YLE Radio 1

Johannes kirjoitti:Mielenkiintoista nähdä miten ylen ykkösen käy. Vaikuttaa siltä, että meille on tulossa Ruotsin mallin mukainen yleisradio - puhekanava, musiikkikanava, nuorisokanava ja maakuntakanava. Parhaimmillaan ylen ykkönen jatkaa musiikkipainotteisena kulttuurikanavana. Populäärimusiikille riittänevät edelleen radio Suomi (eihän se muuta soitakaan) ja tuleva toivottavsti Q-painotteinen X.

Mistäs sen nuorisokanavan tähän repäisit? Jos kerran YleX:n taajuudelle luodaan monipuolinen musiikkikanava entisen Mafian malliin ja Ykkönen pidetään kulttuuri- ja Suomi maakuntakanavana, jää jäljelle vain Peili, joka tultaneen rajaamaan täysin puhekanavaksi -missä määrin yhteisellä ohjelmistolla Ykkösen kanssa, jää nähtäväksi...

Jos Ylen kummallinen perustelu "kaupallinen sektori hoitaa sen yleisön, jolle YleQ oli suunnattu" ei ollut vitsi, toivoisin Ylen esittelevän minullekin sen kaupallisen kanavan, joka täyttää minulle suunnatun radiokanavan tuntomerkit.
Soittolistat, joiden avulla persoonalliset paikallisradiot -80-luvun loppupuolen Citystä Auran Aaltoihin onnistuttiin perusteellisesti pilaamaan, eivät saisi olla julkisen palvelun kanavien juttuja ollenkaan, vaan ne pitäisi Ylessä kieltää.
Vaikka tuleva Radio Peili onkin taatusti hyvää journalismia eikä YleRadio1:nkään tason laskemiseen liene syytä uskoa, olisi YleQ ollut YleX:ää rutkasti monipuolisempi ja paremmin Ylen toimilupaehdoissa määritellyn "julkisen palvelun" täyttävä konsepti.

Minä taas ymmärsin, että perustelu "kaupallinen sektori hoitaa sen yleisön, jolle YleQ oli suunnattu" tarkoittaa sitä, että se ei pärjännyt pääkaupunkiseudun trendihälinän puristuksessa.

Täällä toisaalla se olisi ollut tervetullut vaihtoehto Ylen ykkösen, Radio Suomen, Novan ja YleXin tarjonnalle – puhumattakaan näistä vihonviimeisistä peräkylien terveisiä-terveisiä-paikalliskanavista. Mutta kun sen kuuntelu radiolla ei onnistunut.

Teinihittikanavia kyllä paapotaan, mutta asiallisemmat-vaan-ei-niin-akateemiset taajuudet kokeillaan kuoliaaksi.

Hyvin sanottu, Puuhaaja.

Kiinnostavaa on myös tämä: Nenämääräisesti suuremmat(*) vanhemmat ikäluokat katsotaan jotenkin yksiniitiseksi massaksi, jolle voi tarjota kanavaa tai paria. Sen sijaan harvalukuisemmaksi käynyt nuoriso ja nuoret aikuiset katsotaan niin eriytyneiksi yleisöiksi, että pienen pienet vivahteet musiikkimaussa ovat peruste useille kanaville! Syy taitaa tässä tapauksessa olla se helppous, jolla nuorempia ikäryhmiä voi jakaa mainosradioiden markkinasegmenteiksi - keski- ja eläkeikäisille pitäisi samalla logiikalla järjestää tusina kanavaa. Tuskin riittäisi. Vaan miten ne pärjäisivät taloudellisesti?

Lapset on tässä tuhinassa lähes unohdettu. Mafian tehtävä oli koostetusti tarjota ohjelmaa myös lapsille, mutta 1990-luvun rokkitviikin myötä oivaltavat puheohjelmat, standardirokille vieraampi rytmimusiikki ja lastenohjelmat pantiin Mafialla liki pannaan. Nyt lastenohjelmaa koetetaan sovitella vähän jokaiselle ylekanavalle? Ei alkuunkaan hyvä asia.

