YLE Radio 1

Tämä aihe on siirretty vanhasta foorumista. Aiheeseen voi vastata normaalisti.
--------------------------------------------------------------------------------
  Aloitus: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Veikko | 27.03.2003 - 20:06 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Kuinka moni tämän palstan lukijoista on hankkinut jo digitaalisen radion eli DABin? Oletteko te hankinnan tehneet olleet tyytyväisiä laitteeseen? Itse olen kahden vaiheilla ostanko kyseisen laitteen. Tykkään kuunnella konsertteja radiosta ja olisi mukava kuulla ne hyvälaatuisina.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Markku S ® | 28.03.2003 - 08:06 | 1 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Kuuntelen Ylen digikanavia digiboksin kautta, joka takaa kyllä vastaavan äänenlaadun, mutta ei kaikkia Ylen kanavia. Ylen Yhtä joutuu siis, jos ei Dabia ole, kuuntelemaan ula-verkon kautta, mutta ei välttämätä juurikaan huonompilaatuisena. Korkealuokkaisella virittimellä on mahdollista saavuttaa Ylen analogisen lähetystekniikan taso, joka on verraten korkea sekin. Taajuusalue desibelin rajoissa 15 kHz:n, paremmalla, kuin 80 dB:n signaali/kohinasuhteella ja häiritsemättömän pienellä säröllä. Näin siis hyvissä vastaanottolosuhteissa ja virittimellä, jonka hinnalla nykyään saisi tuon Dab-radionkin. Tuon ula-virittimen hankin yli 15 vuotta sitten, joten sen puolesta Dab ei ole välttämättömyys. Digikanavia halusin kuitenkin kuunnella, etenkin Ylen Klassista, jonka vuoksi digiboksi tuli hankintaan puolitoista vuotta sitten. Dab on ollut silti koko ajan harkinnassa, mutta Suomessa niiden hinnat ovat vielä kohtuuttomia. Englannista saisi laadukkaan Dab-virittimen alle puolella hinnalla, mitä täällä niistä pyydetään. Sitten tekniikasta. Dab on kyllä ihan riittävän hyvälaatuinen, mutta alkaa olla kohta jo museoiässä ennenkuin se on päässyt kunnolla leviämäänkään. Sehän perustuu alunperin 80-luvun puolivälin jälkeen spesifioituun tekniikkaan. Nykyiset pakkausmenetelmat ovat huomattavasti kehittyneempiä, kuten esim. digitv:n käyttämä MPEG2. Äänenlaadussa ei välttämättä silti ole suuria eroja. Dabissa äänenkoodausmenetelmänä on Musicam, joka on jotain sukua Philipsin kehittämälle, edesmenneelle DCC-kasettijärjestelmässä käytetylle koodausmenetelmälle. Itselläni on parikin tuollaista Philipsin DCC-nauhuria ja toisessa niistä on kehittyneempi koodekki, jonka kautta ääntä kuunnellessa ja verratessa suoraan pakkaamattomaan ääneen, joka tulee esim. cd:ltä, erojen havaitseminen on käytännössä mahdotonta. Tuolla vanhemmalla koodekilla pienen eron voi joskus havaita. En itse asiassa ole Dab-radion ääntä koskaan kuullut missään, mutta perustuen kokemukseeni tuosta Philipsin koodekista uskoisin dab-radion äänenlaadun olevan käytännössä virheettömän. Äänenlaatu on kuitenkin huomattavasti käytetystä datanopeudesta ja mitä enemmän radiokanavia pakataan samaan nippuuun, sitä vähemmän jää datan siirtokapasiteettia per radiokanava ja esim. Englannin yleisradioyhtiö on tunkenut kuulemma kanavanippuihinsa niin paljon radio-ohjelmia ja muita palveluja, ettei Wireless Word-lehden helmikuun numeron mukaan dabissa siellä enää aina voinut puhua kovin hyvästä äänenlaadusta. Määrä on siis korvannut laadun. Tiedä sitten miten paljon tuossa on perää.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Heikki ® | 28.03.2003 - 08:18 | 2 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Ensi viikonloppuna on tulossa suuri digiboxien ohjelmistopäivitys. Saapa nähdä tuleeko lisää YLE-radiokanavia. ULA-radio muistaakseni leikkaa myös alle 40 Hz:n taajuudet pois, millä ei liene kovin suurta merkitystä useimmille.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Jesperi | 28.03.2003 - 09:02 | 3 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Kertokaahan, mitä "pakkaaminen" on! Entä "leikkaaminen"?  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Heikki ® | 28.03.2003 - 10:32 | 4 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Leikkaaminenhan on tässä sitä, että ULA-verkosta ei tule aivan matalia bassoja (syytä tähän en tiedä) tai korkeinta diskanttia. Äänen pakkaaminen tarkoittaa ainakin sitä, että digitalisoidun äänen bittimäärää vähennetään siten, että kuulo ei sitä juurikaan huomaa. Äänestä poistetaan sellaisia osia, jotka muutenkin peittyisivät muiden äänten alle, ja siten jäisivät havaitsematta. MarkkuS® voi selittää enemmän ja oikeammin, kunhan ehtii...tai jaksaa.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Jesperi | 28.03.2003 - 13:14 | 5 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Ahaa, siinä tapauksessa "kompressointi" on kolmas radiosignaalia koskeva tekniikka, koska siitä on puhuttu analogisten lähetysten yhteydessä. Osaisikohan joku kertoa siitäkin... Ja kiitokset tähänastisesta tiedosta!  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Heikki ® | 28.03.2003 - 14:14 | 6 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Kompressoreiden tarkoitus on muuttaa lähetysvirran dynamiikka pienemmäksi, eli voimakkaat äänet eivät ole enää hiljaisia ääniä niin paljon voimakkaampia. Tämä tapahtunee yleensä nostamalla hiljaisia ääniä kovemmiksi, ja tätä tehdään erilailla eri taajuuksilla. Siten kompressoitu lähetys kuulostaa usein basso- ja diskanttikorostetulta. Sen lähetystaso on voitu nostaa lähemmäksi lähetysnormin maksimia, koska huiput eivät ole niin paljon perustasosta ylempänä, ja siksi sen kuuluvuus on heiman parantunut. Kompressoitua ja tavallista lähetystä saattoi ennen verrata vaihtamalla yöllä saman ohjelman tulemaan Mafian ja Ykkösen kautta vuorotellen. En ole varma, mutta luultavasti R-Suomi ei ole (ainakaan niin paljon) kompressoitu ja YleX on, joten yöradiosta niitä voisi verrata. Ilmeisesti myös TV:sta kuuluvat radiolähetykset ovat kompressoimattomia.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Jesperi | 28.03.2003 - 16:16 | 7 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Jestas, sitäkö se olikin! Columbian äänitysmiehet tekivät aikoinaan jotain tuollaista. Kuuluu esim. Georg Szellin ja Cleveland Orchestran 1960-luvun äänityksillä. Hiljaiset kohdat eivät ole hiljaisia, koska tasoa on nostettu. Silti kuulija aistii hiljaisuuden.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Markku S ® | 31.03.2003 - 10:10 | 8 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Heikki jo aika tyhjentävästi vastasikin kompressointiin, pakkaamiseen ja taajuuskaistan leikkaamiseen liittyviin kysymyksiin. Tuota kompressiota käyttävät radioasemat, etenkin paikalliset mm. heikomman lähetystehonsa kompensointiin, eli lähetetään taivaalle koko ajan keskimäärin suunnilleen samalla deviaatiolla. Ylen kanavista Ykkönen ei aiemmin käyttänyt minkäänlaista kompressiota, nykyisin kai melko lievää. Ainoastaan digiradion puolelta kuuluu dynamiikka sellaisena, kuin sen pitäisikin. Jotkut radioasemat, mm. Nova käyttävät lisäksi erilaisia stereokuvan muokkaukseen käytettäviä vaihevirheitä luodakseen omankuuloisensa 'soundin'. (Ikävä kyllä). Periaatteessa kaikki muokkaaminen pilaa ääntä. Radiokäytössä voidaan tietenkin parantaa signaalikohinasuhdetta kompsessiolla. Samoin äänilevyteollisuus käytti lp-levyjen aikaan sekä kompressiota, että taajuuskaistan esikorostusta ja jälkikorjausta parantaakseen dynamiikkaa. Cd:n aikakaudella tällaisia kikkailuja ei enää tarvita. Ula-lähetysten taajuuskaista on rajattu 15 kHz mm. sen takia, että stereoapukantoaalto on hieman tuo yläpuolella (18 kHz) ja kuultava kaista täytyy leikata ennen tuota. Alarajataajuus on jossain 40 Hz paikkeilla. Muuta syytä rajoituksen en tiedä, kuin että lähetys- ja vastaanottolaitteissa on kuitenkin aina signaalitiellä tasasähkön estäviä komponentteja, joten jossain se raja kuitenkin on pakko tulla vastaan. Digitaalisissa tallennus ja siirtomedioissa täysin lineaarista ja pakkaamatonta tekniikkaa käyttää mm. CD-levyt ja DAT-nauhurit. Tämä on tietenkin hiukan tuhlailevaa ja siksi pakkaustekniikkojen kehittyessä on voitu puristaa tallennettavan tai siirrettävän datan määrää murto-osaan äänenlaadun juurikaan kärsimättä. Oikein tehtynä korvaa on mahdollista hämätä.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: VeHy | 31.03.2003 - 10:17 | 9 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Mitä ihan tarkkaan ottaen tekee äänelle se Loudness-nappi, joka minulla on sekä autoradiossa että kotisteroisssa?  