YLE Radio 1

Menee kyllä överiksi tämä kissantappovideojupakka. Kyseinen teos on nyt kokonaan siirretty pois Kiasmasta. Ja kulttuuriministerikin toivoo, että tämä opettaisi Kiasmaa tulevaisuuden hankinnoissa!

Ei puutu enää muuta kuin taideteosten ostaminen poliittikkojen silmien alle! Eduskunta päättämään museoiden taidehankinnoista!

Tämä teos siis pääsi arvokkaan kokoelman osaksi, nyt se siirretään syrjään (vaikkei sitä Kiasmassa kaiketi koskaan esitettykään). Ensin video oli osa "kanonisoitua taidetta Suomessa", mutta nytpä enää ei. Näin taideteosten arvo ja merkitys vaihtelee!

Aina kaikkina kausina jotkut taiteilijat huudetaan nurkkaan ja viedäänpä "nurkan taaksekin". Osa taputetaan takaisin, usein vasta taiteilijan kuoleman jälkeen.

Mitä muuta "kissantappovideossa" oikein on? 1,5 h videossa kissantappokohtaus kestää ilmeisesti 6 sek.

Kun kukaan ei voi nähdä tätä videota, siitä tulee myyttinen.

Teemu Mäki selvisi aikoinaan lievällä rangaistuksella (noin tuhat mummonmarkkaa sakkoa) viattoman luontokappaleen kiduttamisesta ja tappamisesta. Oleellista ei ole kyseisen kohtauksen kesto vaan itse tapahtuma, joka yhteydestäänkin irrotettuna on poikkeuksellisen kuvottava.

Juu, jäin aamulla ihmettelemään, kun radiossa sanoivat, että Karpela on nyt käynyt videotaiteenkin asiantuntijaksi. Kaiketi siksi, että hänellä on kokemusta kameran edessä keekoilusta (mielestäni ihan onnistunutta poseerausta, ruhokin liki Payboy-luokkaa, sano) ja sitten on vielä se tulossa oleva Tuhrapuro-video... Sehän tässä maassa aateloi jokaisen osallistujan.

Oudointa koko jutussa on todellakin se, että kiellettyä videota ei maassa ole voinut nähdä ja silti monilla on siitä vahvat mielipiteet. Video olisi ensin esitettävä (prime time, of course!) TV 1:llä, jotta teosta voisivat arvioida muutkin kuin mystikot, jotka tuntevat sisällön sitä näkemättä.

Johanneksen kanssa minun on pakko olla eri mieltä.

1000,- vanhaa markkaa on kova hinta muutaman sekunnin pätkälle. Olkoonkin että yksi kissa menetti henkensä. Se ei ollut mikään menetys. Kissathan eivät ole alkuunkaan viattomia, vaan pahimpia petoja, mitä Pohjolasta löytyy. - Skideinä me paistettiin yksikin katti, joka oli jäänyt meidän ansaan (ellei se sitten ollut sama joka pysäytettiin ilmakivääreillä). Tarkoitus ei ole vihjata, että Mäki olisi videota tehdessään ollut keskenkasvuisen tasolla, vaan muistuttaa, että moni eläin menettää henkensä vähemmän jalosta syystä ilman että ketään rangaistaan.

On muuten kiinnostavaa, että samaan aikaan kun U.S. Armyn tai Marinen kidutustoimet Irakissa paljastuvat maailmalle - voi vain arvailla, missä kunnossa Quantanamon "terroristit" parivuotisen sakinhivutuksen jäljiltä ovat - niin täällä USA:n Irak-politiikkaa hämmästyttävän pitkälle ns. ymmärtäneet poliitikot alkavat hurskastella jollain 1980-luvulla tapetulla kissalla... Traagista, sanoisin. Siitä on hyvä maku kaukana. Vaan ihminenhän onkin luontokappaleista julmin.