Pielessä on kaksi radiopolitiikkaa: (a) julkisen palvelun politiikka, ja (b) mainosradiopolitiikka. Jälkimmäisille on niiden samanlaisuus huomioiden annettu liiaksi aaltoja. Tästä johtuen edellisellä osastolla on ongelmia, kun liian harvalle kanavalle pitää sovittaa useamman kanavan ohjelmistoprofiilit.

Nettiradioihin liittyen: Ne eivät tule koskaan olemaan kaikille tarjolla oleva mahdollisuus. Ne ovat 'niche' (toivottavasti tämä oli oikea sana). Maanteillä autoradio on jatkossakin asiaa. Kesämökeillä on voitava kuulla radiota ilman ylimääräisiä kommervenkkejä - erityisesti hätätiedotukset on tarvittaessa saatava mahdollisimman laajan yleisön tietoisuuteen.

(*) En tosin vanno, kun en kerkeä katsomaan Virallisia Tilastoja.

MTV-konsernilla on sikäli erikoinen tilanne, että heidän aika huimasti laadukkaampi brändinsä Sävelradio jyrätään ja uuspirteä soittorasia Nova saa jatkaa. Mutta Sävelradio oli Jantonilta hankittu ja jostain syystä kaikkia ko.mediatalon ex-tuotteita vaivaa jokin kirous: uuden omistajan lipun alla kadotukseen joutuminen riippumatta laadusta (vrt.Alueuutiset)... ::)
Siihen, miksi juuri Erkon konserni saa uusia toimilupia kaksin kappalein ja Maikkari menettää toisen, olisi tosiaan mielenkiintoista kuulla vastaus. Koska laadukas Radio Helsinkikään ei ole järin suuri kaupallinen menestys, on aika vaikea uskoa, että uusilla kanavillakaan panostettaisiin mihinkään erityiseen ohjelmatuotantoon, saati monipuoliseen musiikkin, jonka ehdoton lähtökohta on soittolistojen kieltäminen ja samojen biisien toiston estäminen.

Nämä uudet radioiden toimilupa-asiat puhuttavat, samoin Ylen kanavauudistukset. Otetaan ensin käsittelyyn MTV3:n ja Almamedian omistamat Sävelradio ja Nova. Novalla on radiokuuntelijakakusta yli 30 % ja Sävelradiolla n. 3 %. Silti, jos noista kahdesta valita pitäisi kuuntelijan kannalta, niin Novan soisi poistuvan paljon ennemmin, kuin Sävelradion, joka alkuperäiseltä idealtaan oli aika hyvä ja jota jopa Almamedian omistuskaan ei ole paljon pilannut. Sävelradio on aika ainutlaatuinen musiikkinsa suhteen, joka painottuu takavuosikymmenten ikivihreisiin ym. Joukossa on joka tapauksessa paljon sellaista, mitä mielellään kuuntelisi, ainakin mieluummin kuin Novan surkeaa soittolistaa. Ohjelmien toimituksellinen anti on molemmissa suunnilleen yhtä surkea.

Ylen uudistukset ovat sinänsä oikean suuntaisia, mutta ei ihan noinkaan. Jonkinlaista Ylex:n ja Yleq:n fuusiota olen aiemminkin ehdotellut ja sellainen on kai tulossa. Sinänsä on sama kumpaa nimeä tuo kanava kantaa, mutta olisihan se ohjelmiston pääpaino voinut olla enemmän Q:maisempi ja siksi sen olisi suonut jäävän henkiin. Itse olen kuunnellut noita molempia suhteellisen vähän, pidin Q:n edeltäjästä Ainosta melko paljon. Musiikkivalinnatkin olivat enemmän makuuni ja tauoton musiikki myöhäisillasta aamuun asti oli hyvä idea. Eikä musiikki ollut normaalia soittolistakamaa. Kun Aino lopetti illan ja yön aikaisen tauottoman musiikin soittamisen analogisessa verkossaan, jatkui se vielä n. vuoden verran Ainon digikanavalla ja mielestäni juuri nuo musiikkivalinnat olivat Ainon vahvuus.