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Markku S ® | 31.03.2003 - 11:04 | 10 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Loudnessin tarkoitus on korostaa bassoja ja diskanttia enemmän hiljaisilla kuunteluvoimakkuuksilla. Korostus vähenee voimakkuutta nostettaessa ja tällä muka korjataan korvan epäherkkyyttä kyseisille taajuuksille hiljaisilla voimakkuuksilla. Todellisuudessa toiminto on täysin tarpeeton ja yleensä vain vääristää ääntä.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Heikki ® | 31.03.2003 - 12:01 | 11 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Tuli vaan mieleen, että kompressio, ekvalisointi yms. äänen vääristäminen "parantaa" ääntä huonoäänisillä pikkuradioilla, mutta on hirveä kärsimys kunnon laitteilla kuunneltaessa.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Jesperi | 02.04.2003 - 10:16 | 12 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Pahoitteluni Veikolle! Hän ei saanut alkuperäiseen kysymykseensä vastausta. DAB-laitteet ovat tyyriitä. Niitä ryhdytään hankkimaan, kun aalloilla on riittävästi laadukasta tarjontaa niiden hankintahintaa oikeuttamaan. Alan itse uskoa, että jos haluaa hyvää ääntä YLEn kanavilta, niin DAB-virittimissä alkaa olla laitteita, jotka tarjoavat melkoisen hyvää hinta-laatu -suhdetta. Koetin viime yönä pysytellä hereillä yli puolen yön, jotta voisin vertailla kanavien Yöklassinen-lähetyksiä. Ennen yhtä nauhoitin 40 minuuttia 1:n ja ruotsinkielisen taajuuksilta. En voi sanoa kuin voi jestas! Signaalien voimakkuus oli kanavilla tasan sama. Ykköseltä tuleva signaali kuitenkin kuulosti selvästi voimakkaammalta kuin ruotsinkielisen kanavan signaali. Kun olin säätänyt äänenvoimakkuuden jälkimmäisen mukaan, niin korvissa pamahti kun vaihdoin 1:lle. Ero tallentui selkeänä myös nauhalle. Kuuntelen sen vielä illalla häiriöiden suhteen. Hätkähdyttävintä oli kuitenkin Ykkösen äänen huonous. Se oli häiriöinen, uskomattoman huono toisen taajuuden ääneen verrattuna. Onko niin, että tuon kaiketikin FSR:n signaali on ainoa kompressoimaton. En tiedä. Siltä kuitenkin vahvasti kuulostaa. Hemmetti, olen parin vuoden ajan kokeillut erilaisia keinoja saada radio kuulumaan; eri antenneilla, signaalivaimentimilla ties millä. Olen epäillyt virittimeni kuntoa ja laatua. Osa häiriöistä on johtunut mm. kaapeliverkon aiheuttamista häiriöistä, koska ilmasta on saanut puhtaamman signaalin. Nyt näyttää siltä, että YLE itse on töpeksinyt Ykkösen äänen. Outo veto, koska klassinen musiikki yksinkertaisesti ei siedä noita teknisiä temppuja. Olisin jatkanut muiden syyttelyä, ellen olisi viime yönä valvonut. Taitaa olla aika kysyä asiaa YLEn tekniseltä puolelta. Jos YLE todellakin kompressoi Ykkösen, niin minä lopetan TV-luvan maksamisen tähän paikkaan. Kun en muutakaan jäynää keksi.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Markku S ® | 02.04.2003 - 11:21 | 13 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Tuo radiokanavien kompressointi on käsittääkseni lähetysasemakohtaista, eli samakin kanava voi kuulostaa eri paikkakunnilla erilaiselta riippuen lähettimestä. Tuosta Ylen Yhden kompresoinnista on ollut joskus taannoin puhetta ja muistelen että aiemmin se oli täysin kompressoimaton, mutta jo vuosia sitten sitä alettiin hiukan käsittelemään, kuitenkin huomattaavsti lievemmin, kuin muita kanavia. Omat kokemukseni ovat pääkaupunkiseudulta Espoon lähettimen alueelta, enkä ole kovin suurta eroa havainnut verratessani Ylen analogista Yhtä digiversioon boksin kautta. Kuulin kuitenkin tässä pari kuukautta sitten eri puolilta Suomea kannanottoja, että Yhden äänenlaatu oli huonontunut selvästi suunnilleen kanavauudistuksen aikoihin, mutta itse en ole huomannut huonontumista tarkallakaan vertailulla. FSR on ainakin Jyväskylässä todella pienellä deviaatiolla ja ilmeisesti ilman kompressoria. Se kuuluu arviolta n. kolme kertaa hiljaisemmin, kuin muut kanavat. Helsingissähän tuota kanavaa ei kuulekaan, joten en täällä ole päässyt sitä vertaamaan. Kaapeliverkon kautta ainakin Helsingissä ei kunnollista radioääntä saa. Kohinasuhteet menevät todella huonoiksi verrattuna hyvään antennisignaaliin, joten tuossa ei ole mitään uutta.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Heikki ® | 02.04.2003 - 12:21 | 14 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Täältä ei siis ole löytynyt ainoatakaan DAB-virittimen omistajaa! FSR:n alhainen deviaatio on kyllä ongelma myös Oulun (Kiimingin) lähettimestä tulevassa ohjelmassa. Mikähän siihenkin voi olla syynä? Miksi ei vain ruuvata tasoa ylemmäksi? Vai onko lähettimen teho pienempi kuin muilla kanavilla? Tällöin eroa pitäisi olla kuuluvuusalueessa, mutta sellaisesta ei ole missään mainittu mitään. Muuten Raahen alilähettimen Ykkönen tuntuu nyt olevan kunnossa...täytyypä kysyä mikä oli vikana.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Jesperi | 02.04.2003 - 14:30 | 15 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Ahaa, olin siis väärässä. Onkin käännyttävä Digitan puoleen jos radio ei soi. Kaapeliverkon riesat lienevät samat eri puolilla maata. Erot ilmasta ja kaapelista saadun signaalin kesken ovat joissakin tapauksissa jotakuinkin dramaattisia. Kaupunkien keskustoissa on vain ongelma, että omat viritykset nappaavat häiriöitä turhan helposti eikä antenneja voi (eikä saa) viritellä miten sattuu. Tulee mieleen lapsuus ja - nimitettiinköhän niitä "lapamadoiksi", litteitä, leveitä, ylös katonrajaan niitattuja antenneja, joilla radio sanoi "prrr" kun levitti kätensä yhdessä kohtaa huonetta. Samansuuntaista tapahtui, kun kokeilin pari vuotta sitten mahdollisimman lyhyttä töpöä sisäantenniksi: kaikki oli muuten hyvin, mutta sunnuntai-iltana naapuri tuli viikonlopun vietosta ja pani TV:n päälle... Virittimessäni ei ole kahta ula-sisääntuloa (mikä on yksi peruste harkita uutta viritintä), joten kaapeliverkon käyttö on helpompaa. Periaatteessahan olisi hyvä jos olisi kaksi piuhaa, että saisi ylet ja yksityiset parhaalla tavalla ääneen. Heikin ja Markun käsittelemään alhaiseen deviaatioon en ota kantaa kun en edes ole varma, mitä kaikkea deviaatio radion yhteydessä tarkoittaa.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Heikki ® | 02.04.2003 - 14:58 | 16 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Minä kuuntelen sekä kaapelista, että ilmasta. Nykyään käytän kahta eri viritintä, koska naapurihäiriöt todellakin tulevat herkästi ilma-antenniin. Tietokone lienee pahin vinkuja. Sisäantennina on siis 5-piikkinen harava, mitat n. 1,5 x 3 metriä. Antennin vastaanottokykyhän riippuu sen piikin pituudesta verrattuna vastaanotettavan taajuuden aallonpituuteen. Yleensä käytetään puoliaaltoantennia, johon tuo vajaan kahden metrin piikkipituus viittaa. Neljäsosa-aaltoantennikin toimii, eikä ole niin tarkkaan riippuvainen aallonpituuden sopivuudesta kuin puoliaaltoantenni. Jos joku haluaa laskea näitä, niin aallonpituus saadaan jakamalla valon nopeus taajuudella, eli esim. 300 Mm/s / 90 MHz = 3,33 m. Minusta tuo deviaatio on likimain sama kuin lähetyksen äänenvoimakkuustaso??  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Jesperi | 02.04.2003 - 15:10 | 17 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Kiitos kaavasta! Huomasin jokin aika sitten hävittäneeni kai viimeisen muuton yhteydessä "tarpeettomana" joitakin radio-julkaisuja, joissa oli myös (lähinnä LA) antennien valmistusohjeita. Kaava tuli tarpeeseen. Pääsen askartelemaan. Eikö deviaatio ole poikkeama jostakin? Meinaan, eikö deviaatiosta puhuttaessa ole aina kyse jonkinlaisesta "poikkeamasta" jostakin. En ole radioamatööri, joten en tunne asiaa. Käytännössä se radioasioihin liittyen näyttää todellakin liittyvän lähetyksen tai signaalin voimakkuuden tasoon. Ja minullehan tuo jo riittääkin.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Heikki ® | 02.04.2003 - 15:34 | 18 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Neljäsosa-/puoliaaltopituus pätee siis vain ULA-alueella; muilla alueilla tulisi melkoisia antenneja.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Jesperi | 02.04.2003 - 22:18 | 19 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Niinpä... Pojat käy lomillaan Lapissa virittelemässä satametrisiä kun jahtaavat joitain eksoottisia patagonialaisia keskiaaltoasemia. Piti sanomani, että kateeksi käy "haravasi". Ei mahtuisi meille. Paras antennihan on alle millin paksuinen, näkymätön, nurkkaan verhon taakse piilotettu piuha. Itse olen käytellyt useimmin pieniä dipoleita. Nyt päätin tehdä sen, minkä päätin viimeisen muuton yhteydessä olla tekemättä. Vedän parimetrisen dipolin verholaudan alareunaan ja siitä hyvin kiinni niitatun koaksiaalin ikkunoiden keskipuuta pitkin alas patterin taakse piiloon.