi Miehuuskoe on kouluesimerkki siitä, mitä tehollaimmillaan tapahtuu kun kaksi populaarikulttuurin avainlajia eli elokuva ja popmusiikki onnistuneesti sovitetaan yhteen.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vuonna 1968 massiiviseksi yleisönsuosikiksi nousseen elokuvan suosio konkretisoitui paitsi pitkinä jonoina elokuvateattereiden kassaluukuilla myös levymyyntilistoilla. Anne Bancroftin ikimuistoisella tavalla esittämän Rouva Robinsonin ja nuoren Dustin Hoffmanin tulkitseman opiskelija Benjamin Braddockin epäsuhtaisen ihmissuhteen ympärille kietoutunut komediallinen kasvukertomus tiivisti monia 1960-luvun lopulla ilmassa pyörineitä teemoja. Ohjaaja Nichols osui naulankantaan halutessaan lempeän kapinakuvauksensa ja erilaisen rakkaustarinansa ääniraidaksi tuoretta ja aiheeseen istuvaa popmusiikkia normaalin Hollywood-musiikkimaton sijaan. Suosittu folkduo Simon& Garfunkel valikoitui soundtrackin avaintekijäksi pitkälti juuri Nicholsin aloitteesta. Elokuvassa soi sekä aiemmilta duon levyiltä valitut kappaleet kuten Sound of Silence ja Scarborough Fair että leffaan täsmäaseeksi kirjoitettu musiikki. Todelliseksi pommiksi osoittautui Paul Simonin räätälintyönä kirjoittama laulu Mrs. Robinson, josta tuli käytännössä yhdessä yössä yksi kaikkien aikojen valkokangashiteistä.
Paul Simon oli pyöritellyt laulun teemaa ja tekstiaiheita mielessään jo otsikolla Mrs Roosevelt, mutta hän väänsi otsikon elokuvan naispäähenkilön nimen mukaiseksi. Simon kirjoitti laulusta aluksi pelkästään elokuvassa soivat osat ja täydensi aukot vasta levyversiota varten. Valkokankaalla yleisön valloittanut laulu julkaistiin helmikuussa 1968 soundtrack-albumilla, josta tuli hillitön myyntimenestys. Samalla se näytti suuntaa modernille ja edelleen valtavirran elokuvateollisuudessa käytössä olevalle soundtrack-ajattelulle, jossa hyödynnetään ns. score-musiikin lisäksi päivän pophittejä. Mrs. Robinsonin olisi voinut kuvitella voittavan parhaan laulun Oscarin heittämällä, mutta palkinto meni laululle Talk TO The Animals, joka soi elokuvassa Dr Doolittle. Tärkein selitys tälle kömmähdykselle löytyy tekijä ja julkaisijapäässä: kaikki asianosaiset unohtivat asettaa laulun ehdolle. Paul Simon on kommentoinut tragikoomista tapausta myöhemmin: ”Se oli 1960-lukua, ei tuollaisia asioita ehtinyt ajatella”. Mrs-Robinsoninista tuli välittömästi popikivihreä, jost alettiin väsätä coversioita hillittömällä vauhdilla. Vanha sinisilmä Frank Sinatra teki aiheesta vahvasti itsensä kuuloisen levytyksen vuonna 1969, mitä voi pitää merkittävänä symbolina kappaleen korkealle statukselle. Mrs.Robinsonista oli tullut vuodessa paitsi Simon & Garfunkelin tunnetuin kappale myös laajojen ikäluokkien rakastama moderni amerikkalainen standardi.
Pekka Laine
|
|
|
|
|
|
|