Yle Peilin tuloa valtakunnalliseksi radiokanavaksi tervehdin ilolla. Puheradiokanavaa todellakin tarvitaan ja Peilihän on kuulunut jo nytkin digiverkon lisäksi myös analogisena Jyväskylässä ja Hämeessä, joiden asemien kautta sitä toisinaan olen kuunnellut. Olen nimenomaan pitänyt Peilistä siksi, että siellä on selkeitä ohjelmakokonaisuuksia koottuna hyvistä Ylen puheohjelmista. Kuulin kuitenkin suunnitelmista, että Peiliin kaavailtaisiin makasiinityyppistä ohjelmaa päiväsajaksi ja pelkona on taas, että siitä tulee tyhjien höpinöiden radiokanava. Toivottavasti tämä pelko ei osoittaudu todeksi.

Yle24:n lopettaminen ja muuttaminen Extraksi on kysymysmerkki. Mitä se sitten käytännössä todella tarkoittaa. Nykyinenkin Yle24 on puolustanut paikkaansa, mutta ohjelmisto on kieltämättä ollut enemmän tyhjäkäyntiä. Kehittämistä tuo kanava olisi ainakin tarvinnut. Yle on luvannut avata satoja tunteja arkistojensa aarteita (netissä). Olisiko tuo extrakanava tähänkin käyttöön sopiva? Nythän Teema on ainoastaan näyttänyt arkistojen aarteita.

Kaikista elämäni varrella kuuntelemistani radiokanavista taitaa Merirario (kyl se o iha oikke kirjotettu) olla laadukkain ja loistokkain, vai kultaako aika muistot? Helsingissä asuvana kuuntelin sitä yleensä vain Saaristomerellä seilatessani tai Turussa sukuloidessani. Mutta mikä voisi paremmin iskeä veneillessä kuin kanava, joka lähettää merisäätiedotuksia puolen tunnin välein ja väliajat suomenkielistä musiikkia, eikä suinkaan sieltä räävittömimmästä päästä. Ja haitaria juuri sopiva osuus, ei liikaa mutta ei nippanappa ihan tarpeeksikaan. Rotkon perheen omistuksen aikana Jorman "Elämän makua" alettiin odotella jo hyvissä ajoin iltapäivällä ja tarkkaan se kuunneltiinkin, hiljennyttiin ja korkattiin. Legendaarisia murjaisuja olen niistä pakinoista tallettanut muistiini myöhempää käyttöä varten, sellaisia kuin esimerkiksi "valkopurjeita ulappa mustanaan". Sittemmin perhe taisi siirtyä Viroon, missähän ovat tänään?

Lukekaa täältä lisää, minun täytyy mennä vessaan nostalgiaani itkemään niin etteivät toimiston tytöt näe:
http://www.hukala.net/?do=radio_mena_merir953
http://www.hukala.net/?do=radio_mena_merir890

Nuo artikkelit ovat Hukala.net-palvelimella, josta löytyy paljon muutakin kiintoisaa radioasiaa:
http://www.hukala.net/

vehy_2 kirjoitti:Sittemmin perhe taisi siirtyä Viroon, missähän ovat tänään?

Tallinnan puhelinluettelo tuntee Rotkot edelleen ja jostain näin tiedon, että Jorma avustaisi Iltalehteä.

Siitä Ladyradiosta vielä. Taisin aiemmin kirjoittaa mielenkiinnolla sitä odottavani. Vaan jos tämä Hukalan sivulta kopsattu lista kertoo tolpat, jotka sitä meille välittävät, niin jääpi kuulematta sekin uutuus:

Verkko 6
"Lady FM"
Swelcom Oy

89,1 Kuopio
90,1 Tammela
92,5 Espoo
94,2 Lahti
94,7 Hausjärvi
95,7 Lohja/Hyvinkää
100,9 Mikkeli
101,0 Jyväskylä
101,8 Järvenpää
102,3 Pihtipudas
102,4 Turku
104,9 Anjalankoski
105,2 Pernaja
105,5 Inkoo
105,6 Ylöjärvi
106,1 Haapavesi
106,2 Oulu
107,0 Pohja
107,7 Salo