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Markku S ® | 03.04.2003 - 07:53 | 20 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Deviaatiolla taajuusmoduloiduissa lähetyksissä tarkoitetaan taajuuspoikkeamaa keskitaajuudesta, joka on suoraan verrannollinen myös signaalin amplitudiin eli myös äänenvoimakkuuteen. Pienellä deviaatiolla lähetys kuulostaa hiljaiselta jne. Itse käytän kotiantennina ohutta puolen aallon 'lapamatoa' teipattuna vaakasuoraan ikkunanlautaan. Tällöin se on herkimmillään Ylen vaakapolaroiduille lähetyksille, mutta vastaanottaa kohtalaisen hyvin myös lähiostöllä olevien pystypolaroitujen paikallisradioiden lähetyksiä. Antennin syöttö tulee virittimeltä koaksiaalilla. Periaatteessa neljännesaallon antenni toimii hyvän maatason kanssa, kuin puoliaaltodipolikin. Esim. autoradioantennit ovat usein suunnilleen neljäsosa-aallon mittaisia. Sisäantenni, jos sellaista käytetään, olisi hyvä olla kiinni jossain johtamattomassa pinnassa, esim. ikkunanlaudassa tai ikkunassa. Seinalle ripustettuna tai nurkassa se toimii huonommin.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Heikki ® | 03.04.2003 - 08:22 | 21 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Tällaisen haravan saa hyvin kiinni toisesta päästään kattovalon kannatukseen ja toisesta verhotankoon muovinaruilla. Kun sen laittaa sopivalle korkeudelle, ei siihen lyö päätään, mutta silti siihen voi tosiaan laittaa kevyttä pyykkiä kuivumaan:-) Haravan etuna lienee se, että siinä on useamman pituisia tankoja, eli se toimii laajemmalla taajuusalueella, kuin yksijohdinantenni. Auton kori vääntelee aallon polarisaation suunnat epämääräisiksi, ehkä myös teräsbetoni kerrostalossa? Siksikin antennin on oltava mahdollisimman lähellä ikkunaa.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Markku S ® | 03.04.2003 - 08:56 | 22 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Siis sinulla on tuollainen 5-elementtinen vhf-Yagi siellä olohuoneessasi . On minullakin joskus tilapäisesti ollut erilaisia tv-antennivirityksiä, jotka kuitenkin ovat melko pian menneet parvekkeelle. Useammanpituisia piikkejä? Ula-dipolissa voidaan käyttää esim. takana yhtä heijastinta, joka on suunnilleen puolen aallon mittainen, kuten itse dipolikin ja edessä yhtä tai useampaa suuntaaja-elementtiä, joiden pituus myöskin on samaa suuruusluokkaa. Nämä kaikki lisäelementit lisäävät antennin vahvistusta, takaheijastin n. 3 dB ja suuntaajat vähän lisää kukin. Jos siinä antennissa on selvästi erimittaiaia elementtejä ikäänkuin siten, että ne lyhenevät säännöllisesti toiseen pähän mentäessä, on kyseessä logperioidinen antenni, mutta sellaisia tiedän olevan vain uhf-vhfIII alueille. Auton kori muuttaa tosiaan polarisaatiota varsinkin, jos antenni on kiinni jossain muualla, kuin keskellä kattoa. Muuttumisesta ei kuitenkaan ole suuremmin haittaa, sillä samalla antennilla otetaan kumpaankin suuntaan polaroituja lähetyksiä ja tilanne on keskimäärin ainakin jotain sinnepäin oikein.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Heikki ® | 03.04.2003 - 09:13 | 23 | |
--------------------------------------------------------------------------------
No niin, vika on löytynyt; tällainen on Digitan vastaus: "On vaihdettu releointiyksikkö = vastaanotin" Joo, kyllä antennin piikit lyhenevät toiseen päähän päin, kokonaispituusero ehkä n. 30 cm. Se toiseksi pisin on sellainen kaksinkertaiseksi taivutettu putki, ja sen keskellä on antennijohdon lähtöpaikka. Asennussuunta on lyhyemmät piikit ikkunaan päin. Antenni on liki 20 vuotta vanha, ja se kyllä myytiin radioantennina.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Markku S ® | 03.04.2003 - 09:32 | 24 | |
--------------------------------------------------------------------------------
On tuo ihan tavallinen Yagi ilmeisesti. Niiden elementtien pituuksissa on jonkun verran eroja. Se kaksinkertaiseksi taivutettu putki on tuo ula-dipoli ja se pitempi takana on heijastin. Loput hiukan lyhemmät ovat suuntaajia. Arvelinkin tuon Kiimingin alilahettimen toimivan releointiperiaatteella. No, ovathan nuo releointivastaanottimet erittain korkealuokkaisia, mutta hiukan tuolla menetelmalla menetetaan signaalikohinasuhteessa, koska vastaanotin kuuntelee päälähetysasemaa ja nyt mukaan sitten tulee kahden lähettimen kohinat, jolloin kohinasuhde tippuu ainakin muutaman desibelin.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Heikki ® | 03.04.2003 - 13:18 | 25 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Kiitos selvityksestä Markku S ®. Mutta nyt, etelän miehet ja naiset, hankkimaan niitä DAB-virittimiä, jotta saadaan verkkoa levitetyksi. Esim. Sonyn huippumalli ST-D 777 Saksasta 920 e. Kauppa on http://www.radio-waldecker.de/index.htm, ja se myy vain Sonyja. Kruunuradiossa 1260 e. Luottokortti ei Waldeckerille kelpaa, rahat on lähetettävä ensin pankkiin. Itse ostin sieltä äänittävän CD-soittimen, 199 e, ja tavara tuli ongelmitta perille. Postikulut 15 e, pankkisiirto 7 e.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Talk by Kalk | 03.04.2003 - 13:25 | 26 | |
--------------------------------------------------------------------------------
920 €? Eihän tuo ole paljua mittään! Vaan minäpä en mittään sonyja ostele! Pitää olla Luxori.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Jesperi | 03.04.2003 - 19:23 | 27 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Tahtoisin vanhan Maestron, sellaisen 1950-luvun kahvilaradion. Soi upeasti. Ei taida tosin olla digivalmis. Säästöä tulee aikamoisesti tuolle Heikin Sonylle. Kannattaa todella käydä läpi weppikauppoja ja tehdä vertailuja. Siinäkin voi säästää vielä toimituskulujen verran. Hintavertailusivuilla voi helpottaa elämäänsä: http://www.preisvergleich.de/ Saksalaiset liikkeet ovat ihmeen vastentahtoisia luottokorttien hyväksyjiä, mutta osa elektroniikkaliikkeistä hyväksyy standardikortit. Pienemmät laskut hoituvat lähettämällä rahat kirjatussa kirjeessä, jos firma ei hyväksy luottokortteja.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Kallion Reiska | 05.04.2003 - 14:10 | 28 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Tulipa ostettua noin kolme vuotta sitten ja oli yksi tyhmempiä tekojani!Radio maksoi noin 10000mk ja ensimmäinen radio oli ihan "pihalla".Soi kymmenen minuttia ja sitten alkoi kuulua kaikkia muuta kuin ohjelmaa. Eli radio sai häiriön joka jatkui ja jatkui.Onneksi liike vaihtoi toiseen ja sen jälkeen on radio toiminnut hyvin. Mutta,mutta kun Yleisradioon säästölinjalla,niin Ylenklassisen ohjelma huononnettiin niin että juontajat siirrettiin muihin tehtäviin ja nyt soi tauontonta musiikkia ilman kuvaruutuun tulevia kappaleiten nimitietoja.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Markku S ® | 07.04.2003 - 08:27 | 29 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Hyvä, että edes yksi tunnustautui Dabin omistajaksi. Noitten ohjelmatietojen pimittäminen on kiusannut minuakin, koska digitv:n radiopuolella tilanne on sama Yken Klassisen suhteen. Aina pitää arvailla, että mikähän nytkin soi ja webistä ei aina etukäteen tule tarkistettua päivän tilannetta.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Markku S ® | 07.04.2003 - 13:15 | 30 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Hyvä DAB-sivusto. Faq:sta löytyy myös vastauksia moniin mieltä askarruttaviin kysymyksiin. http://www.worlddab.org/dab/aboutdab_frame.htm (ja jos linkki ei jostain syystä toimi, poista ylimääräiset välilyönnit)  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Markku S ® | 09.04.2003 - 14:21 | 31 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Tuolta löytyy erilaisia Dab-vastaanottimia. Matkaradioita ja korvalappumallejakin on saatavilla. http://www.wohnort.demon.co.uk/DAB/rxdab.html  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Kallion Reiska | 09.04.2003 - 22:51 | 32 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Palaampa vielä DAB-radion ohjelmiin.Ylen klassisen musiikkitarjonta on niin raskasta ja vaikeaa,että tavallisella musiikkitietämyksellä ei paljon musiikista pysty nauttimaan. Radio Peilistä tulee päiväsaikaa vanhoja puheohjelmia,joihin ei jaksa keskittyä.Paras musa mitä radiosta lähetetään tulee Radio Peilistä,mutta se tulee yöllä 24-06 välisenä aikana.Kuka "helvetissä" jaksaa siihen aikaan kuunnella! En ainakaan minä.