Kaikki luontokappaleet (ihmistä lukuunottamatta) ovat viattomia siinä mielessä, että niiltä puuttuu hyvän ja pahan taju. Sen vuoksi esimerkiksi kissan leimaaminen julmimmasta julmimmaksi pedoksi on eläimen inhimillistämistä, koska se ei tajua tuhoavansa vaan toimii vaistojensa varassa. Kissat kun eivät herkisty metsiemme laululintusille vaan kokevat ne samanarvoisiksi saaliseläimiksi kuin ihmisten ruokavarastoja tuhoavat hiiret. On selvää, että kissa ei kuulu luontoon. Ihmisen laiminlyöntien takia se on sinne kuitenkin päässyt. Mutta julmuus on ominaista vain ihmiselle. Teemu Mäkeä rangaistiin raaasta eläinrääkkäyksestä lievähkösti, sillä rikos oli tehty poikkeuksellisen julmasti ja eläimelle (jonka Mäki oli hankkinut eläinsuojeluyhdistykseltä) oli aiheutettu turhaa kärsimystä, kun se oli hitaasti tapettu kirveellä.
Olisiko niin, että sellaiset ihmiset, jotka kiduttavat ja/tai tappavat eläimiä taiteen, luonnonsuojelun, lääketieteen tai muun ylevän tarkoituksen nimissä, ovat taipuvaisempia vahingoittamaan myös lajitovereitaan?
Kulttuuriministerimme ei liene parhaita kulttuurin asiantuntijoita, mutta tässä T.Mäen tapauksessa hän on kuitenkin löytänyt tuon näkökyvyttömän hyötylinnun lailla jyvän kertomalla kaikelle kansalle mikä ei ole taidetta.

Johannes kirjoitti:Kaikki luontokappaleet (ihmistä lukuunottamatta) ovat viattomia siinä mielessä, että niiltä puuttuu hyvän ja pahan taju. Sen vuoksi esimerkiksi kissan leimaaminen julmimmasta julmimmaksi pedoksi on eläimen inhimillistämistä, koska se ei tajua tuhoavansa vaan toimii vaistojensa varassa.

Olet oikeassa, jos on totta, että ihminen poikkeaa kaikista muista lajeista moraalitajun suhteen. Olen alkanut vahvasti epäillä, että joillakin kädellisillä samoin kuin joillakin valailla (cetacea), ainakin delffareilla (delphinidae), on moraalitaju. Ne ovat niin fiksuja, että niillä täytyy olla jonkinlainen moraalin taju. Mutta totta, ei sitä kissalla taida olla. Tuhoamisen se kuitenkin tajuaa, vaikkei sillä ole sanaa 'tuhoaminen'. Ei sillä ole myöskään sanaa 'syödä', vaikka syökin päivittäin. Hiiren tappaessaan ja syödessään (eli sen tuhotessaan) kissa taatusti tajuaa tekemisensä. Ei se sentään mikään hyönteinen ole.

Mäki ei tarkoituksellisesti tuottanut kissalle kärsimystä. Hän aiheutti sitä kokemattomuuttaan. Okei, sekin lienee jotenkin tuomittavaa, ainakin lain mukaan - vaan ei minun mielestäni - mutta on taatusti lievempi erhe kuin eläimen tarkoituksellinen kiduttaminen. Tarpeettoman kärsimyksen tarkoituksellinen tuottaminen on ei-hyväksyttävä asia suhteessa eläimiin. Hyväksyn tämän. Minusta on kuitenkin esim. parempi kokeilla uusia lääkkeitä apinoilla kuin kehitysvammaisilla (joita on käytetty eri puolilla maailmaa melko kyseenalaisiin tarkoituksiin - kuin esineitä).

Jos minä sekoitan kategorioita syyttämällä kissaa julmaksi (mitä se kuitenkin on...), niin samanlainen kategoriavirhe on kiistää Mäen videolta taiteen arvo vain siksi, että pari sekuntia siitä näyttää jotain laitonta tai laittoman toiminnan tuloksen. Voi hyvinkin olla, ettei Mäen video ole suurta eikä ikuista taidetta, mutta tätä ei voida arvioida, koska teosta ei voi nähdä.