Taitaa YLEn äijästö kuvitella, että ei täällä teksasissa leidejä olekaan, hyvä jos edes naisia. Ja nekin harvat navetassa.

puuhaaja kirjoitti: Taitaa YLEn äijästö kuvitella, että ei täällä teksasissa leidejä olekaan

Eihän se YLEn kanava ole, vaan Swelcomin ("SanomaWSOY:n sähköisen viestinnän liiketoimintaryhmä"):

http://www.swelcom.fi/

Ikävintä tässä on, että monopolit jyrää meitin. Kun Maikkarileirillä on ratio, niin onhan se oltava myös Erkkomafialla. (Tuo muuten olis hyvä nimi Erkkomedian rokkikanavalle.) Parempi olisi ollut, jos ministeri Huovinen (SDP) olis sanonut, että raduokanavia eivät saa firmat, joilla on tv-kanavia tai sanomalehtiä. Vaan eihän nuo poliitikot...

Muuten, veikkaan että joko SBS:n uusi, Kissin paikalle tuleva kanava, tai Metroradion Suomi POP tulee tviikkaamaan profiiliaan. Sävelradion ex-kuulijat kaipaavat kevyttä & melodista. Tosin en tiedä, onko ko. ryhmä riittävän homogeeninen l. mainostajien sopiva kohderyhmä. Saati, miten se natsaisi yhteen näiden kanavien vanhojen kuulijoiden kanssa...

Katselin Finnpanelin ( http://www.finnpanel.fi ) tilastoja ja niiden mukaan näyttää, että SuomiPOP on ollut saman kokoluokan kanava. Energylle hävinneen Kissin kuulijamäärät ovat olleet korkeammat, joten luulen että SBS olisi tyhmä jos tyytyisi kalastelemaan piskuisen Sävelradion kuulijoita. En vain ole varma profiilieroista SuomiPOPin ja Sävelradion kesken. Jälkimmäinen oli iskelmällisempi, muistan, mutta SuomiPOP ei ole koskaan kiinnittänyt huomiota.

Ylipäänsä: Hassua, millainen mökä Sävelradion toimiluvan menetyksestä tuli. Etenkin siihen nähden, miten pieni Sävelradion kuulijajoukko oli. Tosin, tuohan on iso massa verrattuna Metroradion Grooven ja Classicin kuulijamääriin, jotka yhdessä ovat vähemmän kuin SuomiPOPilla tai Sävelradiolla yksinään...

Julkinen sana 19/20.6.keskittyi tässä teemassa aika hyvin olennaiseen: Maikkari oli saanut toimiluvan valtakunnalliselle Novallen, mutta heidän parempi formaattiradionsa Sävelradio jäi paitsioon, Swelcom puolestaan sai kaksi osavaltakunnallista taajuutta, mutta jäi ilman sitä, mitä varsinaisesti oli lähtenyt hakemaan, eli valtakunnallista.
Ongelmahan tästä tulee väkisinkin, kun kukaan ei lopulta ole tyytyväinen siihen, mitä sai. Eri juttu on, olisiko Swelcomilla ollut heittää Novan tilalle jotain oikeasti laadukasta tai ammattitaitoisesti tehtyä kanavaa. Sitä tuskin saamme koskaan tietää, koska RockFM ja LadyFM tuskin olisivat valtakunnalliseen jakeluun päätyneet. Toisaalta Maikkari voisi nyt tehostaa kyseenalaista radio-osaamistaan ja luoda valtakunnallisesta kanavastaan Nova-Sävelradion. Ei niin, että sellaisenkaan kuunteleminen ainakaan minua mitenkään erityisemmin jaksaisi innostaa...