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Heikki ® | 10.04.2003 - 07:50 | 33 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Ylen Klassinen on kuulemma joskus ollut ihan hyvä (juonnettu) kanava. Sen musiikitarjontaa pitäisi monipuolistaa ja ottaa musiikkitoimittaja mukaan selittämään, mutta kun YLEllä ei ole enää rahaa maksaa gramexeja ja palkkoja. Niinpä sieltä tulee vain vanhahkoa musiikkia, joka ei ainakaan minua enää kovin paljoa kiinnosta. Sitäpaitsi juuri sitä ovat klassisen musiikin levykaupat pullollaan. Vain yöllä hyvän musiikin soittaminen on ikävää, ja sitähän teki entinen Radiomafiakin, esim. Progeyö-ohjelmat, sekä poispotkittu Matti Puhtila.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Heikki ® | 17.04.2003 - 08:18 | 34 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Uusimmassa HIFI-lehdessä on testattu kolme 400-500 e:n ULA-viritintä ja Sonyn ULA/DAB-viritin (1260 e). Selvisi se, että Sonyn ULA-osa on huonoin korkeita ääniä kohti putoavan taajuusvasteen ja huonon herkkyyden takia. Paras oli Marantz ST6000 (400 e). Testissä todettiin myös DABin ylivoimainen äänenlaatu, eikä antennina tarvittu muuta kuin suora johdonpätkä.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Markku S ® | 17.04.2003 - 09:02 | 35 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Dab on hyvä juttu, mutta digiboksi saa ajaa sen asiaa niin kauan, kuin Yle ei kiinnitä yhtään huomiota lähetystensä äänenlaatuun, paitsi Klassisella, Yhdessä ja Vega+:lla. YleQ:n ääni tulee käsittämättömän kovalla tasolla edelleenkin sekä analogiaverkossa, että digipuolella. Taso on niin lujalla, että ääni tuon tuosta särkyy. Samaa vikaa on ainakin välillä ollut myös Peilin puolella. Digiradiopuolella varsinkin tällainen on käsittämätöntä, kun dynamiikkaa kyllä löytyisi ihan riittävästi. Nyt kaikki ohjelma ajetaan koko ajan maksimitasolla. Huh huh. Olisi hyvä, jos joku Ylen puolelta puuttuisi tähän asiaan. Ääni on Q:lla käytännössä kuuntelukelvotonta. Lisää hyvää perus Dab-tietoa oheisen linkin takaa löytyvässä esitteessä. Näköjään tuo Dabin pakkaustapa on periaatteessa samaa tekniikkaa, kuin digitv:n äänessäkin, eli MPEG1 ja MPEG2 audio layer2. Annoin tästä aiemmin vähän virheellistä tietoa, tosin en tunne MPEG1 ja MPE2:n välisiä eroja ja ilmeisesti tuo MPEG1 on ollut käytössä ensimmäisissä Dabeissa ja luultavasti jotenkin vajavaisempi, kuin MPE2. Tuo aiemmin mainitsemani Musicam-pakkaus on sama, kuin MPEG1 layer 2. http://www.worlddab.org/public_documents/eurek a_brochure.pdf  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Markku S ® | 17.04.2003 - 10:01 | 36 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Tuosta linkistä taas se yksi välilyönti pois 'eureka' sanasta. Sitten toimii. On hyvä esite.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Heikki ® | 17.04.2003 - 10:14 | 37 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Se on liian hyvä, koska se kertoo jostakin, mitä en voi saada tänne kenties koskaan. "By the year 2000, 70-80% of the population in many European countries will be able to receive DAB. At this stage, consumer-type DAB receivers will still be able to receive FM services, as for many years FM and DAB will co-exist. Universal DAB coverage is envisaged to commence in the year 2000."  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Nimetön | 17.04.2003 - 16:12 | 38 | |
--------------------------------------------------------------------------------
No niin, pitää pääsiäisenä löntystellä päiväkävelyllä kioskille. En osta hifi- yms. spesiaalilehtiä kuin pyhinä (joulu, pääsiäinen yms.), jolloin voi lysähtää sohvan pohjalle lueskelemaan ja vertailemaan. Silti en malta olla kysymättä: Heikki (34), mitä sanoivat Hifi-lehden vertailussa uudesta Arcamista? Entä miten iso Denon pärjäsi? Ainakin pikkumalli TU-1500 on havaittu passeliksi eri puolilla maailmaa.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Jesperi | 17.04.2003 - 16:13 | 39 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Se olin mnä kun kysyin... -Jesperi  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: markku sanila | 26.04.2003 - 16:30 | 40 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Ei kuulu DAB täällä Turussa. Miksi ei, miksi DAB-lähetyksiä vain pk-seudulla? Siis siellä missä esim. YLEQ kuuluu analogisenakin vaan ei kuulu muualla. DAB:sta kuulisi Peilin tarvittaesa mobiililaitteilla, Peilin, jonka lähetykset Turun lähettimisestä joku väinämöinen korvasi kieliohjelmilla. MPEG2-laatu riittää hyvin asiapuhekanavalle.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: MarkkuS | 28.04.2003 - 09:47 | 41 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Yllätyin itsekin, kun katselin tuota digiradion karttaa. http://www.yle.fi/digiradio/ Ei ihan yllä Turkuun asti. Salo ja Perniö vielä ovat kuuluvuusalueella ja veikkaampa, että kunnollisella vhf3:n ulkoantennilla, eli käytännössä saman alueen tv-antennilla voisi kuulua Turussakin. Kannettavan laitteen käyttäjää asia ei tietysti auta, mutta Peili kuuluu myös keskipitkillä, joka taas löytyy monista korvalappuradioistakin ja uskoisin tuon 558 kHz:n kuuluvan Turussakin.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Jesper | 28.04.2003 - 10:21 | 42 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Kuuluuko se pääkaunkiseutua kauempana? Taitaa olla niin heikko lähetin, ettei kuulu sataa kilometriä kauempana. Tai jotenkin noin se ainakin ennen meni Ylen keskipitkien kanssa.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Kallion Reiska | 28.04.2003 - 12:01 | 43 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Jesperille tiedoksi:ostaessani digiradion taistelin vaikeuksissa!Soittelin Aino Maija Pennaselle,joka oli yksi digiklassisen kuuluttajista,ja hän kertoi että Salon tienoilla "taisteltiin"samanlaisten vaikeuksien kanssa.Eli,kuuluvuus huono ja lähetys pätki.Onneksi sain apua Ylen tekniseltä puolelta.Miehet tulivat kotiini ja omilla laitteillaan mittasivat ,että asuntoni ei ollut "äänimotissa".Heidän radionsa soi aivan hyvin ja päädyimme että radioni oli viallinen.Nyt kysyisin Markku S:ltä,mistä johtuu digiradiossa joskus ilmenevät häiriöt.Häiriöt ovat kahdenlaisia:joskus äänetön ja toisinaan siriää,niinkuin ohjelma häipyisi kanavalta.Tosin hyvin harvoin näitä vikoja on.Muuten digiradion klassinen kanava soi hyvin,mutta YLEQ:n äänentoiston kanssa on vähän niin ja näin  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Heikki ® | 28.04.2003 - 12:09 | 44 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Sorry Jesperi, huomasin kysymyksesi vasta nyt. Lehti on jo seuraavalla lukijalla, enkä saa sitä pyytämättä takaisin. Ne toiset olivat muistaakseni satasta kalliimpia, enkä muista miten ne olivat Maranzia huonompia.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Markku S ® | 28.04.2003 - 13:21 | 45 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Nuo häiriöt johtuvat läheisistä häiritsevistä sähkölaitteista. Digiboksissani ainakin, jonka kautta itse kuuntelen digiradiota ja käytän sisäantennia, esim. valokatkaisijan käyttö samassa huoneessa saa aikaan joskus kuvaamanlaistasi häiriötä ääneen. Äänen kokonaan mykistyessä hetkeksi häiriö on ollut sen verran paha, että vastaanotin ei ole saanut minkäänlaista riittävän virheetöntä signaalia antenniliitäntäänsä ja päättää mykistää äänen hetkeksi. Tuon sirahtavan äänen sattuessa vastaanotettu datakehys tai kehykset ovat ainakin osaksi viallisia ja aiheuttaa kuvattua sirahtelua. Asia varmasti korjautuisi ulkoantennilla. Häiriöt tietenkin voivat tulla myös sähköverkon kautta, jolloin jonkinlainen häiriösuodatin digiradion verkkoliitäntään, tai mikä vielä parempi, häiritsevän laitteen verkkoliitäntään, voisi auttaa. YleQ:n äänenlaatu on aivan kaamea. En voi käsittää miksi sellaista ääntä yleensä päästetään ilmoille. Aivan sama tilanne on analogisessakin verkossa Q:n tapauksessa. Ääni säröttää melko voimakkaasti, sitä ajetaan jatkuvasti maksimitasolla ja on muutenkin surkea. Tähän on sitten tultu. Yleä ei kiinnosta enää pätkääkään lähtevän ohjelman tekninen laatu ainakaan näillä muilla kanavilla, jos Ylen Yhdessä ja Klassisella jonkinlaista, itse asiassa erinomaista, tasoa pidetäänkin yllä.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: VeHy | 28.04.2003 - 16:07 | 46 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Aiheuttaako kännykkä häiriöitä? Ainakin lentokoneessa niitä pelätään, koska kapulat pitää sulkea lennon ajaksi.  


