YLE Radio 1

Nyt alkaa väkisin tulla se vaihe, jossa jokaisen meistä pitää tarkistaa käsityksensä rakkaasta itänaapuristamme. Kuten tietokoneohjelmat välillä kaipaavat päivitystä niin sitä samaa kaipaa myös meidän oma ajattelumme. Tuo paljon parjattu ja ylenkatsottu Venäjä on käytännössä velaton maa...
Kun lisäksi otetaan vielä huomioon nuo Venäjän kansantalouden miljardit, jotka siirtyivät Jeltsinin aikana tukemaan Sveitsin, Bahaman, Maltan ja milloin minkäkin maan rahoituslaitoksia, niin oksat pois.

Euroopassa ei taida olla kuin kaksi velatonta valtiota: Norja ja Venäjä.

Kun Venäjän ulkomainen velka oli vuonna 1998 vielä 90% BTK:sta on se tällä hetkellä enää 15% ja maa lyhentää hyvin ripeässä tahdissa julkista ulkomaista velkaansa.
Siis joka kerta kun kiroat kalliin bensatankkauksen lukemat tai herra Lilliuksen option suuruutta niin samalla hetkellä itänaapurin öljyrahasto jatkaa kasvamistaan. Kyllä tuo nykyhallituksemme linjaus suhteessa itään on aivan ok: "tuesta kumppanuuteen":

http://formin.finland.fi/doc/fin/lahial ... a_2004.pdf

Voi jopa olla niinkin, että Venäjä rupeaa antamaan jossain tulevaisuuden vaiheessa rahallista tukea Suomelle...

Moraalista velkaa Venäjällä on kyllä edelleen valtavan paljon (Tshetshenia, vähemmistökansat, suhteet Baltian maihin jne, jne, jne), mutta se onkin eri juttu kun kylmät talousfaktat.

Tuohon listaan lisäisin ainoastaan Monacon
Ja paljonkohan, niinsanottu "Rakas Naapurimme" onkaan oikeasti ESIM: SUOMELLE VELKAA VELKAA Ja kerran vielä VELKAA

ite vierailija reiska kirjoitti:Ja paljonkohan, niinsanottu "Rakas Naapurimme" onkaan oikeasti ESIM: SUOMELLE VELKAA VELKAA :evil: Ja kerran vielä VELKAA :evil:

Sovitaan sitten niin, että kyse onkin "rikkaasta" eikä rakkaasta naapurista.

Tuo toinen velka, johon viitasit, onkin enemmän NL:n velkaa eikä niinkään Venäjän Federaation. Siis, henkilökohtaisen käsitykseni mukaan. Stalin, itse pääpiru, oli muuten gruusialainen (georgialainen) kuten Lavrenti Berijakin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lavrenti_Berija

Päivän kysymys: Onko nykyisellä Georgialla enää jotain moraalista velkaa meille suomalaisille?

On itsestään selvää, että Venäjän federaatio on Neuvostoliiton perillinen ja velvollinen vastaamaan sen veloista Suomelle.

Todistuksena itänaapurimme äkkirikastumisesta vaikkapa tällainen tosio: Samalla kun Venäjästä on tullut Suomen tärkein vienti- ja tuontimaa muodostaa Suomen kauppa enää vain 3% Venäjän ulkomaankaupasta. Olemme pieniä, ehkä ennakkoluuloisiakin, mutta onneksi pystymme sentään kunnon kaupantekoon, niin idässä kuin kaukoidässä.

Politiikassa ei ole mitään itsestään selvää...

Mortimer kirjoitti:On itsestään selvää, että Venäjän federaatio on Neuvostoliiton perillinen ja velvollinen vastaamaan sen veloista Suomelle.

...eikä elämässä muutenkaan. Luulisin.

Iikka, osa tuosta Suomen "viennistä" Venäjälle ei ole muuta kuin Suomen kautta Pietarin ökyrikkaille kuljetettavia saksalaisia loistoautoja. Jos olisin pikkupoika kaakkoisrajalla, niin minulla olisi hauskaa. Kivittelisin kavereiden kanssa bemareita, mersuja ja porscheja ja kilpailtaisiin siitä, kuka saa ikkunan rikki.

k-meleon kirjoitti:Iikka, osa tuosta Suomen "viennistä" Venäjälle ei ole muuta kuin Suomen kautta Pietarin ökyrikkaille kuljetettavia saksalaisia loistoautoja.

