YLE Radio 1

Epäkorrektisti sanottuna (mahdollisesti) kaunein suomen sana on: vittu.

Se on iskevä, siinä on rytmiä, mikä mielestäni on kielelle tärkeää, sen vokaaleja voi venyttää ja saada sana soimaan, laulavaksi. Se tarkoittaa jotain arvokasta, haluttavaa ja tärkeää, minkä puolesta maapallolla elävien lajien uroot ovat valmiita kärsimään, taistelemaan, runoilemaan, kuolemaan ym. Se on jotain, mitä voi harrastaa koko ikänsä saamatta koskaan tarpeekseen. Se on aina erilainen, eikä koskaan tiedä, miten hämmästyttävän omaleimainen ja kaunis voi seuraavan nurkan takaa tulla vastaan. Ilman sitä ei olisi elämää.

Otteita Turun Sanomat 13.10.2007 sivut 3 ja 11 sekä YLEn Radiouutisista:

Kielilautakunta aikoo puuttua miehisiin ilmauksiin.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa valmisteilla oleva kannanotto
julkaistaan joulukuun alussa - Kielikello-lehdessä.
Suomen kielen ylimääräinen asiantuntijaelin Suomen kielen lautakunta
aikoo laatia kannanoton sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi.

- Suuressa osassa säädöksiä esiintyy mies-loppuisia sanoja.
Molempiin sukupuoliin viittaavia mies-sanoja on noin 130 erilaista.

Olen itse usein kertonut tämän mies-käytännön olevan "rumaa kieltä",
joten mielihyvin jään odottamaan kielilautakunnan kannanottoa.

Taajuussanastosta substantiivit: 462> Yö 2802> Häät 7844> Aie

k-meleon kirjoitti:Epäkorrektisti sanottuna (mahdollisesti) kaunein suomen sana on: vittu.

Se on iskevä, siinä on rytmiä, mikä mielestäni on kielelle tärkeää, sen vokaaleja voi venyttää ja saada sana soimaan, laulavaksi. Se tarkoittaa jotain arvokasta, haluttavaa ja tärkeää, minkä puolesta maapallolla elävien lajien uroot ovat valmiita kärsimään, taistelemaan, runoilemaan, kuolemaan ym. Se on jotain, mitä voi harrastaa koko ikänsä saamatta koskaan tarpeekseen. Se on aina erilainen, eikä koskaan tiedä, miten hämmästyttävän omaleimainen ja kaunis voi seuraavan nurkan takaa tulla vastaan. Ilman sitä ei olisi elämää.

Vaikka tuo kaikki kyseistä ruotsista lainattua ilmausta koskeva pitää paikkansa, on sen merkitys suomessa sekä laajentunut ilmaisemaan kielteisiä tuntemuksia että latistunut monen (usein nuoren) kansalaisen huolimattomassa puhekielessä niinku- tai elikkä-tyyppiseksi sidesanaksi.

Taajuussanaston aineisto 1960-luvulta, jossa 408 301 sanaesiintymää,
noin 100 000 sanamuotoa ja 43 670 eri sanaa ei sisällyttänyt
k-meleonin mielisanaa 12 663 yleisimmän sanan joukkoon.

Suomen kielen sanakirjan 2. tarkoitus k-meleonin sanalle ollut
Jari Tammen tekemän yli tuhannen sanan sanakirjan aiheena.
Sanan Tammi kirjoittaa 1993 olevan kirja-aiheensa suosituin.
Jatkaa; Se lienee myös nuorpuhekielen yleisin sana.
Siis; Puhumalla - ykkönen. Kirjasta; Pahkasika - kulttuurilehtemme
määrittelee tämän sanan käyttökelpoisimmaksi puhutun kielen välimerkiksi.

Veijo Meren Sanojen synty -kirjassa sanaa palautetaan indoeurooppalaisen
kantakielen sanavartaloon, josta todetaan; Kysymyksessä on todella törkeä sana.

Käänteisesti sanavartalon loppuosa utti- on synonyymi sanassa
siistimmin yhteensopiva miehen vastaavaan: -ulli>ulli- ...
Kuten laulussa rakkaiden lasten nimiä yhteensovitetaan: ... yhteen soppii,
huomenna ne pannaan ... Tai Fredin (... vasten ...) Pum Pum -lauluun
sanoja sovittaen saa useampia variaatioita.

Suomen kielen sanakirjan 1. tarkoitus sanalle on taajuussanakirjassa
lähellä sanoissa: 163 > Nainen substantiivi 7844 > Naisellinen adjektiivi

Äyskärin teonsanaan vaihtosanana: 3740 > Tyhjentää verbi,
sekä osa sanasta; 9466 > Yskä substantiivi

Katselin tämän päivän MOT-ohjelmaa ja minun pitää tunnustaa, että sana "lainsäädäntöneuvos" kuvastaa mielestäni Suomen kielen komeutta ja surkeutta juuri nyt kaikkein parhaiten....

Ob/n mielisanasta taajuussanastossa substantiivit:
1593 > Lainsäädäntö 4315 > Neuvoja 7844 > Neuvonantaja

Sain tietooni kilpailun raadissa olevat:
- kulttuuriministeri Stefan Wallin
- Turun yliopiston suomen kielen professori Kaisa Häkkinen
- runoilija Heli Laaksonen

Lisälinkkinä myös YLEn Agricola sivut: http://www.yle.fi/agricola/
Olin viimeksi Turun Kirjamessut 2007 yhteydessä myös kuvassa
näkyvän Agricola -patsaan luona.

