YLE Radio 1

Musiikkijärjestön luottamustoimeni kautta olin männäviikonloppuna edustamassa tilaisuudessa, joka etukäteen vaikutti uhkaavalta: Eläkeläisliiton kuoron juhlakonsertti. Yllätys olikin melkoinen -ja nimenomaan positiivinen-, kun yli kuudestakymmenestä keski-iältään 72-vuotiaasta laulajasta koostunut tiimi tarjosi varsin mukavan ja yleisöönmenevän konsertin, ilman krumeluureja, mutta myös ilman mahalaskuja ja "kirkkokuorovibraatoja", joka on vähemmän kunnioittava termi kuvaamaan yleensä vanhemmilla laulajilla ilmenevää huojumista äänessä pysymisen suhteen.
Kokonaisuus toimi ja laulu selkeästi pidentää ikää. Laulamisen iloa paranta vielä tieto omasta onnistumisesta. Näin ollaan tietynlaisessa oravanpyörässä: Aina on onnistuttava, jotta fiilikset olisivat vielä paremmat, ainakin seuraavaan keikkaan asti, jolloin olisi taas onnistuttava...

Kela on muuten julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan kuorolaulu pidentää ikää. Vaikka itselläni ikävuosia onkin vasta vähän reilut 30 ja laulajavuosia rutkasti vähemmän, olen valmis tuon teorian uskomaan...

Ikää pidentää kuorolaulu ja edistää terveyttä.Esimerkiksi viime harjoituksissa, ääniä avatessamme pääsin eroon poskiontelotulehduksesta kun oikein laitoimme ontelot värisemään. ( No tämähän on musiikki eikä terveyspalsta. Suonette anteeksi)
Ikää pidentäviä ja terveyttä edistäviä kuorolaulutilanteita laulajille ja kuulijoille.

Olipa taas edustus juhlissa, tällä kertaa asialla helsinkiläinen osakuntakuoro ja konserttipaikkana Stadian konservatorion juhlasali Ruoholahdessa. Uutta tuotantoa edusti mm.Perttu Haapasen moderni sävellys Monsieur B., joka perustui Charles Baudelairen epämääräisestä rahatilanteesta kertoneeseen kirjeeseen. Teos oli oikeasti hauska, suureen yleisöön ehkä menemättömästä sävelkielestään huolimatta.
Juhlakuoroa johtivat sitten vuorollaan kaikki kuoron elossa olevat ex-johtajat, mm.Ilkka Kuusisto. Alkuvoimaa löytyi -ja kuten monesti on todettu, Kuulan kuorotuotanto on Suomen parasta.

Perjantainen radiointi Akademiska Damkören Lyranin juhlakonsertista YleRadio1:llä oli myös mieltä ylentävää kuultavaa. Lisää tällaista kehiin, Inari!!

Sibelius-Akatemian professori, musiikin tohtori Matti Hyökki täyttää näinä päivinä 60 vuotta. Tänään hän on Inari Nuuteron vieraana Balanssissa YleRadio1:llä.
Hyökki jos kuka on vaikuttanut suomalaisen kuoromusiikin kehitykseen, sillä hänen oppilaistaan on kehittynyt nykyisen kuoronjohtajistomme parhaimmisto. Johtajan ominaisuudethan harvemmin kohtaavat musiikin opiskelijoiden intressejä, mutta todelliset asiasta innostuneet ovatkin sitten luku sinänsä. Eikä pidä vähätellä professorin vaikutusta heidän intoonsa asiaa kohtaan.

Se, että myös Hyökin poika Pasi on Suomen eturivin kuoromaestroja, on Matti Hyökin mukaan työtapaturma...

KIITOS MOXU KUOROTEEMASTA!