Näin varmaan onkin, mutta osa suomalaisesta, aikaisemmasta viennistä on onneksi jo muutettu tuotannoksi Venäjän puolella vaikka vuorineuvos Tauno Matomäki aiemmin (ja kohtuullisen tyhmästi) totesikin, että "Venäjä saa odottaa" (Suomen Kuvalehdessä). Loistoesimerkkinä siitä on edelleen tuo BBH:n Baltika-panimo, joka muutamassa vuodessa kasvoi 15 kertaa isommaksi kuin sen aiempi emoyhtiö Hartwall. Mutta on paljon muitakin esimerkkejä elektroniiikka- ja elintarvikepuolella.

Jos haluat muuten nähdä viimeiset automerkit ei pidä enää lukea tekniikan maailmaa tai tuulilasi-lehteä. Riittää kun menee Pietariin.

Baltika onkin sangen maistuvaista olutta! Viinaa en juo, mutta olut tai pari saunan tai hellepäivän päälle on asiaa. Baltikan olikohan 4 tai 7(?) on mainio juoma, kun on tallannut puoli päivää ulkoilmamuseo-Pietarissa.

Iikka kirjoitti:Loistoesimerkkinä siitä on edelleen tuo BBH:n Baltika-panimo, joka muutamassa vuodessa kasvoi 15 kertaa isommaksi kuin sen aiempi emoyhtiö Hartwall.

Itse olen Baltika-7:n fani, mutta kokeilepas "Zolotaja Botska", "Starij Melnik", "Jarpivo", "Nevski" jne. Tärkeintä on aina kertoa, että haluat svetlaja olut, jolloin tarjotaan suomalaista keskiolutta vastaavaa.
Kyllä, Venäjästä on tullut 10 vuodessa todellinen olutmaa!

Vähän minua ihmetyttää tuo Iikan hurahtaminen Neuvostoliiton/Venäjän ihanuuteen. Kuulostaa ihan Agit Propilta, vain setä Lenin on muuttunut setä Putiniksi.

Iikka kirjoitti:

ite vierailija reiska kirjoitti:Ja paljonkohan, niinsanottu "Rakas Naapurimme" onkaan oikeasti ESIM: SUOMELLE VELKAA VELKAA Ja kerran vielä VELKAA

Sovitaan sitten niin, että kyse onkin "rikkaasta" eikä rakkaasta naapurista.

Tuo toinen velka, johon viitasit, onkin enemmän NL:n velkaa eikä niinkään Venäjän Federaation. Siis, henkilökohtaisen käsitykseni mukaan. Stalin, itse pääpiru, oli muuten gruusialainen (georgialainen) kuten Lavrenti Berijakin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lavrenti_Berija

Päivän kysymys: Onko nykyisellä Georgialla enää jotain moraalista velkaa meille suomalaisille?

Sovitaan sitten niin, että Suomi muuttaa nimensä Ahvenenmaaksi. Sitten mekään ei olla velkaa kenellekkään . Otetaan mallia Suuresta "Ihannoimastanne" Itänaapuristamme. Hei, ei se nyt aivan noinkaan mene

Mortimer kirjoitti:Vähän minua ihmetyttää tuo Iikan hurahtaminen Neuvostoliiton/Venäjän ihanuuteen. Kuulostaa ihan Agit Propilta, vain setä Lenin on muuttunut setä Putiniksi. :)

No, eiköhän tuo ole aivan liian mustavalkoinen lähestymistapa?
Itänaapuri on minulle tullut tutuksi työn ja venäjänkielen kautta eikä maa ole lähes niin pelottava kuin lehtiotsikoistamme voisi luulla. Minusta tuo Ville Haapasalo edustaa samanlaista lähestymistapaa kuin mitä minulla on. Ei pidä olla sinisilmäisiä suhteessa itään muttei vellihuosujakaan. Suosittelen jokaiselle suomalaiselle uudelleen tutustumista itään.

Tuosta toisesta (energia)viestiketjusta voi tarkkavainen lukija (kuten esim. pmj) huomata, että olen tarvittaessa hyvinkin kriittinen itäänpäin.

Iikka kirjoitti:

Mortimer kirjoitti:Vähän minua ihmetyttää tuo Iikan hurahtaminen Neuvostoliiton/Venäjän ihanuuteen. Kuulostaa ihan Agit Propilta, vain setä Lenin on muuttunut setä Putiniksi.

No, eiköhän tuo ole aivan liian mustavalkoinen lähestymistapa?
Itänaapuri on minulle tullut tutuksi työn ja venäjänkielen kautta eikä maa ole lähes niin pelottava kuin lehtiotsikoistamme voisi luulla. Minusta tuo Ville Haapasalo edustaa samanlaista lähestymistapaa kuin mitä minulla on. Ei pidä olla sinisilmäisiä suhteessa itään muttei vellihousujakaan. Suosittelen jokaiselle suomalaiselle uudelleen tutustumista itään.