Radiotoimialajohtaja Seppo Härkösen näkemys YleQ:n kohtalosta panee vihaksi. Miten niin Yle muka tekee ohjelmiaan jollekin tilastolliselle faktalle? Voiko YleX:n joutavanpäiväistä jorinaa perustella jotenkin paremmin, kuin YleQ:n toimitettua sisältöä?? Mitä tulee Radio Peiliin, olen samaa mieltä. Puheradion tuottamiseen ei mainosrahoitteisella medialla olisi varaa. Onneksi Peilin valtakunnallistaminen luo Ykkösellekin tilaa uusille musiikkiohjelmille, esimerkiksi jazzille, kansanmusiikille ja vaikka lattariohjelmille.

Johannes kirjoitti:Ennakkotietojen mukaan Yle 1 on myös vuonna 2006 laadukkaita puheohjelmia lähettävä kanava. Oikeastaan koko kanavan voisi pyhittää toimitetulle puheelle - syventäville ajankohtaisohjelmille, keskusteluille, kuunnelmille, esitelmille, hartausohjelmille j.n.e. Entä missä on musiikki (vieläkö tämä ketju löytyy?), muu kuin Radio Suomen, Novan tai Yle X:n soittama populäärimusiikki. Ylellä on digitaalinen Ylen klassinen, joka muutettakoon a) valtakunnalliseksi analogisesti kuunneltavaksi ja b) toimitetuksi musiikkipainotteiseksi kanavaksi Yle 2. Olen samaa mieltä kuin Markku S eli YleX + YleQ = Valtakunnallinen Yle 3. Rahaa näihin todellisiin radiouudistuksiin saadaan karsimalla nykyisen radio Suomen maakuntaradioita. Tulee varmaan kalliiksi lähettää eri soittolistakamaa 20:stä maakuntatoimituksesta. Karsittu maakuntaradio olkoon Yle 4.

Entä radio Vega ja Extrem? Minusta niiden analoginen kuuluvuus voisi rajoittua ruotsin- ja kaksikielisille alueille. Riittäisi, jos ne kuuluvat suomenkielisessä Suomessa digiboksin kautta.

Ja kaikki Ylen kanavat - sekä puhe että musiikki - mahdollisimman pian nettiin!

VeHy kirjoitti:Mahtuisiko tähän palettiin vielä erillinen urheilukanava? Ajatelkaa mikä ihanuus, potkupalloa, pesäpalloa, polttopallloa, verkkopalloa, curlingia, mutapainia, jääkiekkoa, kyykkää ja ties mitä nonstoppina kellon ympäri!
Ja sitten voisi olla Haitarikanava, joka lähettäisi Säkkijärven polkkaa tauotta niinkuin ennenvanhaan Wiipurissa. Välillä voitaisiin soittaa Väärä vitonen ja Iitin Tiltu.

Markku_S kirjoitti:Toimitetulle puheelle on jo oma kanava, Yle Peili. Muuten nuo Johanneksen ajatukset ovat hyviä. Olen edelleenkin oman ehdotukseni kannalla, että Ylen Yksi sisältäisi kulttuuria musiikista puheeseen. Toisaalta, jos Ylen Klassisesta saataisiin kunnollinen musiikkikanava ja myös analogiajakeluun, voisi Ylen Yhden painopistettä muuttaa.

Vehyn ajatus urheilukanavasta on käynyt mielessäni aiemminkin. Olisi hyvä saada sille oma kanava ja urheilu pois Radio Suomea kiusaamasta. Haitari ym. kanavat saavat kaupalliset toimijat kustantaa

Tuosta analogia- ja digitaalijakelusta vielä sen veran, että Yle voisi lisätä Ykkösen sinne dvb-radiovalikkoon. Analogiavastaanottokin on kyllä varsin laadukas kunnollisella virittimellä, mutta digivastaanoton MPEG2 koodaus vie kyllä voiton ja kotivastaanotossa siis selvä parannus. Vahinko, ettei DAB-radio ottanut Suomessa tuulta siipiensä alle, sillä nyt meiltä puuttuu tällä hetkellä mahdollisuus liikkuvaan digivastaanottoon. DVB-H on kyllä ilmeisesti tutkimuksen alla, eli sama tekniikka, jota käytetään digitv:n siirtoon .

