Niin, Iikka, olet eittämättä oikeassa siinä, että muistamisessa on tiettyä valikoivuutta. Puolin ja toisin. Silti suhtaudun melko skeptisesti "anteeksipyyntöihin" ynnä muihin jälkikäteisiin tuomioihin.
Joskus syntyy tahatontakin komiikkaa. Iikka, lainasit edellä Liettuan ulkoministeriä mm. näin:
Iikka kirjoitti:Liettuan ulkoministeri Antanas Valionis moitti Venäjää itsepäisyydestä ja haluttomuudesta nähdä tosiasioita:
"Neuvostoliiton korkein oikeus tuomitsi Molotovin-Ribbentropin sopimuksen vuonna 1989 mitättömäksi...

Eiköhän se mennyt mitättömäksi jo kesällä 1941, sopimusta ei sen jälkeen tietenkään enää noudatettu.
Mitä tulee MR-sopimuksen merkitykseen, haluaisin kysyä arvon historian tuntijoilta seuraavaa:
Tiedossamme on, että 2. maailmansodan yhtenä tärkeänä syynä oli 1. maailmansodan selvittelyjen tuloksena harjoitettu reunavaltiopolitiikka, jossa ententevallat antoivat heikkojen Venäjän (=NL) ja Saksan välille syntyä pienten kansallisvaltioiden ketjun. Tarkoituksena oli nöyryyttää Saksaa sekä pitää sen ja Venäjän mahtia aisoissa.
Näin ollen Hitlerin ja Stalinin oli helppo 30-luvun loppupuolella löytää yhteinen sävel, kun molempien maiden voima alkoi saavuttaa luonnollisia mittojaan. (EU on nyt tehnyt saman laajentumisliikkeen Saksan osalta, EU on Saksan
nykyvariaatio, kuten
Matti Klinge on todennut. Venäjä on ollut menettävä osapuoli.) Olennaista on se, ettei kahden suuren vallan välillä voi olla merkittävässä määrin "puolueettomia" maita. Sisukkaana poikkeuksena Suomi, joka - ainakin omasta mielestään

- on aina käynyt omaa
erillishistoriaansa (termi Jukka Relander, Metro-lehti)
Okei, okei. MR-sopimus oli siis etupiirien jakoa kahden suurvallan välillä. Se oli
hyökkäämättömyyssopimus. Sanottaisiinko nykyään
rauhankumppanuus? Joka tapauksessa sopimus takasi Hitlerille pariksi vuodeksi itärajan, jolloin hän saattoi keskittää voimia länsirintamalle. Voidaan siis tulkita, että Stalin auttoi tällä tavalla Natsi-Saksaa 2 vuotta. Mutta, ja tämä on siis kysymykseni arvoisille historian tuntijoille, miten paljon Neuvostoliitto tuki Saksaa varsinaisella sotilaallisella tavalla? Kävivätkö ne yhteisessä rintamassa sotaan kolmatta osapuolta vastaan? (Puola, toki, jaettiin em. syistä) Annettiinko aseapua, materiaalitoimituksia; käytiinkö merkittävää kauppaa? Vaihdettiinko tiedustelutietoja?
Kauppaahan Natsi-Saksan kanssa kävivät mm. USA ja Suomi vuosina 1939-1941. Ne eivät kuitenkaan olleet liittolaisia Saksan kanssa.
Että tämmöisiä näin kesän kynnyksellä.
Huom! Vanhan version aikaiset (v. 2003-2007) foorumin sisäiset linkit toimivat kun otat linkkiosoitteesta pois /keskustelu-termin!!
Esimerkki: http://chat.yle.fi/yleradio1/viewtopic.php?p=27102#p27102