Quentin Tarantino taisi äskettäin sanoa, että väkivalta on parasta elokuvan esittämää toimintaa, koska se parhaimmillaan on hyvin näyttävää. Hänelle väkivalta on tietenkin näyttävää veren lentämistä otsalohkosta ja suolten purskahtelua. Tehdään selväksi: en ole Tarantino-fani enkä filmiensä ystävä. Mielestäni hänen filminsä ovat onttoja (pelkkää pintaa, bimbokamaa) joskin näppärästi tehtyjä. Hänen elokuviensa väkivalta ei herätä moraalisia kysymyksiä, ei "pysäytä". Ehkä Mäki teki tarantinot jo 15 vuotta sitten, ja paremmin? Hänhän ei mässäillyt väkivallalla vaan upotti pitkään moraliteettia tarkastelevaan videoon parin sekunnin kissantappokohtauksen. Ja vaikutus oli järisyttävä: mies raastupaan, video esityskieltoon, ja vieläkin asiasta keskustellaan ja riidellään!

OK, lain mukaan Mäki teki jotain rikollista, mutta niin on juhlittujenkin taideteosten tuotantoon liittynyt rikollinen komponentti ilman että laskisi teoksen taiteellista tasoa. Neuvostojen maassa käytettiin sotavankeja kuin orjia, mm. rakennustöissä - elokuvassa kansalaisten perustuslailliset oikeudet kiistettiin esim. hyödyntämällä lapsia ja nuoria tehtävissä, joita he eivät alaikäisinä tai liian nuorina olisi saaneet suorittaa tarkemmin valvotuissa olosuhteissa (kuten tehtaissa, työajoista ja -olosuhteista lähtien). Hollywood-tuottajat ovat elokuvanteossa rikkoneet esim. mustien tai aasialaisperäisten kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia monin tavoin, eritoten finanssimielessä jne. Kirjailijat ovat rikkoneet kansalaisten intimiteettisuojaa vedoten siihen, että romaanin tapahtumat ovat fiktiota (koska nimet on muutettu tyyliin "Lasse Lehtinen -> Lässy Lehdykkä"), jonka jälkeen henkilön yksityiselämä on paljastettu kaikessa raadollisuudessaan.

Sitten on vielä ongelma, että laki ja moraali (ja oikeus) eivät ole sama asia. Mäki rikkoi lakia ja sai rangaistuksen, mutta teko saattoi silti olla moraalisesti hyväksyttävä. Oikeudellinen kysymys saattaa vielä olla oma ongelmansa. En ole varma. Se saattaa myös palautua moraalin kysymyksiin. Joka tapauksessa minusta taiteilija-Mäkeä on kohdeltu ja kohdellaan väärin.

Hesarin mukaan:
-kiasman johtaja saanut tappouhkauksia, vaikka video hankittu selvästi ennen hänen nimitystään
-joku kerää adressia luullen että video on hankittu vastikään

Voi tätä!

Edelleen:
-ministeri Karpela väläyttää ettei Mäelle enää apurahoja

Ja sitten onnittelut Leena Krohnille, joka sai tämän kaiken aikaan. Eikö Mäki ole rikoksensa jo sovittanut? Kuinka monta kertaa hänet pitää vielä hirttää. Krohn vertautuu kristillisten Mika Ebelingiin, jonka mukaan rangaistuksen suorittaminen ei riitä sovitukseksi. Krohnilla on oikeus moraaliseen närkästykseensä, mutta hän olisi voinut hoitaa Mäki-boikottinsa ilman julkisuuttaa, vai oliko julkisuuden saaminen jälleen kerran ja vahingon aiheuttaminen Mäelle todellinen motiivi?

Käytännössä video on ihan laillisesti esityskiellossa. Sen siirtäminen toiseen paikkaan on symbolista sensuuria. Eihän sitä muuten enää voi
sensuroida esityskiellon vuoksi.