Kun suruaika YleQ:n tappamispäätöksen johdosta alkaa olla voiton puolella olen lohduttautunut sillä, että Ylen kanavat ovat ennenkin selviytyneet päättäjien hölmöilyistä sillä, että ne ovat ammattitaitoisesti toimitettuja...
Jos kaikki urheiluhömppä tosiaan saataisiinkin Peilille, vapautuisi Suomelta oikeasti tilaa suurelle osalle siitä materiaalista, mitä Q:lta nyt jää yli. Popstudio ja Rockradio sekä muutamat muut kevyen puolen erikoisohjelmat matkannevat X:lle ja jazz ja etno, ehkä henkilökuvatkin, Ykköselle, mutta muut jäisivät Suomen urheilulta vapautuvaan tilaan. Taitaapi kyllä olla toiveajattelua tämä...

Uudistuksen ehkä eniten polemiikkia herättävä keskustelunaihe saattaakin olla Ykkösen kantajengin suru siitä, että kaikki -tai ainakin iso osa- tiede ja syväkeskustelu saattaa matkata Peilille. Kanavan vaihtaminen kun on joskus jopa ideologinen kysymys; siinäkin tapauksessa, että kyseessä on useampi sellainen kanava, joiden pitäminen "äänimattona" olisi lähinnä kaikkien osapuolten henkisten voimavarojen vajaakäyttöä...
Jokohan pian olisi Ylen aika kertoa, miten ohjelmistot uudelleensijoitellaan? Mikä kanava lopulta onkaan suurin voittaja? Joko soittolistoilla heitetään novalaista vesilintua vai voiko julkisen palvelun verkko vaipua vielä YleX:n ja Radio Suomenkin tasoa alemmas??

Olen tänä kesänä muistellut omia radiokuulemisiani. Kuuntelu on 2000-luvulla vähentynyt, us. eri syistä. 1990-luvun Ykkösen ja Mafian parivaljakon tuhoaminen on päätekijä. Meni maku ja ns. luottamus yletuotantoon. Mikä ei tarkoita, ettenkö edelleen Ykkösen jäännöstä kuuntelisi, viikottain. Tänäänkin koetan kuunnella Musiikkiklubin ja sitä seuraavan Euroopan konserttilavoilta. Ja neljältä Svengaavan iltapäivän.

Toisaalla nettiradion kehitys mahdollistaa, että halveerattuna "taustamusiikkina" voi kuunnella enempi itseä viihdyttävää tarjontaa (mikä ei välttämättä lukeudu luokkaan "radiokuuntelu"). Tout le jazz, tout les émotions - kuka tietää, mikä kanava kyseessä?

Jos osaa pari sanaa ranskaa tai saksaa, niin myös asiaohjelmia on netissä enemmän kuin kerkeää kuulemaan. On varaa valita ja tämä on hyvä juttu. Ei tarvitse olla Ylen eikä BBC:n toimittajiston ideologioiden armoilla. (Huomaan myös, että lehdistön seuraaminen on vähentynyt, vaikka meille edelleenkin tulee jokin kv. viikkolehtikin. Mutta tämä on toinen asia.)

Omalla kohdallani "radio" on 10 vuodessa muuttunut stereosetin virittimen ja työhuoneen (tai auton) matkaradion kaksinaisuudesta niiden ja tietsikan tarjoaman nettiradion kolminaisuudeksi. Tilanne on laadullisesti toinen ja uusi.

Kysyi Nettitoimitus: Miten mielestänne radio mediana voi nyt, ja miten sen käy tulevaisuudessa? Tuleeko radio tarvitsemaan kuvan, ja vieläkö sinne kannattaa journalismia tuottaa?

