|
|
 |
|
|
|
|
Paul Mauriat: Love Is Blue (1967)
Eurovision laulukilpailut pidettiin vuonna 1967 Wienissä, ja voiton vei odotetusti kisan suurin ennakkosuosikki, englantilainen poptähti Sandie Shaw laululla Puppet On A String. Kilpailun neljänneksi äänestettiin Luxemburgin edustussävelmä L’amour est bleu, jonka esitti kreikkalaissyntyinen laulajatar Vicky Leandros. Vaikka Sandie Shawn voittajakappaleesta tuli iso hitti, vielä suositummaksi muodostui Vicky Leandrosin esitys. Hän levytti tämän André Poppin ja Pierre Coeurin sävellyksen peräti 19 eri kielellä menestyksen ollessa suurinta Japanissa ja Kanadassa.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
On päivänselvää, että kautta maailman monet muutkin artistit halusivat osansa tästä makoisasta kakusta. Vuoteen 1969 mennessä laulusta olikin tehty jo yli 300 coverversiota ja niitä oli myyty yhteensä noin 10 miljoonaa kappaletta. Muun muassa Al Martino, Johnny Mathis ja Nancy Wilson levyttivät sen nimellä Love Is Blue. The Sandpipers –yhtyeen espanjankielinen versio sai nimekseen El amor est triste ja Suomessa Jukka Kuoppamäki vei laulun listoille nimellä Rakkaus on sininen.
Ylivoimaisesti suurimman potin korjasi ranskalainen orkesterinjohtaja Paul Mauriat, joka tunnettiin lähinnä yhteistyöstään Charles Aznavourin ja Mireille Mathieun kanssa. Hänen vuonna 1965 perustamansa Le Grande Orchestre de Paul Mauriat – Paul Mauriat’n Suuri orkesteri – levytti kappaleen joulukuussa 1967. Aivan erityisen suosittu Mauriat’n Love Is Bluesta tuli Yhdysvalloissa, jossa levy juuttui 10. helmikuuta 1968 alkaen viideksi viikoksi Billboardin singlelistan kärkeen. Pitkälti juuri Atlantintakaisen suosion johdosta Paul Mauriat’n levyä myytiin
komeat 6 miljoonaa kappaletta. Koskaan aikaisemmin ei Yhdysvaltain listaa ollut vallattu ranskalaisvoimin, eikä se ole onnistunut – ainakaan toistaiseksi – sen jälkeenkään.
- Jake Nyman -
|
|
|
|
|
|
|