Näin tutullani myös tämän MOT -ohjelman, jossa pyöritettiin
samaa asiaa mikä muuallakin ollut esillä. Mitään toimenpiteitä
taiteilijoiden työttömyyskorvauksien helpottamiseksi ei esitetty.
Erityisen huonosti oli näytettynä se piilokameraotos, jossa pyöri
lattiakuvaa. Pienellä editoinnilla olisi voitu näyttä samalla kuvaa
kyseisestä työvoimatoimistosta keskustelun päälle.

Ilmastonmuutos -keskusteluun kirjavinkki:
Pasi Toiviainen / Ilmastonmuutos nyt
- Muistiinpanoja maailmanlopusta / Otava 2007

Toiviainen ollut YLEn Ympäristöuutisten toimittajana 1998 - 2002.
Kirjan sivulta 241 > arvioi kovin sanoin myös MOT -ohjelman toimitusta.
Kirjan sivulta 348 > joitakin kommentteja Pressiklubi -ohjelman 2007
toimittaja Timo Harakalle.
Muuten siitä kannatta selailla esiin taulukot ja numerotiedot,
joista ilmastonmuutos avautuu hyvin.

Lähetin äsken sähköpostini ehdotuksestani täällä,
kilpailun pääsihteeri VTM Ossi Tuusvuorelle,
joka tiedusteluuni vastasi > ossi.tuusvuori@utu.fi

Sukupuoleen sidotut ilmaukset; Kirjoitukseni aihe 13.10. on saanut
eilen palautetta kielilautakunnan edustajalta, jota YLEn toimittaja
haastatteli "änkyttäjien päivän" kulttuuriohjelmaan sisällyttäen.

On kuulemma suositustasolla se kanta,
jotta näistä sukupuolisidonnaisuuksista pyrittäisiin pääsemään eroon.

Eivät kuitenkaan ole mitään "kielipoliiseja", joten puhekielessä esiintyvää
lipsahtelevaa kielenkäyttöä ei voi rajoittaa, mikäli joku esimerkiksi yhä
tottumuksestaan käyttää poliisimies -nimikettä puhuessaan yleisesti.

Perversio kielenkäytössä on verrattavissa hieman änkytykseen,
joka oireena yleensä on karsittavissa kielenkäytöstä pois.
Kirjakielessä näitä lipsahduksia ei siten jatkossa saa tiedostamatta
päästää, ja tietoisesti levitettynä niiden käyttö tulee olla perusteltua.

Kuukauden kuluttua selviää sanavalinnat.
Taajuussanastossa on aiheeseen liittyen :
299> Kaunis adjektiivi ja substantiivit 3100> Kauneus 11536> Kaunistus

Eilen klo 11 alkaen oli Horisontti -ohjelmassa heti alussa esittelyssä
Helsingin Kirjamessuilla 2007 valitun vuoden kristillisen kirjan kirjoittaja.
En saanut tarkkaan nimiä talteen, mutta taisi olla "isä" S...
Kirjassaan kertoo "vapaudesta" ja ihmisen valinnanvapaudesta
kauneuteen tai kauheuteen.
KAUNEUS..........KAUHEUS
eroavatkin kirjoitettuina vain NE/HE> N/H> \--poikkiviivoin,
jotka päällekkäin asetettuina muodostaa ristikuvion suuntineen.l
Siten kuvaa tätä valinnaisuutta suomeksi kirjoitettuna hyvin.

Tämä Horisontti uusitaan sunnuntaina 11.11. klo 18 alkaen YLE Radio 1:ssä.

Tämän Vapaus -kirjan kirjoittaja oli FT, munkki diakoni, isä Serafin.

Pakkolaki.
Siinä on napakkuutta, vaikkakin kyse on selvästä virheestä: kaikki laithan ovat (tai niiden olisi hyvä olla) pakkolakeja, siis niitä olisi noudatettava. Vai mitä käyttöä on lailla, joka on vain suositus?
Älkää "lapset" käyttäkö kännykkää autoa ajaessanne, kun täti kieltää. ?

Minun hollantilaisisäni kävi ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 1924 (ja näki mm. miten liputon junamatkustaja heitettiin täydessä matkavauhdissa ulos, kahden konduktöörin voimin). Hän toimi sen jälkeen punaisen ristin rintamakirurgina talvisodassa ja ehti oppia suomea jonkin verran, mutta kieli ruostui 1960-luvun alussa suomalaisäidini kuoleman jälkeen. Kun tapasin hänet Hollannissa viimeisen kerran ennen kuolemaa 1980-luvun lopulla ja kysyin mitä hän vielä muistaa suomenkielestä, vastaus tuli kuin apteekin hyllystä:
juhlapukuvuokraamo
Isä kertoi, että hän asui jossain vaiheessa hesan matkustajakodissa ja kadun toisella puolella suuri, pystysuora ja vilkkuva valomainos toisti tätä sanaa koko yön niin tehokkaasti, että se jäi ikuisesti mieleen.

Perkele!
Siihen sanaan on tiivistetty paljon suomalaisuutta. Eihän sitä muut edes osaa oikein lausuakaan kuin suomalaiset. Olette kai kuulleet ruotsalaisten yrittävän, pärkkele. Painot puuttuvat ja sanan koko voima kutistunut kuin onkilieroksi.

Olisi mukava kuulla miten Neil Hardwick sen kiroaa kun oikein harmittaa. mies kun puhuu muuten parempaa ja korrektimpaa suomea kuin suomalaiset.

VeHy kirjoitti:Perkele!Siihen sanaan on tiivistetty paljon suomalaisuutta.

Kyse lienee erittäin hyvälaatuisesta lainatavarasta, kuten vaikkapa vienankarjalainen kalevala, koff tai fazer:
http://www.pakana.info/Kaleva.html

Mikä ihmen sivusto tämä pakana.net oikein on? Miten asetan kieleni kun sitä luen? Voisiko ystävämme MaraKatti kirjoittaa siitä analyysin?