Hurraa! Tiistaiaamun Ylen ykkönen, Yleisradion arkistojen avautumisesta. Kiinnostaa myös meitä "tavallisia ihmisiä" (ohjelmajohtaja Reiijo Perälä). Radion etusivun nimipäivälista oli muuten vielä eilisessä. Eilen vilahti jollakin palstalla Turun Tuomiokirkon kellojen muutos ja ajoitukset. Tarjosivat jo kännykän soittoääneksi viikkoja sitten määrättyä tekstiviestitilausnumeroa. Vanhan olin tilaavinani, ei ole kuulunut (liekö veloitettu ilmoitettu summa). Muuten radion nettikuuntelua on muutenkin laajennettu (kokeilussa ja toimii). Mm. kirjakerhon upea riimittelyohjelma - Junnu, Juice ja Repe (taustalla Toivo Kärki). Kiitos Tarleena taas! Kahdesti kuunneltiin, ensimmäisen äänityksen päälle meni vahingossa Sakari Warsell mutta saatiinhan netistä. (Ei saa kertoa kellekään, että äänittelemme historiallisia omaan käyttöön, nythän arkistot aukeaa ja toivottavasti Sakariin ohjelmatkin ovat taas siellä.)

Taitaa mennä lähetys ehkä väärään rakoon (k-meleonin viesti 4.8. näyttäytyy ruudulla tämän perässä). Lähetänpä silti.

moxu kirjoitti:Kun suruaika YleQ:n tappamispäätöksen johdosta alkaa olla voiton puolella olen lohduttautunut sillä, että Ylen kanavat ovat ennenkin selviytyneet päättäjien hölmöilyistä sillä, että ne ovat ammattitaitoisesti toimitettuja...
Jos kaikki urheiluhömppä tosiaan saataisiinkin Peilille, vapautuisi Suomelta oikeasti tilaa suurelle osalle siitä materiaalista, mitä Q:lta nyt jää yli. Popstudio ja Rockradio sekä muutamat muut kevyen puolen erikoisohjelmat matkannevat X:lle ja jazz ja etno, ehkä henkilökuvatkin, Ykköselle, mutta muut jäisivät Suomen urheilulta vapautuvaan tilaan. Taitaapi kyllä olla toiveajattelua tämä...?

Tulipa eilen ilmi asia, joka hieman selkiyttää tulevia kuvioita. Rockradio ja Kadonneen levyn metsästäjät kuuluvat niihin YleQ:n ohjelmiin, jotka säilyvät...Radio Suomen ohjelmistossa. Niille tehnee seuraa muutama muukin ohjelma, mutta ongelman ydin, mikä Radio Suomen rakenteessa on, tulee pysymään: Ohjelma katkeaa, kun pakolliset merisäät ja uutiskatkot tulevat väliin. Ellei sitten tätäkin pakettia fixata uusiksi...
Jake Nyman valitti, ettei Radio Suomelle ole mitenkään innostavaa tehdä musiikkiohjelmaa, kun urheilupaketit rikkovat sitä -tai pahimmillaan jopa syrjäyttävät sen. Tämä on niin iso ongelma, että sen ratkomisen pitäisikin nyt olla Ylen radiotoiminnan suurin purtava pähkinä. Itse heittäisin kaiken urheilun Peilille, joka kuitenkin tullee olemaan kaikille käyttäjilleen "käyntikanava", josta poimitaan vain pisteohjelmia.
Sinällään Q-Suomi-uudistus voi antaa Radio Suomen ohjelmistolle arvaamatontakin lisäpotkua. Parhaassa tapauksessa kanavalla päästään kokonaan eroon soittolistojen väliin heitetyistä löpinöistä, ainakin iltaisin ja viikonloppuisin. Varmaan alueellisten lähetystenkin asiasisältö tiivistyisi ja journalistinen laatu paranisi. Sitävastoin YleX on näköjään tarkoituskin jättää sisällöttömäksi äänisaasteeksi.

moxu kirjoitti:Jokohan pian olisi Ylen aika kertoa, miten ohjelmistot uudelleensijoitellaan? Mikä kanava lopulta onkaan suurin voittaja? Joko soittolistoilla heitetään novalaista vesilintua vai voiko julkisen palvelun verkko vaipua vielä YleX:n ja Radio Suomenkin tasoa alemmas??

YleQ:n viimeinen lähetyspäivä on 17.9. ja seuraavana päivänä Peili aloittaa sen taajuudella, viimeistään vuodenvaihteessa koko maan kattavana analogisena kanavana.