YLE Radio 1

Tältähän se aivomusiikki kuullostaa: http://www.aivomusiikki.net/media.html

Tämä joukko siellä on mukana: http://www.aivomusiikki.net/who.html

Paljon pitää heidän vielä tehdä. Tässä on toinen vaihtoehto, jossa siinäkään ei ole nuottiakaan kirjoitettu: http://www.synestesia.fi

Suosittelen vertailemaan tuota tunnepuolta.

Tieteellisesti, musiikillisesti tai soundillisestihan tuossa aivo-hommelissa ei ole mitään uutta; Pään sisällä on sähköä, hermoratojen ja niiden kytköksien tuottamat sähköimpulssit viedään syntsaan,
ja syntsa ohjelmoidaan reagoimaan eri jännitteisiin eri tavoin ennalta määritellyillä soundeilla.

Siis performanssin, tieteen ja taiteen hybridi. Eikös muuten too Hra.Kureniemi tehnyt noi eksperimentit jo 60-70 -luvuilla?

Täytyy ite testaa mut vähän suuremmilla jännitteillä ja toiseen suuntaan...

Ender Etheric kirjoitti:Eikös muuten too Hra.Kureniemi tehnyt noi eksperimentit jo 60-70 -luvuilla?

Ei tainnut olla mahdollista. Saatan olla väärässä. Olen käsittänyt aivotutkimuksen vasta viimeisten 10-15 vuoden aikana päässeen niin syvälle aivoihin (sekä teknisesti että tieteellisesti), että tuollainen kävi mahdolliseksi. Vannomatta paras.

Arvo Konservatiivi kirjoitti:

Ender Etheric kirjoitti:Eikös muuten too Hra.Kureniemi tehnyt noi eksperimentit jo 60-70 -luvuilla?

Ei tainnut olla mahdollista. Saatan olla väärässä. Olen käsittänyt aivotutkimuksen vasta viimeisten 10-15 vuoden aikana päässeen niin syvälle aivoihin (sekä teknisesti että tieteellisesti), että tuollainen kävi mahdolliseksi. Vannomatta paras.

Kurenniemen Dimi-S mittaa ihon pintasähköä ja Dimi-T aivosähköä.

"Dimi-T perustuu aivojen sähkötoiminnasta mitattavissa olevaan signaaliin. Pään taakse kiinnitettävillä elektrodeilla mitataan ihmisen aivosähkötoimintaa, josta kaistasuotimella (8–12 Hz) suodatetaan esiin alpha-taajuus 500 000 -kertaisesti vahvistettuna. ”Huippuilmaisimella” etsitystä aaltomuodon huipusta otetaan sample & hold -piirillä ”näyte”, ja taajuutta ylläpidetään seuraavaan näytteeseen saakka, eli aivosähkötoiminta ei moduloi oskillaattoria suoraan vaan soittimesta kuullaan muutaman sekunnin murto-osan kestoisia suoria taajuuksia, jotka vaihtuvat satunnaisesti."
http://www.musiikkilehti.fi/3-2005/ojanen-suominen.pdf

Käsittääkseni aivot sinällään eivät tuota mitään teknisesti mitattavissa olevaa "buli-bulia" tai "woosh-wooshia", niinkuin tuo -sinänsä mielenkiintoinen eksperimentti antaa ensi alkuun ymmärtää. Toisin sanoen pään sisältä ei kuulu mitään äänitettävissä olevaa ikäänkuin "valmista" musiikkia, vaan kyse on hermosolujen tuottamien jännitteenvaihteluiden viemisestä syntetisaattoriin joka taasen on määritelty reagoimaan eri jännitteisiin eri tyyppisin sävelkorkeuksin tietyin soundein.

Musiikillisesti siis tässä ei ole luotu mitään uutta, konseptuaalisesti kyllä ja varsin inspiroivasti.

Luulen myös, ettei ainakaan maallikon ole mahdollista erottaa tuota Kurenniemen alfa-aaltomusiikkia satunnaisgeneraattorin tuottamasta. Tuo aivomusiikki noteeraa aivojen reagoinnin ulkoisiin tapahtumiin, joten se taas muistuttaa liikeanturimusiikkia, joka taas on sattumaimprovisaatiota ja aina ja kaikkialla kovin tylsää. Pikemmin kyse performanssista kuin musiikista.