Onpa mielenkiintoinen aihe. Kiitos Leena Krohnille että tällainen aihe, moraali taiteen synnyssä tms., pääsee täällä esiin.
Mielestäni Teemu Mäki teki väärin. 1) tappoi kissan, 2) kuvasi kissan tapon (todellisen teon, ei mitään fiktiota) ja 3) taitamattomuttaan ei osannut tappaa kissaa niin kuin tappaminen olisi pitänyt suorittaa eli kissa tapon suorituksessa kitui.
Teemu Mäen muihin töihin asialla ei mielestäni ole mitään yhteyttä. Mutta hän itse voi mennä itseensä ja ajatella mitä tuli tehdyksi. Ehkä hän on niin tehnytkin.
Sitten on aivan eri asia nämä tappouhkaukset ja kultuuriministerin asiaan puuttumiset. Tällaistahan tapahtui parhaimpina taistolaisvuosina. Muistan, että Kaisa Korhonen jossain kertoi saaneensa tappouhkauksen tms. vain siksi että hän omana itsenään lauloi (omalla äänellään kehtasi laulaa) Lemminkäisen kehtolaulun.
Nämä asiathan kasvavat edetessään.
Oikein minua kiinnosti tuolla Johanneksen ja Jesperin keskinäinen sanailu. Olen Johanneksen kanssa samaa mieltä, että Mäki teki väärin ja oli oikein että hänen tekoaan ei hyväksytty. Jesperin näkemyksen laajentaminen eläinkokeisiin ja vankileirijuttuihin on todella mielenkiintoinen ja kuuluu asiaan.
Tarantinosta sanoisin kuitenkin poikkeavan sanani. Hän on sanonut väkivallasta raflaavaa. Mutta onhan asia niin että väkivalta näyttää raflaavalta myös kuvassa. Voi näyttää myös yököttävältä. On siitä kiinni miten asia esitetään. Fiktiota sen täytyy ehdottomasti olla. Mitä Jesper kerroit tuolla Neuvostoliiton elokuvateollisuudesta, niin sellaistahan ei pidä eikä voi hyväksyä. Tarantino on minulle ajankohtainen siksi, että eilen näin juuri Kill Bill 1:n. Se oli hyvä. Hyvä! Reservoir Dogs oli hyvä myös. Pulpista en pitänyt jostain syystä, en seuraavastakaan, mutta tässä taas Tarantino on kuin löytänyt tavan kuvata elämän ja kuoleman välistä rajaa käyttäen upeasti animaatiota, musiikin sekoitusta ja balettia. Kukapa keksisi laittaa espanjalaista musiikkia taustaksi kaksintaistelukohtaukseen, jossa aseina ovat samuraimiekat. Ehdottoamsti kannattaa käydä katsomassa Kill Bill 2 ykkösen jälkeen. Tarantino mielestäni saa esille jotain siitä mikä ihmisessä asuu. En tuomitsisi häntä niin jyrkästi lainkaan kuin Jesper.
Katsottuaan T:n leffaa voi hyvin käsittää mitä Irakin amerikkalaisvankilassa on tapahtunut. Tai mitä yleensä suljetuissa systeemeissä tapahtuu. Miksi niin valtavasti tulee kidutussivustoille ihmisoikeusjärjestöihin postia ja vetoomuspyyntöjä.
Jos mitä Teemu Mäen tapaus osoitti, niin mm. sen että ihminen voi käyttää tuhoamishaluaan hyväkseen. Näinhän Mäki toimi. Hän teki ns. mitä ne nyt ovat 8mm leffan videonsa sisälle. Sitä ei kai voi kieltää vaikka kyseessä oli kissa.

Sorry, minun moka kun mainitsin tarantinon. Ei kuulu asiaan.

Marja Salonen kirjoitti:Tarantinosta sanoisin kuitenkin poikkeavan sanani. Hän on sanonut väkivallasta raflaavaa. Mutta onhan asia niin että väkivalta näyttää raflaavalta myös kuvassa. Voi näyttää myös yököttävältä. On siitä kiinni miten asia esitetään. Fiktiota sen täytyy ehdottomasti olla... Tarantino on kuin löytänyt tavan kuvata elämän ja kuoleman välistä rajaa käyttäen upeasti animaatiota, musiikin sekoitusta ja balettia... Tarantino mielestäni saa esille jotain siitä mikä ihmisessä asuu.

Kun katson jonkin Melvillen rikoselokuvan, niin filkan jälkeen on pala kurkussa. Vaikkei elokuvassa olisi ollut kuin yksi väkivaltakohtaus (ammuskelua), jossa kuoli vain yksi ihminen. Sitä on Moraliteetti. (Tarantino ei saa minua kuin vähän hihittämään - ja ikävöimään isoa jättipitsaa. Mikään hänen tekemisissään ei vakuuta, ei liikuta eikä häikäise. Veristä vanaa surf-popin tahdissa - voi itku!)

Katsottuaan T:n leffaa voi hyvin käsittää mitä Irakin amerikkalaisvankilassa on tapahtunut. Tai mitä yleensä suljetuissa systeemeissä tapahtuu.