Kuoroalan järjestösi? SuLaSol, SKML, Työväen musiikkiliitto? Kaikkien riveissä olen laulanut, myös näiden ulkopuolisessa Sampolan (Treen Työväenopiston) Laulajissa ym. Opetusta olen saanut Orivedellä (ensi kurssillani mm. Matti Hyökki ja Riihimäet) ja STM:n Voionmaan Opistossa, viime kerralla Seppo Murto ja jo legendaarinen Mari Koistinen. Oletko jo laillani ilmoittautunut Tuletko Nordklang'iin Upsalaan 2007 - olitko Jyväskylässä 2004? Olen päätellyt Sinun olevan mies, edustatko laillani heterokuoroa vai toista, johon minulla ei ole pääsyä? Olen vielä onnen mykkyrässä viikonlopun SKML musiikkijuhlilta Kuopiossa, päälle 7.000 meitä oli ja teemana ehtoollismusiikki (Kaj-Erik Gustafsson ym).

Lyranin juhlakonsertin kuuntelin radiosta. Upeita vaativia tilaussävellyksiä, mutta mutta. Etenkin alkuosa oli minun korviini pahasti roikkuvireinen, olin paikallistavani kompurointia tällä kertaa lähinnä sopraanoissa. Kari Turunen on täältäpäin.

Kuoromusiikki on radiossa ängetty ykköseen niin ettei Suomi-Radiossa edes Rauno Lehtisen muistokonserttiin liiennyt On hetki -laulusta kunnon kuorosovitusta - Ouluttaret - naisviihdekuoro, jossa kantava kakkosaltto tuskin kuului ja sanojen tulkinta antoi innottoman kuvan, kuin useimmat vilkuilisivat kelloa, jotta kunpa tämä äänitys päättyisi. Ja laulu on kuitenkin ihmiskuorolaisten mieluisimpia!

Näpytänpä saman tien ajatukseni toimittaja Kainulaisen ylimitoitetusta kansankynttilä-ohjelmasta. Koski musiikin opetusta muillekin kuin musiikkiluokkalaisille. Laulaminen edes mainittiin tuskin kolmanneksessa ohjelmista, äänestä tai äänenkäytöstä ei sanaakaan. Kuuntelusta kyllä!!! Jos tärkeää on kuunnella peruskoulun yleisluokilla Sopääniä pianolla, luokissa ei varmasti ole pianoa eikä opettajalla sopääninsoittotaitoa, siis säilöttyä musiikkia tunnille, jotta opettaja voisi verrata sitä jatsiin. Nyt on alettu jauhaa Kainulaisen mieskvartetteja ei kiitos! Olen aikuisikäni kärsinyt Nokian liian hyvästä Työväen mieskuorosta, joka on presidentillelaulaja-ainesta (Tampereen Sävelessä), mutta on toisaalta mustasukkaisesti varjellut miehiään puhtaina sekaantumasta naislaulajiin, paitsi tarkkaan valitussa suljetussa porukassa ja nitistänyt kaikki lupaavimmatkin kamarikuoron alut. Onneksi on seurakunnan kamarikuoro, myös vibraamaton kirkkokuoro - harjaantunut laulukroppa säilyy myös naisilla, ja on niitä uran tehneitä oopperavibraajamiehiäkin.

Missä Moxu tavataan? Vammalan Vanhan Kirjallisuuden Päivät ovat juhannuksesta viikko. Siitä viikko laulelen Karkun kuorokursseilla...

Liisa

Suomalaisessa harrastemusiikkitoiminnassa on kaiken kaikkineen sellainen ongelma, että taustajärjestöjä on liikaa. Tai eihän se oikeastaan mikään ongelma ole, voihan laulua ja soittoa harrastaa ilman ensimmäistäkään taustajärjestöä -mutta eipä tuosta nyt mitään ratkaisevaa haittaakaan ole.
Sulasolilla on vireillä järjestörakenteen muutos, mutta jos siitä on jotain kerrottavaa, se tapahtukoon ensisyksyisen liittokokouksen jälkeen.

