|
|
 |
|
|
|
|
Army Of Lovers: Obsession
Jos menit 1990-luvun alkupuolella vähänkään aikaansa seuraavaan diskoon, et kerta kaikkiaan voinut olla kuulematta ruotsalaisyhtyettä Army Of Lovers. Diskomusiikkia vierastavien kannatti valita myös radiokanavansa tarkkaan, sillä noihin aikoihin ryhmä ui jatkuvasti vastaan myös radioaalloilla.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Army Of Lovers sai alkunsa Tukholmassa vuonna 1987. Nimi perustuu joidenkin tietojen mukaan elokuvaan Die Armee des Liebhaber, joidenkin mukaan taas vuonna 1978 valmistuneeseen tunnettuun homoseksuaaleista kertovaan dokumenttiin Army Of Lovers
Army Of Lovers oli varsinainen popmusiikin muukalaislegioona, sillä ainoastaan myöhemmin mukaan tulleella laulajalla, Michaela Dornonvillella on ruotsalaiset vanhemmat. Yhtyeen perustanut laulaja-kosketinsoittaja Alexander Bard on syntyperältään puoliksi ruotsalainen ja puoliksi eteläafrikkalainen, alkuperäinen naisvokalisti La Camilla eli Camilla Henemark
ruotsalais-nigerialainen ja rumpali Jean Pierre-Barda ranskalais-algerialainen.
Muutenkin yhtyeen jäsenten taustat olivat aika poikkeukselliset. La Camilla oli toiminut vaatemallina ja pyörittänyt myös mallitoimistoa, Jean Pierre-Barda oli entinen tanssija, koreografi ja dragshow-artisti ja Alexander Bard tunnettu transvestiittitähti. Ainoastaan Bardilla oli aiempaa kokemusta musiikista, sillä hän oli levyttänyt taiteilijanimillä Baard ja Barbie. Muut eivät
esittäneet Army Of Loversissa ensimmäistäkään musiikillista ideaa, mikä Bardin mukaan oli sikäli hyvä juttu, että se antoi hänelle täysin vapaat kädet.
Bardin ideoista ensimmäinen, vuonna 1991 ilmestynyt hitti Crucified johti peräti seitsemän albumia kattavaan levytyssopimukseen amerikkalaisen Giant Recordsin kanssa, mutta se peruuntui myöhemmin. Seuraavaksi julkaistu Obsession nousi mm. Ruotsissa ja Suomessa listakakkoseksi, mutta noihin aikoihin yhtyeen suosio oli suurinta kenties hieman yllättäen Venäjällä. ”Oli todella merkillistä istuskella Tukholmassa ja saada joka päivä satoja kirjeitä venäläisiltä faneiltamme”, kertoo Alexander Bard, ”mutta suosiomme todellinen suuruus selvisi syksyllä 1992 kun kävimme esiintymässä Volkogradissa. Paikalle änkesi 350 000 katsojaa ja lisäksi konserttia seurasi Venäjän televisiosta 100 miljoonaa silmäparia. Me olimme siellä monumentaalisen suuria.”
Jake Nyman
|
|
|
|
|
|
|
