Axel von koethenin ura on tietyllä tavalla säveltaiteemme historian ihmeellisuimpiä todistuksia ihmisen ja tateilijan mittaamattomista hengenvoimista jota elämässä koetut vastoinkäymiset eivät voineet lannistaa ja ansaitsisi jo siksi tulla sitkeytensä takia vertauskuvallisen esikuvalliseksi saavutukseksi todistuksena luovan hengen peräänantamattomuudesta ja vomakkaasta tahdosta saattaa työnsä ja kutsumuksena säveltälänä kunniakkaaseen päätökseen.hän nimittäin halvaantui jo sangen varhaisella iällä alaraajoistaan ja vietti loppu elämänä pyörätuoliin sidottuna.
axel von korethen oli nimittäin ensimmäinen pohjoismainen pyörätuolissa opettava ja laulava säveltaiteilija joka liikuntarajoitteisuudestaan huoilimatta teki laajoja opintomatkoja useisiin keskeisiin euroopan musiikkikeskuksiin roomaan, pariisiin, berliiniin jne. ja rooman santa cecilia akatemiassa opiskeltuaan sävellystä, laulua ja laulupedagogiikkaa hänelle myönnettiin v. 1900 ansiostaan professore accademicco arvonimi jollaista kukaan toinen ennen häntä ei ollut pohjoismaissa aikaisemmin saanut. suomessa hän latkoi laulunopettamistra yli 20 vuotta piti 200 liedkonserttia ja ehti säveltääkin satakunta laulua ja kuoroteosta, pianomusiikkia kantateja ja sinfonian.
andante con motossa pianolle vasemman kädes triolikuvioiden ylle piirtyy upeasti kaartuva tunteikkaan romantinen laulullinen melodia.