¤ RE: Kuinka monella DAB?
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Markku S ® | 29.04.2003 - 07:32 | 47 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Kännykkä ei aiheuta edellisentyyppisiä häiriöitä, vaan nuo aiemmin mainitut johtuvat joko heikosta signaalista tai kipinähäiriöitä aiheuttavista sähkölaitteista, kuten valokatkaisijat, käynnistyvä laite jne. Kännykän pärinän kyllä kuulee yleensä useimpien radioiden ja vahvistinten äänessä, kun lähettävä kännykkä sijaitsee alle parin metrin päässä. 1800 MHz:n bandi aiheuttaa huomattavasti pienemmät häiriöt, kuin 900 MHz:n, johtuen laitteiden paremmasta immuniteetista tuolle korkeammalle alueelle, sekä pienemmistä lähetystehoista. Hyvin suojattu vahvistin ei pärise, vaikka kännykkä vietäisiin aivan siihen kiinnikin. Lentokoneissa ja sairaaloissa on erittäin herkkiä instrumentteja, jotka saattavat häiriytyä kännykän aiheuttamasta säteilystä, jonka vuoksi niitä ei oikein saa käyttää, tosin sääntöjä on lievennetty jonkin verran viimeaikoina. No, nämä nyt eivät liity enää Dabiin. :  