Paradoksi on kuitenkin, ettei Sulasolilla (ja sen alaisilla erikoisliitoilla), Suomen Työväen Musiikkiliitolla, Finlands Svenska Sång- och MusikerFörbundilla, Viihdekuoroliitolla ja Kirkkomusiikkiliitolla ole mitään ratkaisevia konflikteja. Toisin sanoen kaiken kattavan keskusjärjestön luomiselle ei olisi esteitä...

Vai olet Moxu vallan kahvassa, etpä siis lie aivan poikanen. Sulasolilla on mm. mahtava perustaito/mestarimerkkiharjaannus, organisaatio on vain niin jäpäkkä että en osaa omin voimin löytää paikkaa, missä voisin suorittaa, kaikki aineistot on kyllä päivitettynä päässä. Seppo Murrolta voisi kysyä. Nordklangista tuli ohjelma nettiin, nyt on mahdollisuus valita kaksikin työpajaa, otan Mari Koistisen Scenisk kör ja toiseksi Färsaarten Sakral musik, olin täyttämässä ilmoittautumislomaketta mutta liekö ohjelmointivirhe, en päässyt eteenpäin ilman luottokorttitietoja (vai onko Ruotsi jo niin amerikkalaistunut...). Tutustukaa kaikki kuoronystävät ihmeessä, vaikkette menisikään (PS jäsenalennuksen saa ainakin SuLaSol, SKML ja STM, onko viihdekuoroillakin jo yhdistys?!?).

En ole vallan kahvassa, vaan jossain siinä harmaassa massassa, joka kuitenkin tuntee nekin tyypit, jotka valtaa kahvoittelevat. Eli merenkulkukielellä: En ole kapteenin pöydässä syövä matkustaja, vaan matruusi, joka ottaa komentonsa vastaan vahtia pitävältä esimieheltään, olipa se sitten kippari tai perämies...

Sulasol, FSSMF ja virolainen yhteistyöjärjestö operoivat isot laulujuhlat Poriin vajaan vuoden päästä. Asiaan palattaneen tässäkin keskustelussa vielä useita kertoja...

Kirkolista kuoromusiikkiakaan ei sovi unohtaa:


Miltei kaikki muut Schubertin juuri kuulokkeilla kuuntelemani liturgiset tai kvasiliturgiset teokset olivat toisinaan raskaasti soitinnetusta orkesteriasustaankin huolimatta lumnoavia, esim. Offertorium D 136, Totus in Corde lanque Deo sopraanolle ja ork. pehmeästi virtaavine koloratuurikuvioineen ja taiturillisine klarinettiobbligatoineen, 1-osainen Stabat mater n:o 1, D 175 g-molli koskettavana inhimillisen surun ja tuskan kuvauksena, barokkimaisempi Tres Sunt a-molli D 161, Salve Reginat tenorille tai sopraanolle ja ork. D 106, jonka muuten Peter Schreier on tulkinnut aivan upeasti, mutta myös Araizan suussa menettelee, D 224, D 676, A-duuri, mahtavat Kyriet D 31, 49 ja 66, loppujan lopuksi 10 vuoden pähkäilyn jälkeen ihastuttavan klassis-ilmeinen mozartismejä pullisteleva Auguste jam Caelestium-duetto, ja sittenkin jopa rytmisesti ja melodisesti niin monotoninen teos kuin Tantum Ergo D 461 C-duuri tai tematiikaltaan klassisen sovinainen D 460, jonka tunnistaa Schubertin taianomaista modulaatioista, vaikka on sanbottava, että Tantum ergot, orkestraalisesti loistava D 750, ehkä Mozartin Ave verumin melodisten käänteiden muistumia siteeraava D 739, D 730, B-duuri ja ennen muuta hivelevän kaunis D 962 lienevät tämän lajityypin kypsimmät työnäytteet muita Schubetin kirkkomusiikkiteoksia toki unohtamatta, kuten hänen viimeiseksi mewrkittäväksi teoksekseen ennen Der hirt auf dem felseniä jäänyt Ofertorium D 963 tenorille, kuorolle ja orkesterille. Latinalaisista messuista, Stabat materista D 383 (Corbozin tulkitsemana), joka alkaa oikeastaan vasta tenoriaariasta 2 lämittelyosan jälkeen jne. n. 50 yhteensä