Selitä!

Jos mitä Teemu Mäen tapaus osoitti, niin mm. sen että ihminen voi käyttää tuhoamishaluaan hyväkseen. Näinhän Mäki toimi.

Mistä päättelet, että Mäen esteettinen akti oli tuhoamishalun hyödyntämistä? Miksi psykologisoida?

Hän teki ns. mitä ne nyt ovat 8mm leffan videonsa sisälle. Sitä ei kai voi kieltää vaikka kyseessä oli kissa.

Pardon?

Parahin Jesper! Huomaan että et lainkaan pidä Tarantinon filmeistä. Melvillen ihailijana voin omana mielipiteenäni sanoa, että Tarantinon moraalittomuudessa on oma moraalinsa vaikka se eläisi likaviemärissä.
Sinulla on erinäisiä pyyntöjä yms. ja yritän vastailla.

Pyydät selitystä ajatukseeni: Katsottuaan T:n leffaa voi hyvin käsittää mitä Irakin amerikkalaisvankilassa on tapahtunut. Tai mitä yleensä suljetuissa systeemeissä tapahtuu.
No, kuten esitin, Tarantino saa parhaimmillaan esiin ihmisessä piilevän pahuuden vyöhykkeen. Sillä alueella tapahtuu paljon kaikenlaista. Hän kuvaa alamaailman yksikköjä tai joka tapauksessa ns. normaalista moraalikoodistosta poikkeavaa käyttäytymistä. Tähän perustin sanomani. Suljetussa tilassa kontrolloimaton huseeraaminen suojattoman ihmisen kimpussa voi tapahtua helpommin kuin valvotuissa olosuhteissa. Tai tietenkin on kyse kuka valvoo. Pidätkö kohtuuttomana jos vertaan irakilaisvankien kohtelua Reservoir Dogs -elokuvan autotallikohtaukseen. Elokuvassa on tietenkin esillä ääritilanne, mutta tila on vapaa väkivallan toiminnalle ilman mitään suojaa kun toinen poliisikin, joka toimii vasikkana, ei voi puhua eikä toimia. Jos kukaan ei voi sanoa EI niin kauheaa jälkeä syntyy.

Lainaus omasta repliikistäni: Jos mitä Teemu Mäen tapaus osoitti, niin mm. sen että ihminen voi käyttää tuhoamishaluaan hyväkseen. Näinhän Mäki toimi.
Laineus Jesperin kommentista edelliseen repliikkiin: Mistä päättelet, että Mäen esteettinen akti oli tuhoamishalun hyödyntämistä? Miksi psykologisoida?
Kun Teemu Mäki tappoi kissan ja filmasi tapauksen, niin hän käytti kissan tappamista hyödykseen liittäessään filmauksen videoonsa/filmiinsä on koko työssä sitten yleisesti kyse mistä tahansa. Näin ajattelen ilman sen kummempaa psykologisointia.

Kirjoittaessa 8 mm leffoista käytin varmaan väärää termiä. Se on yhdistynyt erään dokumentin perusteella päässäni merkitsemään niitä filmejä, joita tosi perverssit tekevät kun kuvaavat hyväkseen käyttämänsä lapsen kuoleman. Todellisen kuoleman pakonomainen kuvaaminen. Olen pahoillani, että käytin termiä joka varmaan on väärä.
En kuitenkaan, tietystikään tarkoita että Teemu Mäki kuvatessaan kissan kuoleman olisi perverssi saati pedofiili, mutta hän kuvasi todellisen kuoleman jonka itse aiheutti. Tappoi kissan. Vertasin todellisen ihmisen ja todellisen kissan todellisen tappamisen kuvauksia keskenään. Mäen kohdalla ei tietenkään ole kyse pitkästä prosessista, joka saa huipentumansa surmassa. Mutta teko tekona on silti sama. Vaikka kyse ei ole lapsesta vaan kissasta.
En sen kummemmin lähde moralisoimaan Teemu Mäen tekemistä. Pidän hänen tuota osaansa filmissä (jota tietenkään en ole nähnyt, en osaa enkä kokonaisuutta) ajattelemattomana, turhanpäiväisenä, julmana. Filmi voisi olla kiintoisaa katsoa kyllä, mutta Mäen on aivan turha selittää lehdessä, että eläimiä teurastetaan ja lihaa syödään. Se on eri asia. En vaadi hänen päätään vadille. Olen myös sitä mieltä, että tuo työ ei vie pois hänen toisten töittensä arvoa.