** Tämä aihe on siirretty vanhasta foorumista. Aiheeseen voi vastata normaalisti. **

Uskon Dab-radioiden häipyvän unholaan.Mutta siitä huolimatta haluisin kannustaa Dab-radioiden kehittämistä ja eteenpäin vientiä.Tänään Hesarin (28.9) kanavalla-otsikon kirjoittaja Matti Ripatti kertoili Ylen radiojohtajan Seppo Härkösen innostuneen jo lopettamaan muutamien vuosien päästä analogiset radio-ohjelmat.Vauhdin ei tarvitse olla niin päätähuimaava,koska se on rahasta kiinne ja radio jää aina lapsipuolen asemaan televisiota vastaan.Minulla on dab-radio ollut jo useamman vuoden ,koska laskin että sieltä tulee hyviä musiikkiohjelmia ja juonnettuja ohjelmia(Pennanen ja Lepola),mutta nämä ohjelmat hukattiin nyt jatkuvasoittoisiin musiikkinumeroihin. Yksi mikä ihmetyttää,on se että musiikki lähetetään vähän ajan kuluttua uudestaan.Varmaan tässä piilee se,voidaan lähettää samoja ääniohjelmia vähemmin kustannuksin.Ei luulis tämän olevat tarpeellista,koska Ylellä on maan suurin klassisen levyjen valikoima.Myös on pistänyt silmiin ja korviin,että Ylen klassisen levyt ovat vähän vaikeasti avautuvia ja vaatii musiikin alan täysoppineen makutottomusta.

Reiska elvyttikin kiinnostavan keskustelun!

