YLE Radio 1

Tuntemattoman hahmoista kirjassa, elokuvassa ja elämässä teki HS viisaudessaan juttusarjan. Tämä on laatulinkki (miehitys juttusarjassa erinomainen, julkaistu alunperin 2006-2007 vuodenvaihteen ympärillä):

http://www.hs.fi/juttusarja/tuntemattomat

. Vaikka viestiketjun aloittajan esitelmä v.lta 2003 lienee jo tehty, aihehan on suomalaisille ikuinen!

Linnan teoksen vaikutuksista löytyy runsaasti kirjallisuutta. Esimerkiksi kirjastot.fi:n vastauspalvelussa on kysytty seuraavasti:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalv ... e5c8ddd59f

Eri tarkoituksiin tehtyä kirjastomateriaalia aiheesta voi etsiä sivulta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/monihaku/



yst.terv. Kari B

Katsoin pitkästä aikaa viestiketjun alkua ja naureskelin. Onhan tämä aika hauskaa. Toivon, että aloittaja on kaikesta huolimatta jo lukenut kirjan. Esitelmiin täältä on silloin tällöin kyselty mielipiteitä tai muistoja mm. susista jne. Hesarin juttusarja on vielä lukematta, mutta kaikki artikkelit olen visusti repinyt lehdestä erilleen ja talteen. Hyvä tietää kuitenkin, että ne tuoltakin löytyvät.

Kyllä Toini Havu rakensi aikanaan oikein Kiinan muurin. Olen törmännyt useampaan ihmiseen, jotka eivät voi missään nimessä lukea Tuntematonta, koska se on niin kamala, epäsiveä ja kaikkea muuta mahdotonta. Kaikki tämä vaikka toinen osapuoli sanoisi mitä tahansa.

Marja Salonen kirjoitti:Toivon, että aloittaja on kaikesta huolimatta jo lukenut kirjan.

Niin. Sitä eme varmaankaan saa koskaan tietää.

Hesarin juttusarja ---Hyvä tietää kuitenkin, että ne tuoltakin löytyvät.

Nii, mulle se oli yllätys kun en tilaa Hesaria ja luen vain satunnaisesti.(!)

Kyllä Toini Havu rakensi aikanaan oikein Kiinan muurin. Olen törmännyt useampaan ihmiseen, jotka eivät voi missään nimessä lukea Tuntematonta, koska se on niin kamala, epäsiveä ja kaikkea muuta mahdotonta. Kaikki tämä vaikka toinen osapuoli sanoisi mitä tahansa.

Tuo taitaa olla se Linnan ja Havun sukupolven tulkintajako.
(toisaalta tässä kyse on myös siitä, mikä on kirjallisuuskritiikin tehtävä)

Nykysukupolvillahan (tai kai juuri viimeisimmällä) tulkinnan rintamajako menee militaristinen-pasifistinen-linjoilla.

TSn tulkinta on kokenut vuosikymmenten myötä kehityksen joka olisi kuvattavissa esim:
nihilistinen -> epäisänmaallinen -> isänmaallinen -> sotaisa -> pasifistinen
(tjs.)
Ja ny siitä kai tulee psykologinen romaani.. ?

Tavallaan Sotaromaanissa olleiden kertojanosien poistojen seurauksena tullut avoimuus tulkinnoille on antanut teokselle siivet. Ja pitkää ikää.

(kai Linnan olisi ilman kustannustoimittajan huolenpitoa muuten pitänyt muuttaa julkaisun jälkeen viilenemään Kanaataan tai Ruotsiin.. ::) ? )

yst. haja-aatoksin
Kari B.

Marja Salonen kirjoitti:Kyllä Toini Havu rakensi aikanaan oikein Kiinan muurin. Olen törmännyt useampaan ihmiseen, jotka eivät voi missään nimessä lukea Tuntematonta, koska se on niin kamala, epäsiveä ja kaikkea muuta mahdotonta. Kaikki tämä vaikka toinen osapuoli sanoisi mitä tahansa.

