YLE Radio 1

Ikävin vuodenvaihteen radiotapahtuma oli Classic Radion uuden lähettimen aloitus Fiskarsissa taajuudella 104,3 MHz. Se peittää tähän asti hyvin kuuluneen EestiRaadion Vikerraadion taajuuden 104,1 MHz alleen. Olen kyllä odottanut tätä kanavaa mökillä kuuluviin mutta pitikö sen mennä nyt juuri noin lähelle? Viron Klassika Raadio kuuluu edelleen vallan mainiosti.

Autoradio on niin paljon tarkempi instrumentti, että se osaa nuo taajuudet erotella. Musta radiomankka on kuitenkin rakennettu niin, että yksi asema vie aina senttimetrin verran tilaa asteikolta. Täytyy kokeilla jonkinlaista suunta-antennia jos siitä olisi apua.

VeHy kirjoitti:Autoradio on niin paljon tarkempi instrumentti, että se osaa nuo taajuudet erotella. Musta radiomankka on kuitenkin rakennettu niin, että yksi asema vie aina senttimetrin verran tilaa asteikolta. Täytyy kokeilla jonkinlaista suunta-antennia jos siitä olisi apua.

Voisit ehkä miettiä toisen vastaanottimenkin kokeilemista?

Antennin kohdalla: kun tahdot tiettyä kanavaa esiin, niin älä unohda polarisaatiotakaan (pysty/vaaka), jos ko. kanavan suhteen asut hankalassa paikassa. Kaupallisia antenneja, ks. idismielessä esim.

http://www.finnsat.fi/104.html

Itse hankin aikoinaan Sangeanin ATS-803A -lyhytaaltoradion. Osoittautunut toimivaksi myös ula-vastaanotossa (kuulokkeilla stereona). Alan harrastajat pitävät pienenä legendana. Ei tehty enää 10 vuoteen. Jotain vastaavaa lienee kuitenkin edelleen markkinoilla. Jopa nauhuriliitännällä, ehkä nauhurillakin?

Niinpä. Viro on kuulunut hyvin ihan tavallisella Sharpin (muistakseni) kasettimankkaradiolla ja sen piiska-antennilla. Tosin joskus antennia on saanut käännellä otollisempaan asentoon. Ulkoista antennia vehkeeseen ei saa kytkettyä.

En ole vielä entinyt kauppaan saakka mutta haussa olisi FM-vastaanottoon kykenevä vastaanotin, jossa on mahdollisuus käyttää ulkopuolista antennia. Herkkä ja tarkka eikä halpa hintakaan olisi mikään este hankinnalle.

Muuten, miksi melkein kaikissa kaupan hyllyiltä löytyvissä yhdistelmissä on edelleen kasettikolo, eräissä jopa tuplana? En tunne ketään, joka niitä enää tarvitsisi. Oikeat kasettidekit ovat asia erikseen, esimerkkinä vaikka se oman Nakamichini, joka on toistaiseksi vielä rikki.

VeHy kirjoitti:En ole vielä entinyt kauppaan saakka mutta haussa olisi FM-vastaanottoon kykenevä vastaanotin, jossa on mahdollisuus käyttää ulkopuolista antennia. Herkkä ja tarkka eikä halpa hintakaan olisi mikään este hankinnalle.

Juuri eilen etsiskelin veivaamalla toimivaa radiota ja huomasin, että yllättävän moni HAM ja DX-radiolikke myy Sangeanin radioita. Kuvittelisi radioharrastajien panostavan laatuun, joten imeisesti muuten täyttää speksit, mutta hinta ei ole halvimmasta päästä.

http://www.hamradio.fi/tuotteet/sangeanwr1.htm

Vanhoja virittimiä ja viritinvahvistimia kuvittelisi myös löytyvän kirpputoreilta, kun ihmiset ostavat kotiteattereita.

Ei tuo Sangeanin hinta huimalta tunnu, saman verran maksoin perheeseen jouluksi hankitusta espresso-keittimestä.

