YLE Radio 1

Turun Kaupunginteatterin 60-vuotisjuhlan kunniaksi talon studionäyttämö Sopukka ja läheisessä Manillan tilassa toimiva Tehdas-teatteri on valjastettu syyskaudeksi Teatterirynnistyksen toimiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että näyttämöille ajetaan kauden mittaan kahdeksan ensi-iltaa normaalia tiukemmalla harjoitusaikataululla, jotenkin erikoisella lähestymismentaliteetillä -ja myös ajatuksella, etteivät biisit pysy ohjelmistossa, kuin max.10 kertaa, useimmat vähemmän.

Teatterirynnistys on rohkea veto kunnalliselta, aika tiukissa taloudellisissa raameissa pyristelevältä laitosteatterilta. Olisiko sellaiseen varaa muuallakin ja millaisin ohjelmistoin, onkin mielenkiintoinen kysymys.
Yhtä lailla kysymyksenä ilmaan lentää sekin, millaisiksi Teatterirynnistyksen näytelmät voisivat kehittyä, jos niille olisi alunperin määritelty pidempi harjoitusjakso ja elinkaari. Mutta se menee jo filosofian puolelle...

Vastikään näkemäni esitykset, Brechtin Rummut yössä ja Nummisen Einstein, Weinstein ja Wittgenstein olivat piristävällä tavalla niin edukseen kuin siihen toiseenkin suuntaan "oletusarvoista" poikkeavaa teatteria.

Eläköön (kolmesti)...
Jospa ukon kanssa ajettais teatterireissulle junalla - yövyttäis Hospitzissa - ja taputetaan. Kun molemmilla peräkkäin, yhteiseksi nimipäivälahjaksi.

Olet Moxu ehtymätön tietolähde. No esimerkiksi Bertod Bertolt oli ikäpolvemme guru.

Brechtin näytelmille on nykyään varsin vaikea saada esityslupia, koska oikeuksienomistajat Saksassa valvovat niitä maalleen ominaisella täsmällisyydellä. Jopa Ralf Långbacka, Suomen kaikkien aikojen kiistatta anssioitunein Brecht-tulkki, on valittanut tästä asiaintilasta.
Turussa esitettävä Rummut yössä ei ole tekijänsä parhaita näytelmiä, vaikkakin oman aikansa tuotteena ihan tuntemisen arvoinen. Tulossa oleva Ionescon Oppitunti vaikuttaa sellaiselta jutulta, jonka vielä ajattelin matkata Auran rannoille katsomaan. Kaikki rynnistysnäytelmät esitetään vielä joulun ja uudenvuoden välipäivinä tiiviinä pakettinna.

Tarkempia tietoja löytyy Turun KT:n omilta sivuilta http://www.turku.fi/teatteri Siellä on myös kaikille avoin keskustelu.

Mikä meissä on poikkeavaa, kun mua aina pakkaa kiinnostamaan mitä olet tuonut esille. Marjan ajattelevat rivit antavat myös aina aihetta.

Meillä on pyöränpolkaisun päässä tarjolla niin hyvää teatteriantia, että monesti Tampereen kehuttuihin ammattilaisiinkin on kokemus jäänyt alle odotusten. Harrastelijateatterilaisemme ovat ihan koukussa (ukko onnistui pääsemään irti muuttokesää ennen).

Turun reissu - Kvartettiinkin pitäisi yrittää hankkia liput ystäväporukan tapaamiseen... Ja Brecht elää tietty edelleen! Meidän ikäisillehän se oli henki ja elämä. Kieli hallussa, sota takana ja Saksa jaettu. Büchnerin Leonce ja Lena sytytti radiosta jotta alkuteksteihin halusi päästä.

Nuoremmat voivat kuvitella miten Brecht otti tulta. Lahdessa Kerjäläisooppera 61-62 - hui uskallettuja alusvaatteita - Kainulainen valitsi ja ohjasi. Sävelmät Kurt Weill - kirjahan on myös -tarttuivat, niitä laulettiin ja osaan yhä: Und das Schiff mit acht Segeln.. hoppla. Tarinaa ja taustaa, lisäksi ajan kokemista. Nimm doch die Pfeife aus dem Mun, du Hund.

Seuraava 60-luvun muistelus on aitojen brechtiläisten vierailuTampereen Työväen Teatterissa - itse Heléne Weigel mykkänä äitinä näytelmässä Mutter Courage. Tamperehan oli Salmelaisen aikaan nuoren opiskelijan himottu ajanviete matkalla Turusta tai Helsingistä nälkämaalle. Toiset naistentansseissa Oskarinhovissa, ja juna jatkoi puolenyön aikaan.

Sitten Sezuanin hyvä ihminen .. Jatkoivat he työtä, mutta sittenkin, taivaan joukot työstä on väsyneet. Työn valmiina on oltava, kun päivä ennättää.. Tampereella siis.

Herr Puntilan olen nähnyt kahdesti, Tampereen lisäksi jaetussa Berliinissä. Oli erilainen sauna siellä lavalla. Hyvä, että Brecht edelleen kiinnostaa. Uudelleen voin lukea vaikka kuinka monesti. (Tämän syksyn laskelmoisuiar markkinakirjoista tuskin yksikään kestää hyppysissäni kirjaston tyrkkypöydällä edes minuuttia.) Mauri Kunnas on eri juttu, Koirien Kalevalaa on luettu, lukekaa myös Kalevala savonkielellä.

Ei oikeastaan edes mikään erityinen yllätys -mutta muutamat Teatterirynnistyksen näytelmät pysyvät Sopukan ohjelmistossa kevätpuolellakin. Einstein, Weinstein, Wittgenstein jopa parinkymmenen esityksen verran.
Bisneshakuisuudesta tässä tuskin on kyse, vaikka tuskin täysin vailla merkitystä on sekään tosiseikka, että useimmat rynnistysesitykset ovat olleet loppuunmyytyjä ja EWW:n kohdalla on päästy sadan prosentin myyntitulokseen...