Orkestraatioltaan sangen raskasta kirkkomusiikkia tilapäisteokseksi merkitystä täyteen ahdettuna ja haendeliaanista barokin fuugatyyliä schubertiaanisen innoituksen siivilöimän hehkun läpi romantisoituna Graduaalissaan D 184 lyhyine maestoso-johdantoineen ja halleluja-päätösfuugineen. mukavaa vastapainoa Schubetin oopperoille hiukan jäähtyneemmissä ja hartaammissakin, levollisemmissa sielun tunnelmissa tarjoaa edellä mainittu musiikki kuten monet mutkin aiemmin mainitsemani lyhyemmät ja pidemmmät kirkkomusiikkiteokset vaikkeivat ne oopperoiden melodista kauneuta tai dramaattisuutta usein saavutakaan kuten kävi ilmi esim. Kätchenin ja Duvalin lumoavasta duetosta tai säveltäjän mahdollisesti ensimmäisestä huippudramaattisesta ensemble-numerosta kiehtovalla tavalla väkevää ja brutaalia energiaa pursuilevasta sotilasmarssia seuraavasta ensemblestä 1-näytöksisestä singspielistä Der vierjährige Posten D 190, josta voi nautiskella jko italialaisen Bon Giovanni-levymerkin live-äänityksenä Kätchenin aarian lyhennetyssä versiossa tai CPO:n Emi-liisauksena

Einojuhani Rautavaaran Vigilian kuoro-osat. Elävistä suurin suomalainen säveltäjä, sisäistänyt myös kuorosoittimen. Ajattelija, kirjoittaja myös.

liisa autio kirjoitti:Einojuhani Rautavaaran Vigilian kuoro-osat. Elävistä suurin suomalainen säveltäjä, sisäistänyt myös kuorosoittimen. Ajattelija, kirjoittaja myös.

rautavaara on jännä hahmo. monien mielestä suurin elävistä suomalaisista säveltäjistä. minä olen rehellisesti sanottuna pitänyt rautavaaralta vain muutamasta yksittäisestä kappaleesta ( -- joista yksikään ei ollut ns. suurteos mitoiltaan tai statukseltaan).

mutta, kun kerran kuoromusiikki on aiheena, mainittakoon, että viitasaarella, musiikin aika -festivaalilla esiintynyt latvian radion kamarikuoro oli minun mielestäni varsin hyvä kuoro. jopa suomen ääntämys oli loistavaa.

oli ilo kuunnella useammankin konsertin ajan, kun monta hienoa kappalettakin lauloivat.

Myös schubert on säveltänyt käsittämättömän paljon hienoa sekulaaria kuoromusiikkia.

Art Goes Kapakka tärähtää taas ilmoille torstaina 17.8. Mainostamissyytteen uhallakin kerron, että ensin kajautetaan yhteiset suurkuoronumerot Kluuvikadulla, sitten illan mittaan useissa helsinkiläiskapakoissa soi kuoro- tahi yhtyelaulanta ja myöhemmin vietetään soinnilliset jatkot Manalassa/Bottan yläkerrassa. Lisätietoja seuraa...

Kerro Moxu lisää Art Goes suurkuorosta, jos Tampereellakin voisi organisoitua jotakin, jos toimeen tartutaan. Ennen kaikkea tieto siitä, onko kysymyksessä sukupuolirajoitteinen vai heterokuoro. Kiinnostaisi myös suurkuoron ohjelmisto.