Toisena vaihtoehtona on noussut pintaan verkkoradio, joka on suurin piirtein samaa hintaluokkaa. Se vaan vaatii kiinteän nettiyhteyden ja sitä vapaa-ajan asunnolla vielä ei ole. Odottelen tarkempia tietoja langatomasta Maamme-laajakaistasta, joka on luvattu käyttöön aprillipäivän tietämissä. Vaikka eihän silloin mitään erillistä radiota tarvita vaan vanha läppäri ajaa saman asian.

http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=4309
http://www.digita.fi/digita_dokumentti. ... ;1852;8068
http://www.digita.fi/digita_dokumentti. ... ;8068;8445
http://www.digita.fi/digita_dokumentti. ... ;1973;8750

Tuosta Noxonista löytyi vielä tällainen sivu, videoineen

http://entertainen.terratec.net/modules ... le&sid=247

Mika Pirhonen kirjoitti:Juuri eilen etsiskelin veivaamalla toimivaa radiota ja huomasin, että yllättävän moni HAM ja DX-radiolikke myy Sangeanin radioita. Kuvittelisi radioharrastajien panostavan laatuun, joten imeisesti muuten täyttää speksit, mutta hinta ei ole halvimmasta päästä.

Vanha uutinen jo, mutta ostin viime helmikuussa Sangeanin WR2-radion ja se on osoittautunut todella erinomaiseksi laitteeksi. Netistä lueskelin muiden käyttäjine arvosteluita ja samaa mieltä on enemmistö, mutat on muutama sellainenkin, joka on sitä mieltä, että huonoin radio mitä heillä koskaan on ollut. Taitavat olla niitä Amerikan keskiaaltokuuntelijoita.

Mutta varsinaiseen asiaan, eli uuden vuoden muutoksiin ohjelmakartalla. Kaikki näköjään myllätään taas uusiksi. Tällä hetkellä Ykkösellä on menossa Kanlli ja sateenvarjo, joka on siirretty paria tuntia aikaisemmaksi, enkä nyt muista mitä sen alta on raivattu. Kultakuume ainakin siirtyy johonkin muualle ja niin edelleen. Kai tälle kaikelle on olemassa painavat perustelut, mutta juuri kun alkaa oppia edellisen muutoksen kiemurat, niin kaikki muuttuu uudestaan. Eletään nyt sitten tämän mukaan ja opetellaan uudet ajat.

Niin. Kauppiaathan kuulemma sekoittavat kauppansa sisältöä ihan vain saadakseen ostajat harhailemaan hyllyjen välissä ja (kenties) ostamaan jotakin ennen ostamatonta, mutta miksi tätä pitää harrastaa radiossakin?

Esimerkkejä voisi kaivaa monta, mutta otetaan vaikka tämä jatkoluenta. Ennen se oli 17.20 - 17.30 ja sen päälle sitten helposti muistettavasti puoli kuudelta muuta, esim. Kyllä kansa muistaa. Nyt KKM on 17.20 - 18.20 ja jatkoluenta sen jälkeen. Mitä tälläkin järjestyksenvaihdoksella tavoiteltiin? Toivottiinko sitä? Vai kehittikö sen joku ohjelmapäällikkö tai työryhmä, jonka pitää tämänkaltaisilla askarteluilla osoittaa oma tarpeellisuutensa palkkalistoilla?

Pitäisi muistaa, etteivät Radio 1:n kuuntelijat ole jatkuvan muutoksen aallonharjalla ratsastelijoita, vaan kalkkeutunutta väkeä, jolle kestää aina vuoden tai puolitoista yleensä oppia muistamaan ohjelmat ja niiden lähetysajat.

Yle Radio 1:n verkkosivuille pitäisi saada tiedote, jossa luetellaan kaikki vuodenvaihteen ohjelmamuutokset. Toivottavasti Radio Suomessa tehdään samoin.

Kultakuume-ohjelman uusi lähetysaika ehkä tavoittaa tehokkaammin tavalliset työssäkäyvät iltapäivässä kuin keskipäivässä. Toisaalta Radiomafia-ajan nuorena opin loma-aikoina Pressiklubi-ohjelman kautta kuuntelemaan Ylen radioista puhetta keskipäivisin. Loma-aikoina radio tavoittaa tavallista laajemman kuuntelijakunnan. Kultakuumeen lähetysaika keskipäivän peilin jälkeen olisi jatkanut tätä perinnettä. Nykyisin iltapäivässä klo 15:n tunnilla Ylen radioiden sisältö on musiikkipainotteinen erityisesti Radio Suomessa, jolloin Kultakuume täydentää tarjontaa puhepainotteisena ohjelmana.

