|
|
 |
|
|
|
|
Dio: Holy Diver (1983)
"Sataako sinne alas asti" on kysymys, johon varsin pienikasvuiseksi jäänyt Ronnie James Dio ei mielellään vastailisi tuhannetta kertaa. Suurta miehessä on kuitenkin ääni ja sydän.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ensimmäisen kerran pikkujätti Dion vokaalitaidetta kuultiin albumimitassa 1970-luvun alussa. Elf -yhtyeen soitanta ei poikennut paljoa amerikkalaisesta keskitien rockista, mutta merkittävämpää oli se, että Elf pääsi Deep Purplen kiertueille lämmittelijäksi. Sitä kautta Dio päätyi laulamaan 70-luvun puolivälissä Purple-kitaristi Ritchie Blackmoren soololevylle "Rainbow", josta sittemmin muotoutui samanniminen yhtye. Yhteistyötä kesti marraskuuhun 1978, jolloin Blackmore päätti tuulettaa yhtyeessä kunnolla, Dion palveluksia uudessa popimpia sävyjä tavoitelleessa Rainbow'ssa ei enää kaivattu. "Ritchie halusi yltiöpäisesti valloittaa USA:n markkinat, tietäen, etteivät tarinat keskiajalta kiinnostaneet amerikkalaisyleisöä. Itseäni eivät taas kiinnostaneet hänen kaavailemansa rakkauslaulut, joten Ronnie sai luvan lähteä". Dio oli jo tässä vaiheessa kaavailemassa oman yhtyeen perustamista, mutta jo pitempään tuuliajolla pyörineestä brittiläisen heavy metallin peruskivestä Black Sabbathista tuli yllättävä yhteydenotto. Sopisiko Ronnielle liittyä Black Sabbathiin jo varsin hakoteille vajonneen Ozzy Osbournen tilalle? Muutamien palaverien jälkeen yhteistyö aloitettiin, ja pakettiin saatiin kaksi studioalbumia, "Heaven And Hell" (1980) ja "Mob Rules" (1981). Levyt olivat tasokkainta, mitä Sabbath oli vuosikausiin saanut aikaiseksi, mutta sisäiset suhteet rupesivat ajan mittaan tulehtumaan. Dio teki kyräolystä ja Sabbath-kityaristi Tony Iommin pomoilusta omat johtopäätöksensä ja jätti yhtyeen.
Loppuvuodesta 1982 perustamaansa Dio-yhtyeeseen Ronnie James ei sitten yhtään brittiä huolinutkaan. Rumpaliksi lähti Black Sabbathista maanmies Vinny Appice, basistiksi vanha tuttu Rainbow'n ajalta, skottilainen Jimmy Bain, kitaristiksi tuli irlantilainen Vivian Campbell ja koskettimiin Ranskassa syntynyt, mutta jo kuuden ikäisenä Yhdysvaltoihin muuttanut Claude Schnell. Vuonna 1983 julkaistu albumi "Holy Diver" oli väkevä avaus, joka sisälsi useita klassikoiksi laskettavia sävelmiä kuten nimikappaleensa, sekä laulut "Don't Talk To Strangers" ja "Rainbow In The Dark" jotka edelleen kuuluvat olennaisena osana Dion livesettiin.
Dion keikkalavasteet ovat tosin vuosien varrella vähentyneet. Enää ei lavoilla ole nähty egyptiläisiä sfinksejä, mekaanisia lohikäärmeitä saati taistelevia ritareita. Heavyklassikon keikoilla on kuitenkin kyse myös fantasiasta. "Eiköhän homman avainsana ole "taika". Joka kerran ennen lavalle menoa päätämme yhtyeen kanssa, että tehdään tästä esityksestä taianomainen, ja kehotamme myös yleisöä tähän, että saamme kaikki elämyksen, jonka muistamme vielä pitkään jälkeenpäinkin
Pekka Laine
|
|
|
|
|
|
|