Olen ollut tarhaikäinen, kun Toini Havu Kiinan muurin rakensi, mutta en ole ikinä törmännyt kehenkään, joka tuollaisten argumenttien perusteella olisi kieltäytynyt lukemasta Tuntematonta. Olen elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni ympäristössä, jossa Tuntematon olisi voitu teilata Havumaisin kriteerein, mutta en muista kuulleeni kielteistä kritiikkiä (Tuntematon oli noissa piireissä tunnettu ainakin elokuvan perusteella). Kirjoitat Marja, että eivät voi lukea, onko tällaisia ihmisiä siis vielä elossa?

Tuntemattoman aika tulla julki oli just sopiva. Aikaa sodasta oli kulunut reilut kymmenen vuotta.

Henkilökohtainen muistelus: Äitini, aikuisen elämänsä supistettua koulua vetänyt sai syksystä 1955 uuden koulun ja ensi kertaa toisen opettajan (tulevan mieheni). Sähköt oli juuri saatu kylälle, joka oli muutaman kilometrin sähköä jauhamaan rakennettavasta Oulujoesta. Koulun koon määräsi laki kulloistenkin oppilaiden määrän mukaan (ennakoimatta alle kouluikäisten määrää). Kylä oli ns. kylmää asutusta, muutama vanhempi talo ja nuorta perhettä, jotka repivät terveytensä yrittämällä kaikkensa ja sittemmin raihnaisina muuttivat kaupunkiin.

Uusi opettaja oli ensimmäisenä ostanut Tuntemattoman ja luettuaan lainasi meidän perheelle. Yli 80-vuotiaalla ihanalla viisaalla Mia-mummullani oli näköä vielä sen verran, että hän itse luki kirkkaimmalla päivänvalolla Tuntemattoman ensimmäiseksi (piti kirjaa kenkälaatikossa ja siirteli sivut varovasti). Onko ihme, että meistä 1940 syntyneistä kehittyi tulisia 60-lukulaisia. Koskenniemi yritti pitää nuoria pihdeissään, lienee jonkun lukijankin vielä säilyttänyt, mutta eipä voinut estää saarikoskia ja kumppaneita. Helvi Juvonen oli vedenjakajalla.

Arvokirjoja edelleen. Tuntematon on itselläni myös ruotsiksi ja saksaksi - huhhuh mitä jälkimmäisessä jäi ymmärtämättä. Vahinko oli toki, että ei ole riksruotsiksi.

Johannes kirjoitti:Olen ollut tarhaikäinen, kun Toini Havu Kiinan muurin rakensi, mutta en ole ikinä törmännyt kehenkään, joka tuollaisten argumenttien perusteella olisi kieltäytynyt lukemasta Tuntematonta. Olen elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni ympäristössä, jossa Tuntematon olisi voitu teilata Havumaisin kriteerein, mutta en muista kuulleeni kielteistä kritiikkiä (Tuntematon oli noissa piireissä tunnettu ainakin elokuvan perusteella). Kirjoitat Marja, että eivät voi lukea, onko tällaisia ihmisiä siis vielä elossa?

Kyllä elossa on. Omien vanhempieni, jotka lukevat paljon, ystäväpiirissä on joitakin (yli 80-vuotiaita), jotka eivät kirjaan ole ennakkoluulojen vuoksi edes tarttuneet. Siinä eivät kehut auta. Eivät myöskään niiden - kuten isäni - vakuuttelut, jotka rintamalla ovat olleet.

