YLE Radio 1

Syksyn 2009 ehdokkaat on nimetty, esitelty ja jätetty kulttuurineuvos Tuula Arkion luettaviksi.

Ehdokkaat ovat Turkka Hautala, Salo; Kari Hotakainen, Ihmisen osa; Antti Hyry, Uuni; Marko Kilpi, Kadotetut; Merete Mazzarella, Ei kaipuuta, ei surua; Tommi Melender, Ranskalainen ystävä.

Kiinnostavinta koko jutussa on valintaraatilaisen professori Liisa Steinbyn manaus suomalaisen kirjallisuuden nykytilasta (kaupallistumista ja ihmissuhteiden välineellistymistä). Minulle ei ole vielä selvinnyt, mitä hän tarkalleen sanoi: ainakin HS:n (13/11 2009) Antti Majander ja Hannu Marttila epäonnistuvat uutisoimaan asiasta kunnolla ja keskittyvät - etenkin Majander - Steinbyn "munausta" päivittelemään.

Jos kirjallisuuden tutkijalla on mielestään painavaa sanottavaa tuntemastaan asiasta, niin eikö ko. julkistamistilaisuus ole juuri oikeanlainen korkean profiilin tilaisuus?

Ei syytä aloittaa toista ketjua Tieto-Finlandijasta, joten... Hesarin Hannu Marttila esitteli jokin päivä sitten "Tieto-Finlandia" -ehdokkaat: "Yksi näistä kirjoista voittaa torstaina Tieto-Finlandian" (24/11). No, voittaja tiedetään nyt: Henrika Tandefeltin Porvoo 1809 on syksyn tietokirjain myyntimenestys (Björn Wahlroosin päätöksellä). Ehdokkaat olivat:

Roope Hollmen, Juuret Karjalassa - tietopaketti Karjalan historiasta, kansatieteestä ja kulttuurista.

Seppo Laurell, Valo merellä. Suomen majakat 1753-1906 - Suomen majakat -kirja sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 10 v. sitten. Tämä on versio 2.0.

Juha Maasola, Kirves - "suomalaisen työn ikoni saa arvoisensa, yksityiskohtaisen ja monipuolisen esittelyn", sanoi Hannu Marttila.

Antti Parpola-Veijo Åberg, Metsävaltio. Metsähallitus ja Suomi 1859-2009 - Marttilalla ei ollut tästä mitään sanottavaa kirjana.

Henrika Tandefelt, Porvoo 1809. Juhlamenoja ja tanssiaisia - "poliittista, sota- ja valtiollista historiaa sekä kulttuuri- ja mikrohistoriaa yksissä kansissa".

Mikko Ylikangas, Unileipää, kuolonvettä, spiidiä. Huumeet Suomessa 1800-1950 - "kirjan tyrmäävin tieto koskee sodanjälkeisten vuosien heroiinin käyttöä, joka sai YK:n lähettämään järkyttyneitä kyselyjä Suomen viranomaisille. Nämä myönsivät, että käytetty on, kun heroiini on niin paljon halvempaa yskänlääkkeenä kuin kallis - niin ikään vahvasti huumaava - kodeiini. Ja siihen aikaan Suomessa yskittiin paljon." Heroiini kunniaan!

Miten masentava listaus! 6 ehdokasta, 5 puhtaasti historiallista ja kuudeskin (Kirves) historiallisesti painottunut. Jo "Tornin pidoissa" (Pidot Tornissa, 1937) valitettiin suomalaisen kulttuurin taaksepäin katsomisesta, mutta sama menneen tähyily vain jatkuu ja jatkuu. Tule kaivosta ylös, arkeologi, jätä arkistosi, historioitsija! Luulisi tämmöisinä kriisiaikoina mietittävän vähän enemmän sitä, mistä kaikesta nykyhetkessä on kyse...

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Yksi+näistä+kirjoista+voittaa+torstaina+Tieto-Finlandian/1135250993404

Olen kirjaa vasta hieman selaillut, enkä siitä otteita ottanut.
Olin kuitenkin la 24.10.09 Helsingin kirjamessuilla, jossa
H. T. oli kirjastaan kertomassa. Olin juuri saapunut sisälle
messuille ja suunnistin ensin kuuntelemaan kyseistä esitelmää,
joka jo alkanutkin, jossa huoneessa yleisöä liki parikymmentä
(joidenkin julkkisten tilaisuudet olivat täyteen varattuina).
H. T. puhui selvää suomea, mutta pysähtyi silti haastattelijalta
usein kysymään tarkennusta suomen erityissanaksi.
Itse olin hieman yskinyt ja niistellyt (ei pitkällinen asia) ja yskin
vähän istuuduttuanikin, mutta sitten kun yskimistäni välttelin
alkoi kurkkuani kutittaa ja kohtuulliseen yskään oli tilaisuus mennyt,
joten jouduin hieman ennen esityksen loppua poistumaan silmät
kutinasta kostuen... Meninkin heti käytävän yli huuhtomaan
kasvot, niistämään ja sylkemään kutinan aiheuttaneen kurkustani.
Loppuaikani messuilla olinkin sitten paremmalla ololla.
En tiedä tulkitsikohan H. T. poistumiseni väärin, ainakin vähäisessä
yleisössä sen havaitsi. Sen esitelmässä mainitun keisarin valtaistuimen
kopion messuilla kyllä näin ja kertoi H. T. niitä tehdyn silloin aikoinaan
noin 7 (muistaakseni) samanlaista - lienee kirjassa tarkemmin.