Kirjoittaja moxu päivämäärä 11.1.09 - 18:55
Pakkohan tuo Anu Silfverbergin satsi oli kuunnella, siis areenan kautta. Anu on kiva ihminen, enkä koskaan ole mieltänyt häntä miksikään erityiseksi feministiksi. Ainakaan siinä merkityksessä, jossa feministi nähdään tasa-arvon vastakohtana. Haastattelun perustella hän ei tarjonnut mitään jymy-yllätyksiä, mikä varmaan on eduksi kaikille osapuolille. Anu on tiedostava ihminen, jonka kanssa on aina ollut mukava jutella melkein mistä tahansa. Uskoisin näin olevan vastakin. Romaanistaan Kung Po pidin myös.
Suomi on maailman paras paikka olla nainen, ihan globaalisti ajatellen. Se, että jotakuta naista sanotaan "hyväksi jätkäksi" on varmasti toiselle kohteliaisuus ja toiselle loukkaus, mutta parhaiten pärjäävät kaikissa olosuhteissa sukupuoleen katsomatta ne, jotka eivät anna sukupuolen olla muuta, kuin vallitseva fakta, josta ei tarvitse välittää suuntaan eikä toiseen.
Sinällään tuo Tulta munille-ohjelma kyllä omintakeisella rakenteellaan tekee suunnatonta vahinkoa Päivi Istalan vuosikausia ajamalle tasa-arvolinjalle, jossa provokaatiota on ollut vain sen verran, että ohjelman nimen on sisältöä kuuntelematon voinut mieltää miehiä syrjiväksi. On surullista, jos Istalan työ on ymmärretty näin pahasti väärin.
Näitä taustoja vasten olisi Moilaselle ja kumppaneille eduksi, jos ohjelmakokonaisuutensa vaiettaisiin kuoliaaksi. Sehän olisi merkki siitä, ettei kukaan sitä kuuntele ja näin saataisiin ohjelmapaikka takaisin jollekin "ideaalimmalle ohjelmalle".
Ne ovat kaikki
sitä puhetta
joka päivänkin jo
täytyy ymmärtää
(Hannu Mäkelä: Yö soittaa, säv.Säde Rissanen 2007)
___________________________________
Mikko-Oskari Koski