Ymmärrän silti jotenkin sen sopan, joka syntyi Leena Krohnin nostettua asian uudestaan esille. Miksi liioitella työssä (Teemu Mäki) todellisella tappamisella kun asian varmaan olisi voinut esittää muutenkin. Eikö hän olisi voinut luottaa katsojan mielikuvitukseen.
Mutta nämä mittasuhteet mitä tuo teko on saanut aikaan, ovat todella suhteettomat. Olen silti sitä mieltä kuten sanoin: menköön Mäki itseensä ja lopettakoon asian selittämisen esim. liharuoan syömisellä.

Ahaa, kiitos selvennyksistä. Bonjaan pointsisi. Yksi juttu vain:

Marja Salonen kirjoitti:Kun Teemu Mäki tappoi kissan ja filmasi tapauksen, niin hän käytti kissan tappamista hyödykseen liittäessään filmauksen videoonsa/filmiinsä on koko työssä sitten yleisesti kyse mistä tahansa. Näin ajattelen ilman sen kummempaa psykologisointia.

Mutta kirjoitat tuhoamishalusta, sen hyväksikäytöstä, kirjoittamalla "ihminen voi käyttää tuhoamishaluaan hyväkseen. Näinhän Mäki toimi." Tämä tarkoittamasi tuhoamishalu on psykologinen juttu, joten sinä selität Mäen operaation psykologisesti etkä esteettisesti. Jos Mäellä ei olisi ollut sellaista tuhoamishalua kuin oli, niin videosta ei olisi tullut sellaista kuin tuli. Kohtaus selittyy psykologialla. Sitäpaitsi, voihan tuhoamishalutonkin tehdä kissantappo-otoksen - esteettisistä syistä! Pointsini on, että on yks ja hailee millainen tuhoamishalu Mäellä on tai onko ollenkaan, kun kysymys koskee ns. taideteosta. Ei Mäen psykologinen profiili ole esteettinen vaan psykologinen juttu ja siten merkityksetöntä videon yhteydessä.

Ihmettelen, miksi Krohn otti asian esiin. Hyvä syy arvioida Krohnin esteettisen ajattelun laatu.

En osaa oikein nyt erottaa psykologiaa ja estetiikkaa toisistaan tässä asiassa.
Tarkoitan sitä, että jos joku tappaa kissan käyttääkseen tappokohtausta, joka filmataan, taideteoksessaan, hän on ottanut kantaa asiaan esteettisesti (työn yleinen sisältö josta en tiedä mitään) sekä detaljin (kissan tappaminen) suhteen toiminnan kannalta. Toiminta tässä tarkoittaa sitä, että TM on itse suorittanut teon, pystynyt siihen vaikkakin huonosti ja asiaan kuuluu vielä mielestäni se, että kissa on saatu paikasta, jonne kaltoin kohdellut eläimet pääsevät turvaan.
Mutta mitä tuolla (tukkimes) on esitetty Karpelan puheesta, että Teemu Mäki ei olisi enää oikeutettu saamaan apurahaa, niin sehän on naurettavaa. Myös ihmisten intohimojen nopea leimahdus vain voi selittää tappouhkaukset virkailijalle, joka on töissä paikassa jonne ennen häntä on hankittu ko. työ jota ei saa näyttää yleisölle.
Krohnin etiikassa raja on korkealla aina milloin hän kokee että on tehty väärin. On sitten kyse Indonesian ihmisoikeuksista tai toisen kulttuurin vanhoista perinteistä, jotka sortavat yksilöitä. Näissä asioissa olen aivan samaa mieltä hänen kanssaan. Mielestäni hän tässäkin tapauksessa toimi linjansa mukaan. Eri asia on, kannattiko asiasta, josta TM on rangaistuksensa kärsinyt, nostaa uutta juttua. Sen mukaan Teemu Mäki on koko ajan kuin uhkakuva. Jossain vaiheessa tällainen on lopetettava.