Itse koin asian lähemmin, kun olin kerran eräässä projektissa mukana, joka sivusi aihetta läheisesti. En siitä enempää. Joka tapauksessa juttelin paljon ihmisten kanssa ja sain kummakseni kuulla myös tämänlaatuisia mielipiteitä. Ne olivat kyllä vähemmistönä. Sanojien ikä oli, mitä nyt arvioisin, silloin n. 50 vuotta. Tästä on kuitenkin jo aikaa. Samassa tilanteessa törmäsin lähinnä muunlaisiin ihmisiin, heihin, joille Linnan kirja merkitsi paljon tai sitten sotakokemukset yleensä tai venäläiset vihollisina (!!!).

Omien vanhempieni kohdalla arvelen Havun arvioinnin olleen toisille este mutta ei kuitenkaan läheskään kaikille. Muistan kun kirja ilmestyi. Ensin luki isä ja sanoi että tuollaista se oli. Sitten luki äiti ja kovin piti kirjasta. Itse luin kirjan joskus 13-14 -vuotiaana ja se vaikutti syvästi. En kuitenkaan tajunnut oikein yhdistää asioita. Sitä esim. että isäni oli ollut samassa sodassa mukana. Olin vaatimassa 60-luvulla kaikenlaista asiaa, mikä kävivät veteraanien hermoille (Liisa!). Meillä isä ei puhunut koskaan sodasta mitään. Myöhemmin minun on pitänyt häneltä siitä kysellä ja jotain olemme puhuneetkin, mutta aivan äimistyin, kun hän eräällä iltanuotiolla kesän hämyssä hieman maistaneena alkoi asiasta puhua nuorimmalle tyttärelleen, vävylleen ja tämän lapsille jotka piirissä mukana olivat. Kuuntelin juttua ikkunasta. Jotain puristavaa oli kuunnella siinä tarinaa isäni kun on välillä kovin puhumaton mies. (Olen tästä jotain varmaan jo tähän ketjuun ennenkin kirjoittanut, mutta en nyt käynyt ketjua läpi.)

Kyllä Linna vaan kiinnostaa. Tämä väittely siitä, onko kirja sodanvastainen vai militaristinen. Mielenkiintoista seurattavaa.

Toini Havu oli yleistä arvostusta nauttiva kriitikko, mutta ei kuitenkaan minkään absoluuttisesti erehtymättömän näkökanta-automaatin maineessa. Tuntemattoman teilaus ilmeisesti kuitenkin aiheutti hänen urallaan ikävänlaisen kuprun -hänet muistetaan parhaiten juuri siitä. Eli kerran näinkin päin; yleensähän näyttelijät ja muusikot valittavat, miten tyrmäykset jäävät kaivertamaan mieleen, kun hyvät arvostelut unohdetaan...

Siältä kuuluu perkeleellinen pulina...

moxu kirjoitti:Tuntemattoman teilaus ilmeisesti kuitenkin aiheutti hänen urallaan ikävänlaisen kuprun -hänet muistetaan parhaiten juuri siitä.

Olen sitä ikäluokkaa, jolta Tuntemattoman lukeminen kiellettiin silloin kun se ilmestyi, ei raakuuden vaan liian kiroilun vuoksi. Toini Havun muistan juuri tuosta kuprusta ja ainoastaan siitä. Siitä, mitä muuta hän on tehnyt, minulle ei oel aavsitustakaan.

Asenteetin muuttuivat; ei mennyt kovinkaan monta vuotta kirjan ilmestymisen aiheuttamasta skandaalintyngästä, kun TS-leffaa jo esitettiin armeijassa opetustarkoituksessa. Niin muuttuu maailma...
Tietysti samaan hengenvetoon voidaan esittää ihan aiheellinen kysymys siitä, missä määrin tähän vaikuttivat A) armeijan henkilöstön sukupolvenvaihdokset ja B) senhetkinen geopoliittinen maailmantilanne..?

Tannoinen ennustukseni toteutuu: Malmbergin Tuntemattomat sotilaat-juttusarja kootaan kirjaksi, jota höystetään myös netissä aiheen tiimoilta julkaistuilla kirjoituksilla...