Ikävää, että Ylen ykkönen lähettää taas kultakuume-sillisalaattia kahdesti päivässä, vaikka lähes koko valtakunnassa analogisesti kuunneltava Peili (siis Yle Puhe vuodesta 2009 alkaen) voisi toimenkuvansa mukaisesti yhtähyvin uusia kyseisen ohjelman mihin tahansa vuorokauden aikaan. Kolmelta iltapäivällä kuuntelisi mielellään hyvää musiikkia ja iltakymmeneltä ei jaksa ottaa vastaan kulttuurin ajankohtaisuuksia (joihin ohjelmantekijätkään eivät jaksa tai kykene ajanpuutteen takia keskittyä). Kultakuumeen uudenvuodenaaton aiheet - Tauno Palo, Ruotsin 200 vuotta sitten tapahtuneen kahtiajaon näyttely ja Mika Waltarin teosten tsekinnökset - ovat kiinnostavia aiheita, mutta ansaitsisivat syvällisemmän käsittelyn. Pintasipaisut tulevat tietysti halvemmaksi ja vielä halvemmiksi tulevat niiden uusinnat.

Radio Suomesta ei ole Ylen ykkösen kultakuumeelle vaihtoehdoksi kolmelta iltapäivällä, koska tuolloin Ylen 20 maakuntakuntakanavaa "toimittaa" lähetysvirtaa - radiojuontajien yhdentekevää jutustelua iskelmien väliin tyyliin Radio Nova.

Lisäyksenä edelliseen viestiini, että kultakuumetta voi lauantaisin tulla ikävä, kun puoliltapäivin aletaan ennakkomainonnasta päätellen lähettää jonkun kohujuontajan "toimittamaa" interaktiivista femakkokimppakivaa. Nämä kaikenmaailman soita-meille ohjelmat - kansanradiot, kyllä kansa muistaa, sävel-on-vapaa, (musiikki yleensä OK paitsi jouluna, jaarittelut ei), syntymäpäiväsankari j.n.e. tulevat varmaan edullisemmiksi kuin oikeat toimitetut ohjelmat. Herää kuitenkin epäilys onko Ylen ykkösen johto ajamassa kulttuurikanavaa alas.

Minua häiritsee ohjelmamuutos lauantain illoissa. Aristoteleen kantapää -ohjelman arvokkaan tunnelman ja tyylikkään hienotunteisen huumorin jälkeen kuullaan uusi Kaapin paikka -ohjelma, jonka ennakkotiedot luovat kuvan räväkästä tasa-arvoväittelystä. Kantapää mielestäni edustaa tasa-arvon huippuhetkeä, jossa esiintyy puheilmaisusta kiinnostuneita miehiä arvioiden usein omaakin kielenkäyttöään. Minulle on ollut tärkeää, että tässä sovinnollisessa tunnelmassa ohjelmavirta on edennyt ehtookelloihin ja Lauantain toivottuihin levyihin.

Kultakuume-ohjelman paras sijainti olisi mielestäni klo 17.20-18.00. Lähetys kuultaisiin laajoina kulttuuriuutisina heti Päivän Peilin jälkeen, eikä ohjelma kilpailisi tv:n katsotuimman tarjonnan kanssa. Olen myös sitä mieltä, että klo 22.05 on liian myöhäinen aika Kultakuume-ohjelman keskittyneelle kuuntelemiselle. Kuitenkin Radio Peilistä samaan aikaan kuultava Päivä tunnissa -kooste sopii mielestäni myöhäiseen iltaan. Mitään tämän hidastempoisempaa uutis- ja ajankohtaisohjelmaa ei mielestäni kannata klo 22:n jälkeen radiossa lähettää.

Koti-isänä kuuntelen radiota aika paljon ja uutisia tietenkin kun niitä aamukuudesta lähtien syydetään eetteriin valtakunnallisina tunnin välein ja maakuntauutiset siihen väliin. Iltamyöhään mennessä olen kuullut päivä pääuutisaiheet jo niin moneen kertaan, että Päivä tunnissa ei enää mene millään kurkusta alas. Silloin siirryn yleensä verkkoradioiden kuunteluun.

Nyt vasta havaitsin tuon, että Aristoteleen kantapää siirtyy Yle Radio 1:llä lauantaista sunnuntain iltaan. Vuoden alusta alkaen kanavalla kuullaan lauantaisin klo 17.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää, jonka jälkeen on vuorossa Kaapin paikka -ohjelma. Tämä tarkoittaa, että ehtookelloja edeltävästä tunnista tulee tunnelmaltaan viime vuotta nopeatempoisempi ja sisällöltään vähemmän erikoistunut. Kantapää on pääajatukseltaan kielenhuoltoon erikoistunut ajankohtainen katsaus.