En tarkoita Veikon varsinaista aihetta, johon ainoastaan Reiska taisi kohteellisesti vastata omasta DABistaan kertomalla. (Eli Veikko sai vastaukseksi kysymykseen: yhdellä!) Tarkoitan DAB-kysymystä yleisemmässä mielessä, radioiden lähetystoiminnan digitalisoinnin loppuunvientiä. Joissakin maissa siinä ollaan paljon pidemmällä kuin Suomessa. (Mikä ei tietenkään ole meille mikään häpeän paikka.) Berliini on - osavaltiona - siirtynyt puhtaasti digitaaliseen radioon, olen jostain lukenut. Se ei siis ole poikkeus trendistä vaan trendin kärkeä. Eli analogisen radion elämänkaari on ainakin läntisessä Euroopassa käymässä loppuaan kohti, uskon. Digitalisointi nerkitsee monenlaisia säästöjä (muille kuin meille kuluttajille), joten sitä edistetään.

Henk.koht. olen sillä kannalla, että vauhti on turhan kova. Mutta voihan tässä käydä todellakin niin, ettei vuoden 2010 suomimaassa analogiradio enää kuulu.

Toisaalta, ehkä "kerrasta poikki" -periaate olisi sittenkin paras. Mikä tarkoittaisi, että määrättäisiin päivämäärä, jolloin analogisesta lähetystoiminnasta luovutaan, esim. 31.12.2005. Mutta...

Mikä tässä on ongelma? Se, ettei yksikään YLEn digikanava vielä kuulu koko maassa. Digitalisoinnista on puhuttu jo jonkin aikaa. Itse digitalisointi kuitenkin etenee melko hiljaa.

Samanaikaisesti - kuitenkin - itse ohjelmatoiminnassa on osin alettu toimia kuin digitalisointi olisi edennyt pidemmälle kuin mitä se faktisesti on tehnyt. Ts. YLEllä on digikanavia, joita voi kuulla vain osa kansalaisista, ja tosiasiallisesti kuuntelee vain murto-osa. Jos kyseiset digikanavat olisivat vastaanotettavissa koko maan alueella, niin se innostaisi väkeä digiradioiden hankintaan, sen sijaan että pitäydyttäisiin analogisessa radiossa tai virittimessä uutta hankittaessa. Luulen näin. (Ja tietenkin koko sotku kietoutuu myös viimetalviseen kanavauudistukseen...)

Ei, näillä näkymin DABin kohtalo ei ole unhon yössä. Se tulee syrjäyttämään vanhan analogisen radion, josta Keski- ja Pohjois-Euroopassa tullaan luopumaan runsaassa 10 vuodessa, lopullisesti. Kun ajattelen nykyradion ongelmia, häiriöitä - kaikenmaailman pärinöitä ja sirinöitä ja signaalin pakkaamista ja-ties-mitä-kaikkea -, niin huomaan suhtautuvani digiradioon paljon myönteisemmin kuin analogiseen.

Kallion Reiska kirjoitti:Uskon Dab-radioiden häipyvän unholaan.Mutta siitä huolimatta haluisin kannustaa Dab-radioiden kehittämistä ja eteenpäin vientiä. Tänään Hesarin (28.9) kanavalla-otsikon kirjoittaja Matti Ripatti kertoili Ylen radiojohtajan Seppo Härkösen innostuneen jo lopettamaan muutamien vuosien päästä analogiset radio-ohjelmat.

Kallion Reiska kirjoitti:Uskon Dab-radioiden häipyvän unholaan.Mutta siitä huolimatta haluisin kannustaa Dab-radioiden kehittämistä ja eteenpäin vientiä.Tänään Hesarin (28.9) kanavalla-otsikon kirjoittaja Matti Ripatti kertoili Ylen radiojohtajan Seppo Härkösen innostuneen jo lopettamaan muutamien vuosien päästä analogiset radio-ohjelmat.Vauhdin ei tarvitse olla niin päätähuimaava,koska se on rahasta kiinne ja radio jää aina lapsipuolen asemaan televisiota vastaan.Minulla on dab-radio ollut jo useamman vuoden ,koska laskin että sieltä tulee hyviä musiikkiohjelmia ja juonnettuja ohjelmia(Pennanen ja Lepola),mutta nämä ohjelmat hukattiin nyt jatkuvasoittoisiin musiikkinumeroihin. Yksi mikä ihmetyttää,on se että musiikki lähetetään vähän ajan kuluttua uudestaan.Varmaan tässä piilee se,voidaan lähettää samoja ääniohjelmia vähemmin kustannuksin.Ei luulis tämän olevat tarpeellista,koska Ylellä on maan suurin klassisen levyjen valikoima.Myös on pistänyt silmiin ja korviin,että Ylen klassisen levyt ovat vähän vaikeasti avautuvia ja vaatii musiikin alan täysoppineen makutottomusta.

Hupss!!!Kuinkas tässä nyt käy.Digita on antanut tietoa,että digiradioita on myyty alle tuhanen kappaletta ja myynti on niin vähäistä,että voidaan joutua lopettamaan koko digiradio-ohjelmien lähetys.

Enpä ihmettele yhtään,Koko ajan on yle ajannut Ylen klassisen huonommaksi ja huonommaksi!!!! Nyt sieltä tulee vain tauotonta musiikkia,ja levytykset ovat joskus todella kurjia(vanhoja rahisivia äänityksiä ym.)ja mitä pahinta:ohjelmalistat intterissä lopetettiin.
Kerran se vaan kirpasee 10000 mummon markan sijoitus.mutta yle on nielaissu liian paljon ja rahaa ei riitä kaikkiin uuteen teknikkaan.
Hasta la vista.

Se on nyt vaan niin, että Suomi voi vaikka jättäytyä Naton ulkopuolelle mutta ei DAB-systeemin. Voidaan siinä ottaa aikalisää mutta kyllä se tulee ja sille ei mahda mitään. Niin kuin aikoinaan 78 kierroksen äänilevyt, FM/Ula-radio, stereot, väri-TV, CD-levyt, aina jokin joukko panee hanttiin ja tietää paremmin (CD-levyjen terveysvaikutukset aivoille, pöh!) mutta juna kulkee ja luuserit tippuu kyydistä.

VeHy kirjoitti:Se on nyt vaan niin, että Suomi voi vaikka jättäytyä Naton ulkopuolelle mutta ei DAB-systeemin.

Suomi itse asiassa voi jättäytyä DABin ulkopuolelle helpommin kuin NATOn ulkopuolelle. Ikävä kyllä. Hornetit esim. jo on integroitu yhdysvaltalaiseen sotilasvakoilusatelliittijärjestelmään eivätkä ole täysin operointikykyisiä sitä ilman, olen käsittänyt. Eli konfliktitapauksessa Suomella ei oikeastaan olisi toimivaa ilmapuolustusta. Parempi siis olla nöyrää poikaa. Sen sijaan radiotoiminta ei edellyttäne enempää toiminnallista integraatiota. Radiotoiminta on jo digitalisoitu viimeistä vaihetta - loppukäyttöä - lukuunottamatta.

Voidaan siinä ottaa aikalisää mutta kyllä se tulee ja sille ei mahda mitään.

Millaista aikalisää olit ajatellut, öbaut 100 vuotta?