Voi VeHy hyvä, onpa sulla ollut kova komento, kun Tuntematon "kiellettiin"! Oma Mia-mummu yli 80-kymmenvuotiaana luki yläkerrasta lainatun Tuntemattoman vähenevällä näöllään kirkkaimpaan valoaikaan kiihkeästi, itsekin lukion lomalta kotona käydessä (oliko se sama pääsiäinen, kun kaikki Sibeliuksen sinfoniat tuli radiosta osin yötä myöten).

Toini Havu oli tosi koskenniemeläinen - sodan jälkeen sopivasti vyöryi Suomeen eurooppalainen uutta etsivä kulttuuri, suomalaisessa ja käännöskirjallisuudessa, musiikissa, kuvaamataiteissa... Myös Tuntemattoman esiintulo oli ajan kannalta kypsä. Meihin kolahti ensin Helvi Juvonen, Parnassoa luimme kirjastossa.

Vanhoja tekstejä tarkkoessa Toini Havu (ynnä monet sen ajan vanhaan takertujat) on tullut esille. Tuntemattoman ruotsinnoksessa tapahtui moka: käytettiin suomenruotsin vanhahtavaa kieltä ja meidän murteita - olisi ollut aivan eri jos ruotsinnos olisi ollut rikssvenskalaisen. Saksaksi käännettyyn en ole tutustunut - tiedän vain että lukijoiden vastaanotossa suomalaisten sotilaiden purnaus oli käsittämätöntä.

Ryhmis on julkistanut Tuntemattoman näyttelijäkaartinsa. Saas nähdä, missä määrin tarinan perinteiset roolimallit saavat ensi suvena kyytiä Viaporin Hyvässä Omassatunnossa.
Mika Myllyahon ohjauksessa näyttelevät Aku Hirviniemi, Turkka Mastomäki, Juho Milonoff, Taisto Oksanen ja Janne Reinikainen sekä Teatterikorkeakoulusta Tomi Enbuska, Leo Honkonen, Heidi Kirves, Samuli Niittymäki, Ylermi Rajamaa, Tommi Rantamäki, Eero Ritala, Kreeta Salminen, Sauli Suonpää ja Jose Viitala.

Tänään on Viaporin Tuntemattoman ensi-ilta. Kultakuumekin huomioi asian ja Mika Myllyahon haastattelu löytyy Kuuntele-sivulta.

Sodasta on kulunut yli 60 vuotta ja Tuntemattoman sotilaan ilmestymisestäkin yli 50 vuotta. Suomalaisten yhteistä muistoa ja käsitystä jatko-sodasta muokkasi voimakkaasti vuonna 1954 ilmestynyt Tuntematon sotilas sekä seuraavana vuonna ilmestynyt Edwin Laineen elokuvaohjaus. Mitkä asiat tänä päivänä nousevat tärkeäksi Tuntemattomassa sotilaassa? Millaisiin asioihin se kiinnittää huomiota, millaisen menneisyyden peilin se suomalaisuudelle asettaa, tästä kertoo ohjaaja Mika Myllyaho. Toimittanut Marija Skara.

Linnan itsensä mukaan sodassa on melkein koko ajan kylmä,nälkä, pelottaa tai on ikävä kotiin. Sodassa ei ole sankaruutta,se on politiikan jatkamista asein, ja sotilaat ovat vain välineitä valtiomiesten ja diktaattoreiden valtapeleissä,"elävää voimaa". Sotilas on vain sodan koira ja sotamiehen palkka kuolema. Tuntemattoman Sotilaan paras tyyppi on mielestäni Honkajoki. Hän oli oivaltanut miten absurdia koko sota oli,mieletöntä ja hullua hommaa. Hänen puheissaan oli salaivaa koko sotaa ja sotalaitosta kohtaan,jonka sotaherrat kyllä huomasivat, ja miehistö oli tietenkin innoissaan. Honkajoki on maailmankirjallisuudessa jonkin Sotamies Sveijkin sukulaishahmo.