Nähdäkseni taiteen arvioinnin perusasia on - lähinnä erivärisiä marxilaisia lukuunottamatta - ollut, että taidetta arvioidaan ensisijaisesti ns. taiteellisin periaattein. (1900-luvun marxilaiset - so. lähinnä leninistit, kun puhutaan suomalaisesta ymmärryshorisontista - roikottivat mukana luokkatietoisuus- ja -taisteluhorisonttia.) Nykyajan taiteentuntijat haluavat nimittää tätä arviointia esteettiseksi, joten seuraan heitä termin käytössä, vaikka se viekin hakoteille vanhasta kreikan aistimellisuutta ('aisthesis') koskevasta pohdiskelusta.

Marja Salonen kirjoitti:En osaa oikein nyt erottaa psykologiaa ja estetiikkaa toisistaan tässä asiassa.

Tarkoitan sitä, että jos joku tappaa kissan käyttääkseen tappokohtausta, joka filmataan, taideteoksessaan, hän on ottanut kantaa asiaan esteettisesti (työn yleinen sisältö josta en tiedä mitään) sekä detaljin (kissan tappaminen) suhteen toiminnan kannalta. Toiminta tässä tarkoittaa sitä, että TM on itse suorittanut teon, pystynyt siihen vaikkakin huonosti ja asiaan kuuluu vielä mielestäni se, että kissa on saatu paikasta, jonne kaltoin kohdellut eläimet pääsevät turvaan.

Sorry, en käsitä. Mäki valehteli kissojen turvakodille, katkaisi kisun kaulan kömpelösti eli turhaa kärsimystä aiheuttaen, ja filmasi tekonsa. Miten tämä liittyy Mäen videon esteettiseen arviointiin? Jota siis ei voida tehdä, koska video on esityskiellossa.

Mäen juridinen arviointi on tehty jo aikapäivää sitten. Siitä ei sen enempää, teko ja tuomio. Mäen toiminnan moraalista arviointia toki voidaan harrastaan hamaan maailmanloppuun saakka. Sen sijaan Mäen tämän tietyn teoksen esteettistä arviointia ei voida harjoittaa ennen kuin video vapautuu pannasta. Vasta tällöin voidaan sanoa, onko Mäki-haloo ollut vaivan väärti.

Hönö totesi videosta osuvasti: "Kun kukaan ei voi nähdä tätä videota, siitä tulee myyttinen."

Ikävää tässä on tietenkin, että toinen myytti realisoituu, jos Mäellä ei ole mahdollisuutta apurahoihin Karpelan kaudella. Moraalimyytti. Rikos, josta miestä on rangaistu, varjostaa häntä edelleen - ja rangaistus eikun moninkertaistuu vuosikymmenien saatossa. Juridiikan väki ja oikeusfilosofit katsovat juuri tälläistä tilannetta erääksi rikoslain pulmakohdaksi. (Erään vanhan opettajani esimerkki: mies jää kiinni rattijuoppudesta ja saa esim. 8-10 kk tuomion - mutta aiheutetun häpeän vuoksi vaimo hakee eroa, pitää lapset ja talon ja hankkii tapaamiskiellon ja kaiken kukkuraksi ukkoparka menettää työnsä, koska ei kortittomana voi tehtäviään hoitaa. Vapauduttuaan miehellä ei ole kotia, perhettä eikä työtä. Miestä kohtasi tekonsa haittaan nähden moninkertainen haitta.) Rangaistuksen pitäisi olla suhteessa rikkomukseen, mutta myyttisen aspektin ottaessa ylivallan voi rangaistus paisua kohtuuttomaksi. Kait se sitten on sitä kuuluisaa maalaisliittolaista oikeudentajua...?

Jesper kirjoitti:Quentin Tarantino taisi äskettäin sanoa, että väkivalta on parasta elokuvan esittämää toimintaa, koska se parhaimmillaan on hyvin näyttävää. Hänelle väkivalta on tietenkin näyttävää veren lentämistä otsalohkosta ja suolten purskahtelua. Tehdään selväksi: en ole Tarantino-fani enkä filmiensä ystävä. Mielestäni hänen filminsä ovat onttoja (pelkkää pintaa, bimbokamaa) joskin näppärästi tehtyjä. Hänen elokuviensa väkivalta ei herätä moraalisia kysymyksiä, ei "pysäytä". Ehkä Mäki teki tarantinot jo 15 vuotta sitten, ja paremmin? Hänhän ei mässäillyt väkivallalla vaan upotti pitkään moraliteettia tarkastelevaan videoon parin sekunnin kissantappokohtauksen. Ja vaikutus oli järisyttävä: mies raastupaan, video esityskieltoon, ja vieläkin asiasta keskustellaan ja riidellään!