Aivan niin, Iikka!

Mortimer, tässä ei ole kysymys mistään hurahtamisesta, vaan silkasta käytännöllisyydestä. Puolue- tai millään muullakaan politiikalla ei tässä myöskään ole mitään painoarvoa. Venäjä on realismia. Vai onko Mikael Lilius jonkun mielestä hurahtanut?

Venäjä on Fortumille etu.

"Uudet öljysatamat kasvattavat öljyliikennettä Suomenlahdella hurjasti. Joitakin vuosia sitten Suomenlahdella liikkui vuosittain 10 miljoonaa tonnia öljyä. Muutaman vuoden kuluttua kuljetusmäärä on jo toista sataa miljoonaa tonnia", Lilius sanoo.

Fortum on niitä harvoja yhtiöitä maailmassa, joilla on jäävahvistettuja, kaksoisrunkoisia tankkereita. Merkittävä osa jo toimivan Primorskin sataman öljystä kulkee Fortumin aluksilla.

Venäjän nopeasti kasvava öljyvienti helpottaa myös Fortumin Sköldvikin-jalostamon toimintaa.

"Pohjanmeren öljyä käyttäessään jalostamo joutuu maksamaan merkittävät rahtikustannukset. Venäläinen öljy tuo logistiikkaetua ja parantaa kannattavuutta. Pitää olla iloinen siitä, että vaikka meille ei ole suotu öljyä, niin kerrankin maamme sijainnista on jotain hyötyä", Lilius toteaa.

(Talouselämä 15.3.2004, lihavoinnit nimiErkin)

Venäjän läheisyys siis tuottaa Suomelle selvää rahaa. Toisille enemmän, toisille vähemmän; mutta se onkin meidän oma asiamme, miten ne rahat jaamme!

Hetkinen, hyvät ihmiset! Kyllä se on ihan oikeata vientiä, missä Venäjä on ykkönen! Taisit sotkea viennin ja kauttakulkuliikenteen, k-meleon! Transitosta on omat tilastot.

Iikka kirjoitti:

k-meleon kirjoitti:Iikka, osa tuosta Suomen "viennistä" Venäjälle ei ole muuta kuin Suomen kautta Pietarin ökyrikkaille kuljetettavia saksalaisia loistoautoja.

Näin varmaan onkin - -

Ei, ei, vaan autot ovat Porscheja (Uudenkaupungin tehtailta) sekä esim. linja-autoja ja Sisu-kuorma-autoja. Kaikkien moottoriajoneuvojen yhteinen osuus Venäjän-viennistämme on alle 8 prosenttia. (Suomi vie autoja Saksaankin, noin kolmanneksen siitä mitä Venäjälle viedään!)

Muu vienti Venäjälle 2004:

Sähkökoneet ja -laitteet 35,8 % (josta n. puolet eli 17% kännyköistä)
Kemialliset aineet ja tuotteet 13,3 %
Teollisuuskoneet, moottorit yms. 10,7 %
Paperi ja pahvi 6,9 %
Metallit ja metallituotteet 5,5 %
Elintarvikkeet 3,7 %
.
.

Pikku sivuhuomautus: tuo pieneltä näyttävä elintarvikkeiden 3,7 prossaakin tarkoittaa sentään 163 miljoonaa euroa. Elintarvikeryhmän vienti painui laskuun lähinnä maitotaloustuotteiden viennin supistumisen vuoksi. Laskusta huolimatta Venäjä säilytti asemansa Suomen suurimpana elintarvikkeiden ostajana!

"Koska lehmä ei lypsä,
niin tyhjä maitokannu
ois muuten ehkä ruostunut kokonaan..."

Lähteitä:
Suomen autotuotanto [Autoalan tiedotuskeskus]
Uusien autojen vienti ja tuonti 2004 [Autoalan tiedotuskeskus]
Suomen ja Venäjän välinen kauppa, Tullihallitus [pdf-muoto]
Suomen ja Saksan välinen kauppa, Tullihallitus [pdf-muoto]
Itään suuntautuva maantietransito [Nämä eivät siis suinkaan ole mukana vientitilastoissa! Näistä Suomeen saatu hyöty tulee lähinnä satamille.]

En minä epäile, että tilastojen mukaan Venäjästä olisi tullut tärkein vientimaa. Letkautin vain Iikalle mitä olen nähnyt, kun olen tullissa seisoskellessani katsellut kyseisiä henkilöautoja kuljettaneita rekkoja.

nimiErkki kirjoitti:Ei, ei, vaan autot ovat Porscheja (Uudenkaupungin tehtailta)

Vaan tokihan kyse on voinut olla erikoiserästä, so. poikkeuksesta yleiseen käytäntöön.