YLE Radio 1

Panen maininnan tähän Välilevyihin, vaikka liittyykin Uusiin levyihin. Kare Eskola hehkutti jokin aika sitten vanhoja, 1950-luvun levytyksiä:

"Parasta näillä kahdella levyllä onkin juuri musiikki, ei äänentoisto. Kun soitto taltioidaan rikkaasti ja tarkasti, musiikki pääsee oikeuksiinsa, ja 1950-luku paljastuu musiikin kultakaudeksi."

Kyse on legendaarisista levytyksistä. Stereon markkinoille tulon aikoihin kaksi usa:laista levy-yhtiötä teki 1950-luvun puolivälistä alkaen uraauurtavia levytyksiä, joita levykeräilijät ja kaikenmaailman hifistit ovat ylistäneet. Mercuryn ja RCA:n klassiset sarjat "Mercury Living Presence" ja "RCA Living Stereo" oli äänitetty aluksi 2-, sitten 3-kanavaisina. Ilmauksilla koetettiin viestittää, että kyse on viimeisimmän teknologian mahdollistamasta elävän elämän kaltaisesta kokemuksesta, kun hankkii ko. uusilla tekniikoilla äänitetyn levyn.

Nyt 2000-luvulla niistä julkaistaan ns- hybridi-levyjä, joilla on sekä CD-soittimella kuunneltava pcm-signaali, että (dvd- tai) sacd-soittimilla kuunneltava sacd-signaali sekä 2-kanavaisena että 3-kanavaisena (mikäli mahdollista). Hieman kuin jokaiselle jotakin.

Ainoa harmin paikka on, että Mercurylla ei ollut sopimusta yhtä hienojen orkestreiden kanssa kuin RCA:lla (Chicagon ja Bostonin orkat), kapellimaistereista puhumattakaan (Reiner, Munch). RCA:n levyt poksauttivat minunkin pääni. Mahleria... Jascha Heifetzin levytyksiä klassisesta viulukonserttokirjallisuudesta, Debussyn orkesterisarjoja... Yleensä jopa niinkin myöhäiset kuin 1960-luvun äänitykset kuulostavat monasti "vanhentuneilta", mutta RCA:n levyt ovat melkein kuin tätä päivää. Niistä puuttuu ylimpien taajuuksien äärimmäinen kirkkaus - onneksi, koska 50-vuotiaan äänityksen keinotekoinen "kirkastaminen" olisi rikos tekijöitä vastaan. Se ei häiritse mitenkään, koska kyse on vain pienen pienestä sävyerosta, ei siitä että jokin piccolohuilu ei soisi.

Eskolan jutussa on hassu ilmaus "Mercury Living Stereo", joka fuusioi ko. sarjojen nimet. Tästä minun piti naputtaa, mutta innostuin... Toinen kommenttia vaativa asia: RCA:n Red Seal -sarjassa julkaistaan muutakin kuin vanhoja Living Stereo -levytyksiä, kuten Harnoncourtin johtamia Brucknerin sinfonioita. Tarkemmin, Red Seal oli käsittääkseni vuosikymmeniä RCA Victor -yhtiön tavaramerkki (tarkemmin: label) klassiselle musiikille. Sitten Bertelsmann osti RCA:n ja sitten se fuusioi levytuotannon Sonyn kanssa (jolla on vanhan Columbia-hankinnan ansiosta mm. Clevelandin orkesterin legendaariset, Georg Szellin kanssa tehdyt levytykset). Silti Red Seal -label on käytössä.

Mutkikasta? Elama on!

http://www.yleradio1.fi/musiikki/uudetl ... 0050.shtml

----

Tämä viesti on irroitettu Välilevyjä!-viestiketjusta omaksi ketjukseen. Viestiin voi vastata normaalisti.

YLE Radio 1:n Uudet levyt -ohjelman nettisivut löytyvät täältä.

Nettitoimitus

----