Antaa vähän liikaa arvoa Mäelle kun hänet rinnastetaan Tarantinon kaltaiseen kultti-ohjaajaan!

Tarantinon väkivalta on uskoteltua (make-believe violence) ei todellista. Kill Bill 2:sen lopussa vieläpä leikitellään tällä make-believe aiheella, mutta enpä kerro enempää etten pilaa jonkun elokuvanautintoa.

Sitä paitsi Tarantinon leffat ovat äärettömän oivaltavia, jokainen henkilöhahmo on loppuun asti hiottu vaikka olisi ruudussa vain pari minuuttia ja leikkaus on käsittämättömän upeaa.

Jesper parahin! Tuntuu minusta siltä, että emme ole kaukana mielipiteiden suhteen toisistamme. Ehkä ilmaisen asian vaan omituisesti. Tai sitten Sinä jollain tavalla käsität vaan sanani väärin.

Kirjoitat: Sorry, en käsitä. Mäki valehteli kissojen turvakodille, katkaisi kisun kaulan kömpelösti eli turhaa kärsimystä aiheuttaen, ja filmasi tekonsa. Miten tämä liittyy Mäen videon esteettiseen arviointiin? Jota siis ei voida tehdä, koska video on esityskiellossa.
Tarkoitan, että Teemu Mäki tehdessään sen mitä teki, otti kantaa asiaan esteettisesti (en tiedä miten tulkitset) koska hyväksyi filmille tulleen jäljen ja hyväksyi jäljen osaksi taideteostaan.

Ehdottomasti olen sitä mieltä kuten sanoin, että apurahojen jakamisen kanssa tuolla asialla ei pitäisi olla mitään tekemistä. Ei Teemu Mäki voi olla alati uhkakuka! Mutta kirjoittamasi esimerkki on kyllä aika hyvä.

Yonderille: Älä, älä ihmeessä kerro Kill Bill 2:n juonta. Menen sen katsomaan. Mutta olen kanssasi hyvä yonder eri mieltä siinä suhteessa että Tarantino yleisesti olisi aina hyvä. Käsitin että olit tätä mieltä. Hänen tasonsa vaihtelee mikä hänelle suotakoon. Nyt tulee taas hyvää jälkeä.

Voi voi, kyllä kello rientää... Hyvin hätäisesti -

Yonder, en ole kiinnostunut Tarantino-kultin jäsenmäärästä. Eihän se Tarantinon töiden laatua mittaa. Minustakin hän on nokkela ja oivaltava elokuvantekijä. Ohjaus-, kuvaus- ja leikkausteknisesti paikoin aivan upeaa jälkeä, mutta jättää minut tyhjäksi.

Otetaan käyttöön vanha kunnon muoto-sisältö -erottelu: Tarantinon filkkojen muoto on paikoin upea, mutta sisällön kanssa minulla on ongelmia. Kun olen tämmöinen kulttuurikonservatiivi, niin pidän kunnon taiteena vain sellaista, missä sisältötekijöiden käsittely on samalla tasolla teknisen puolen kanssa. Näin ei ole kolmessa ensimmäisessä tarantinossa. Mielstäni.

Marja Salonen kirjoitti:Ehkä ilmaisen asian vaan omituisesti. Tai sitten Sinä jollain tavalla käsität vaan sanani väärin.

Voipi olla. Olin siinä käsityksessä, että mielestäsi lain tuomitsema kissimirrin murha jotenkin pitäisi huomioida Mäen videosta puhuttaessa ja että se huonontaisi taiteellisesti Mäen työtä ja että kohtaus Kisun Kuolema suorastaan ilmaisee Mäen psyyken luonnetta (pohjaton tuhoamishalu), mistä syystä video olisi kelvoton ja syystäkin esityskiellossa. Hienoa, ettet ole tätä mieltä!