YLE Radio 1

Mistä johtuu, että sellaisia oopperalibretoita ei vielä tänä päivänäkään sensuroida, joissa kielenkäyttö omaa selkeästi rasistisia piirteitä, kuten esim. mauri Monostatoksen C-duuri aariassa, yhdessä viulujen ja huilujen kanssa samalle korkeudelle kirjoitettujen piccolo-huilujen janitsaarisointeine, jossa hän himokkaasti papagenaa lähestyessään, paitsi vaatii kuuta piiloutumaan, lauluu myös "mustein rumuudesta" ja "valkoisten kauneudesta"? Tästä huolimatta Taikahuilu, kummallista kyllä, kuuluu esiteyimpien oopperoiden joukkoon, niin meillä Suomessa, kuin muuallakin maailmassa.

Sensuuri kirjoitti:Mistä johtuu, että sellaisia oopperalibretoita ei vielä tänä päivänäkään sensuroida, joissa kielenkäyttö omaa selkeästi rasistisia piirteitä, kuten esim. mauri Monostatoksen C-duuri aariassa, yhdessä viulujen ja huilujen kanssa samalle korkeudelle kirjoitettujen piccolo-huilujen janitsaarisointeine, jossa hän himokkaasti papagenaa lähestyessään, paitsi vaatii kuuta piiloutumaan, lauluu myös "mustein rumuudesta" ja "valkoisten kauneudesta"? Tästä huolimatta Taikahuilu, kummallista kyllä, kuuluu esiteyimpien oopperoiden joukkoon, niin meillä Suomessa, kuin muuallakin maailmassa.

Koanga muodostaa taikahuilun suosiota ajatellen täydellisen vastakohdan kenties eräänä kaikkein vähiten esitetyistä 190-luvun vaihteen oopperista ja syyttä sillä siinä Delius epäilemättä suhtautuu näyttämöhahmoihinsa orjaplantaasilla plantaasin omistajan aviotonta lasta orjatyttö Palmyraa, Voodoo-pappi Koangaa etc myöten samalla rakkaudella ja ymmärtävällä myötätunnolla ja sympatialla kuin jota hän osoittaa valkoisen miehen kenties kaltoin kohtelemaa ja ainakin historiallisena faktana faktisesti riistämää intiaaniheimoa kohtaan intiaanikylässä jonka vaikuttavassa transsinomaisessa rytmisessä sykkeessään hypnoottisessa intiaanitanssissa hän kuten oopperan johtoaiheina yleensäkin lainaa, siteerraa, käyttää tunnetusta ja populaariuden saavuttaneesta Florida-sarjasta tuttuja teemoja saavuttaen ajoittain ekstaattisen tunnelman ja tehon sekä oopperan II-huipennuksen sitten katharttisen merimyrskykuvauksen Floridan vesillä. Tätä teosta Romeon ja julian sekä Irmelinin ohella Beecham piti aidosti deliaanisempana kuin koangaa jossa kuitenkin on monia origenellisuutta ja dramatiikkaa tihkuvia jaksoja

Koangassahan asetelma tähän yksittäiseen ohtaukseen nähen, jossa Mauri havuttelee kaunista Paminaa halujensa tydyttämiseksi, on siinä mielessä täysin päinvastainen että orjaplantaasila valkoisen työnjohtajan Simon Perezin intohimojen ja kiellettyjen lihallisten halujen objektina on orjatyttö Paömyra, jonka hän sitten kesken prinssi Koangan ja tämän hääseremonioiden itselleen ryöstää ja kidnappaa Plantaasin omistajan Don Martinezin annettua suostumksensa ja siunauksensa nuoren parin liitolle prinssin yhteistyökumppanuutta vastaan joka morsuiamensa kidnappauksesta raivoissaan kiroaa paikan, hyökkää plantaasin omistajaa vastaan, pakenee paikalta, kunnes hänet saadan kinni, vangitaan ja tuomitasan kuolmaan.