Suurin osa nykyisin radiossa soitetusta musiikista on sellaista, että sen tuottamiseen ei ole tarvittu aivoja lainkaan.

lgrohn kirjoitti:Luulen myös, ettei ainakaan maallikon ole mahdollista erottaa tuota Kurenniemen alfa-aaltomusiikkia satunnaisgeneraattorin tuottamasta. Tuo aivomusiikki noteeraa aivojen reagoinnin ulkoisiin tapahtumiin, joten se taas muistuttaa liikeanturimusiikkia, joka taas on sattumaimprovisaatiota ja aina ja kaikkialla kovin tylsää. Pikemmin kyse performanssista kuin musiikista.

Oikeampi termihän siinä tapauksessa olisi sähköimpulssimusiikki, ja siinä tapauksessa taas tuo impulssi voitaisiin ottaa niin yhdeksän voltin paristosta kuin vaikkapa etanasta.
Termi `aivomusiikki` on tässä tapauksessa väärä ja harhaanjohtava; aivot sinällään eivät soi, sisäinen kuuleminen on asia erikseen, ja sisäistä kuulemista sen paremmin kuin ajatuksiakaan ei käsittääkseni pystytä suoraan tallentamaan ilman säveltämiseksi tai kirjoittamiseksi kutsuttua proseduuria.

Improvisointi millä tahansa ääntä tuottavalla objektilla on nopein tapa tuottaa aivomusiikkia.

No jaa. Eihän syntikkakaan soi, vaan synnyttää muuttuvia jännitteitä, jotka voidaan vahvistaa ja soittaa.

lgrohn kirjoitti:No jaa. Eihän syntikkakaan soi, vaan synnyttää muuttuvia jännitteitä, jotka voidaan vahvistaa ja soittaa.

Niin, syntetoija ei kuitenkaan ole samalla tavoin elävä organismi kuin ihminen, vaikka kylläkin ihmisen aivojen suunnittelema laite jolla voidaan tuottaa ääntä.

Aivojen tuottamat sähköiset impulssit eivät kuitenkaan vielä sinällään ole musiikkia ainakaan sanan laajemmassa merkityksessä.

Aivojen tuottamia impulsseja voitaisiin käyttää myös ohjaamaan maalipalloja kankaalle ampuvia putkia mutta lopputulosta tuskin kukaan vaivautuisi pitämään varsinaisena taiteena.

Minua kiinnostaa myös se, että kun maalauksesta generoidaan jollain ohjelmistolla musiikkia, niin onko sama toistettavissa takaisinpäin. Siis pystytäänkö siitä musiikista rekonstruoimaan alkuperäinen maalaus?

Minua kiinnostaa myös se, että kun maalauksesta generoidaan jollain ohjelmistolla musiikkia, niin onko sama toistettavissa takaisinpäin. Siis pystytäänkö siitä musiikista rekonstruoimaan alkuperäinen maalaus?

Ei pystytä. Algoritmi kadottaa "informaatiota". Jos olisi hyvä algoritmi kuvan generoimiseksi musiikista, voisi edestakaisen menemällä generoida rahattomasti musiikkia.

Sivuhuomatuksena olisi mielenkiintoisempaa generoida kuva musiikista sensijaan, että musiikki playerit näyttävät tylsää liikkuvaa "taidetta".

lgrohn kirjoitti:No jaa. Eihän syntikkakaan soi, vaan synnyttää muuttuvia jännitteitä, jotka voidaan vahvistaa ja soittaa.

Määrityksiä, genreitä sekä ylä- ja alaviitteitähän voisi keksiä loputtomiin, mutta siltikään ei pitäisi sotkea keskenään tuotantovälineitä ja tässä tapauksessa soivaa lopputulosta. Siis varsinkaan siinä tapauksessa jos liikkeelle paneva voima ei itsessään ole sama kuin soiva lopputulos.

Jos aivojen tuottamat sähköimpulssit soittavat syntsaa, kyse on tietenkin `syntsamusiikista`.

"Aivosähköimpulsatiivinen syntetisaattori-äänimaisema" voisi tässä tapauksessa olla asiaa kuvaavampi.

Ei pitäisi häpäistä äänimasemia tuolla tavoin.