Veikkaan että osasyy nykytilaan on kaupallisten harhaisissa ennakoinneissa 1990-luvulla: internet on syönyt osan ihmisten mediakulutuksesta. Niin tai näin, YLE ja Digita näyttävät edenneet juuri väärässä marssijärjestyksessä. Yrittäneet edetä hitaasti alueittain ilman että olisivat saaneet kaupalliset mukaan. Jarruttelu ja eestaas veivaaminen eivät anna puuhastelusta johdonmukaista kuvaa. Kun R.Suomi, Nova ja pari muuta kuunneltua kanavaa (yht. yli 60% kanavaosuus) pantaisiin jouluun mennessä dikiksi ja uutena vuotena analogiset lähettimet hiljaisiksi, niin vastaanotinten myynti alkaisi vetää. Juhannukseen mennessä voisi sitten dikistää loputkin kanavat - tai aalloilta pois.

Hornetit pysyvät Suomen rajojen sisäpuolella, ainakin rauhan aikana mutta radioaallot leviävät pitkälle naapurin puolelle. Jos ja kun siirtymisestä uuteen tekniikkaan on porukalla päätetty niin mukana on pysyttävä vaikka se kuinka joitakin kyrsisi. Aaltoalueet eivät nykysysteemeillä kertakaikkiaan riitä, ei se digitalisoiminenkaan puutetta lopullisesti ratkaise, siirtää seuraavaa pulaa muutamalla vuodella eteenpäin.
Ja kohta jos Ylellä käy niin, että vanha lähetin hajoaa ja vaatii varaosia niin niitä ei mistään saa. Jos nyt joutuisi jostain hankkimaan mustavalkoisen tv-lähettimen tai vaikka edes studioakameran niin mistä sen saisi. Teknillisestä museosta. Tässä mielessä tekniikka kehittyy tolkutonta vauhtia ja järjettömällä tavalla. Yhtenä esimerkkinä voisi olla itse kokoamani tietokone, johon ostin viimeistä tekniikka olleen emolevyn kaksi vuotta sitten ja nyt kun se hajosi, niin uutta korvaava ei saa enää mistään tilalle. Joudun ostamaan nykyistä mallia olevan ja multa jää yli neljänsadan euron arvoiset prosessori ja muistikammat.

Huomasin,että Dab-radioiden keskustelu jälleen on virinyt aiheisiin.
Olen todella sitä mieltä,että yle menee "puihin"tämän radiotekniikan kanssa.Klassinen puoli on näivetetty niin huonoksi,että ei ole mitään mahdollisuutta saada selville kuka soittaa ja laulaa radiossa.Tauotonta musiikkia,ilman minkäänlaista välikuulutusta.

Kun DAB-radiosta(klassinen puoli)otettiin levytysteksti näyttäruudusta pois,soitin musiikkitoimittaja Pennaselle,että voitaisiin näyttää kuvaruudussa esityksen nimi,niinkuin ennen.Mutta sain vastauksen,että se ei ole mahdollista tässä vaiheessa.YLEQ:ssa tämä juokseva teksti vielä toimii,mutta musiikki on p-stä ja ei kiinosta pätkääkään.

En osaa edes ihmetellä kuinka nykyinen johto on onnistunut pilaamaan meikäläisen kaikki musiikkiohjelmat.Joskus käy mielessä että johdolla on tarkoitus tuhoa Suomen yleisradio sisältä päin.

PS.Tänään 18-19 välillä lauloi joku hyvä baritoni,mutta en ollut niin asiantuntija,että olisin tunnistanut.

Näyttää olevan vaikeata tuo kirjainten lähettely Yleisradiolle. Eilen katselin digikanavan kautta kakkoskanavalta Nigellan vietteleviä herkkuja ja vaimo ei ymmärrä pakkoruotsia senkään vertaa kuin minä niin hän huomautti tekstitysten puutteesta. No, kävin katsomassa FST:n kanavalla ja siellä jumankauta tekstit rullasivat. Samoin analogisella kakkosella. Tekniikassa ei siis liene vikaa. Tiedotus hoi, mitä järkeä tässä on??????????????

Ja sitten eräät näyttävät tässä keskustelussa unohtaneen, että ohjelmatuotanto ja lähetystekniikka ovat kaksi eri asiaa. Jos roska degitalisoidaan niin se pysyy edelleen roskan.

Kallion Reiska kirjoitti:Olen todella sitä mieltä,että yle menee "puihin"tämän radiotekniikan kanssa.Klassinen puoli on näivetetty niin huonoksi,että ei ole mitään mahdollisuutta saada selville kuka soittaa ja laulaa radiossa.Tauotonta musiikkia,ilman minkäänlaista välikuulutusta.

Oliskohan vastaus "katso wepistä", jos kysyisi? Meinaan, että esim. ainakin osasta konsertteja annetaan weppisivuilla esitystiedot.

VeHy, ei käydä kiistelemään radioaalloista ja horneteista. Ovat sen verran triviaaleja aiheita. Sen sijaan, kaksi pointtia: (1) taajuuksista lienee jotensakin tiukkaa vain kolmella suurimmalla urba-alueella (miten ne selviävät suurkaupungeissa jos Suomessa on taajuuksista puutetta?); (2) itsellänikin on kotona itsekoottu pöytäkone, mutta se on pusattu ikivanhoista osista (200 mhz:n vauhtiprossu ja silleen) ja hyvin hurisee. Aion katsoa miten pitkään kestää ja mikä hajoaa kun jokin hajoaa.

Viis horneteista ja muista tekniikan ihmeistä KUN VAAN SAIS TEKSTIT TELKKARIIN. Kiukuttaa nuo ruåtsiksi dupatut Strömsöt ja muut FST:n ohjelmat!

Jos nyt haluaisin ostaa DAB-radion kirjahyllyyn niin mistä sellaisen saisi ostaa ja mitä se maksaa?

VeHy kirjoitti:Jos nyt haluaisin ostaa DAB-radion kirjahyllyyn niin mistä sellaisen saisi ostaa ja mitä se maksaa?

Oman digi-radion olen ostanut Kruunu Radiosta Liisankadulta ihan siitä Maurinkadun kulmalta.Liike on aika hyvätasoinen ja silloin kun ostin radion oli hinta noin 1700 euroa(10000 markkaa),mutta uskon hintojen tulleen alas?

Olen kyllä kokeillut ja huomannut, että teksti- ja ääniasetukset eivät pysy vaan ne täytyy tehdä joka kerta uudestaan. Tämä kiusaa eritysesti Euronews-kanavan kohdalla, siellä oletuskielenä on ranska, joka tietenkin on erittäin kaunis ja sointuva kieli mutta jota en ymmärrä sanaakaan. Ja niin alkeellista on digiboxini tekniikka, että vähänkin nopeampi kanavien selailu tai muu näppylöiden paineleminen saa sen totaalisesti tilttiiin. Mikään ei toimi noin puoleen minuuttiin kunnes laite boottaa itse itsensä. Kanavien vaihto muutenkin on tuskallisen hidasta. Plussapuolena on sitten selkeästi parempi kuvanlaatu.