YLE Radio 1

VeHy kirjoitti:Vain muutama jäärä jaksaa enää ylläpitää vihaa ja katkeruutta.

Niin onkin. Nuo jäärät ovat näköjään työssä Venäjän ulkoministeriössä (kuten akateemikko Jakovlevkin totesi).

Myös Liettuan ulkoministeri Antanas Valionis on moittinut Venäjää itsepäisyydestä ja haluttomuudesta nähdä tosiasioita:
"Neuvostoliiton korkein oikeus tuomitsi Molotovin-Ribbentropin sopimuksen vuonna 1989 mitättömäksi ja vuoden 1991 sopimus myöntää miehityksen. Tätä ennen maailman johtajat, poliitikot, historioitsijoista puhumattakaan ovat pitäneet miehitystä faktana. Joku on nyt itsepäinen, eikä halua nähdä totuutta", hän sanoi Liettuan yleisradion haastattelussa.

Kyllä se jääräpäisyys on siellä Lavrovin ja Jazhstrembskyn suunnalla...

On niitä täläkin puolella rajaa mutta onneksi ei kovin paljoa enää.
Kurkistakaapa muuten Maikkarin keskustelupalstoille ja katsokaa kuinka nuoriso räävittelee tyyliin "ampukaa perkeleen ryssät alas".

Joo, tuosta minäkin on ollut huolestunut. Minun poikani kävi juuri armeijaa (puskajussina) ja kertoi, että liian monille vihollinen on edelleen idässä.

Mutta yhtä paljon harmittaa se, ettei itänaapuri ole vieläkään kunnolla pohtinut niitä menneen ajan virheitä.
Itse puhun venäjää ja joka kerta kun käyn naapurissa (usein) ihmettelen sitä yltiöisänmaallisuutta, joka on voimistunut entisestään. Pidän venäläisistä, mutten isovenäläisyydestä.
Tilanne muistuttaa siinä mielessä Saksan 20-lukua. Koettu nöyrytys (markkinavoimien tulo pyhälle venäjänmaalle) halutaan jotenkin hyvittää nostamalla itsetuntoa (vrt. mahtiponttinen juhla 9.5)

Pahin ilmiö on venäjän armeijan oma tv-kanava, joka suoltaa vanhaa propagandaa ja viljelee edelleen saksalaisista stereotyyppejä. Saksan on sentään käynyt läpi oman Nürnberginsa, mutta Venäjä uskoo edelleen (ja entistä voimakkaammin), että se on AINA ollut oikealla asialla. Kunnollista tilintekoa ei ole tehty ja itse asiassa isä aurinkoinen kokee parhaillaan lievää kunnianpalautusta. Sanotaan jopa, että hän oli loistava sotastrateegi ( mieshän tappoi melkein koko upseeristonsa 1937-1938 )

Akateemikko Jakovlev sanoi sen varsin hyvin: "Lehmänlannasta on vaikeata tehdä pariisiläisparfyymiä...". Tuo hetkellinen ja älykkään kypsä rehellisyys, joka vallitsi Andrei Kozyrevin aikana, on nyt valitettavasti pois. Siksi kannatta reagoida, kun itänaapurin ylilyöntejä sattuu kohdalla. Se tekee Venäjällä pelkästään hyvää saada välillä pohdittua palautetta.

Iikka kirjoitti:venäjän armeijan oma tv-kanava (...) suoltaa vanhaa propagandaa ja viljelee edelleen saksalaisista stereotyyppejä. Saksan on sentään käynyt läpi oman Nürnberginsa, mutta Venäjä uskoo edelleen (ja entistä voimakkaammin), että se on AINA ollut oikealla asialla. Kunnollista tilintekoa ei ole tehty

Ainoa kunnollinen tilinteko koskaan tehtiin Länsi-Saksassa. Se vei vuosikymmeniä. Siinä syyllistyttiin myös ylilyönteihin, joiden takia nyky-Saksassa ei aina uskalleta sanoa asioita niin kuin ne ovat.

Tästä perspektiivistä en olisi kovin huolissani Venäjän takia - ei uutta auringon alla.

Niin, Iikka, olet eittämättä oikeassa siinä, että muistamisessa on tiettyä valikoivuutta. Puolin ja toisin. Silti suhtaudun melko skeptisesti "anteeksipyyntöihin" ynnä muihin jälkikäteisiin tuomioihin.

Joskus syntyy tahatontakin komiikkaa. Iikka, lainasit edellä Liettuan ulkoministeriä mm. näin:

Iikka kirjoitti:Liettuan ulkoministeri Antanas Valionis moitti Venäjää itsepäisyydestä ja haluttomuudesta nähdä tosiasioita:
"Neuvostoliiton korkein oikeus tuomitsi Molotovin-Ribbentropin sopimuksen vuonna 1989 mitättömäksi...

Eiköhän se mennyt mitättömäksi jo kesällä 1941, sopimusta ei sen jälkeen tietenkään enää noudatettu.

Mitä tulee MR-sopimuksen merkitykseen, haluaisin kysyä arvon historian tuntijoilta seuraavaa:

Tiedossamme on, että 2. maailmansodan yhtenä tärkeänä syynä oli 1. maailmansodan selvittelyjen tuloksena harjoitettu reunavaltiopolitiikka, jossa ententevallat antoivat heikkojen Venäjän (=NL) ja Saksan välille syntyä pienten kansallisvaltioiden ketjun. Tarkoituksena oli nöyryyttää Saksaa sekä pitää sen ja Venäjän mahtia aisoissa.

Näin ollen Hitlerin ja Stalinin oli helppo 30-luvun loppupuolella löytää yhteinen sävel, kun molempien maiden voima alkoi saavuttaa luonnollisia mittojaan. (EU on nyt tehnyt saman laajentumisliikkeen Saksan osalta, EU on Saksan nykyvariaatio, kuten Matti Klinge on todennut. Venäjä on ollut menettävä osapuoli.) Olennaista on se, ettei kahden suuren vallan välillä voi olla merkittävässä määrin "puolueettomia" maita. Sisukkaana poikkeuksena Suomi, joka - ainakin omasta mielestään - on aina käynyt omaa erillishistoriaansa (termi Jukka Relander, Metro-lehti)

Okei, okei. MR-sopimus oli siis etupiirien jakoa kahden suurvallan välillä. Se oli hyökkäämättömyyssopimus. Sanottaisiinko nykyään rauhankumppanuus? Joka tapauksessa sopimus takasi Hitlerille pariksi vuodeksi itärajan, jolloin hän saattoi keskittää voimia länsirintamalle. Voidaan siis tulkita, että Stalin auttoi tällä tavalla Natsi-Saksaa 2 vuotta. Mutta, ja tämä on siis kysymykseni arvoisille historian tuntijoille, miten paljon Neuvostoliitto tuki Saksaa varsinaisella sotilaallisella tavalla? Kävivätkö ne yhteisessä rintamassa sotaan kolmatta osapuolta vastaan? (Puola, toki, jaettiin em. syistä) Annettiinko aseapua, materiaalitoimituksia; käytiinkö merkittävää kauppaa? Vaihdettiinko tiedustelutietoja?

Kauppaahan Natsi-Saksan kanssa kävivät mm. USA ja Suomi vuosina 1939-1941. Ne eivät kuitenkaan olleet liittolaisia Saksan kanssa.

Että tämmöisiä näin kesän kynnyksellä.

nimiErkki kirjoitti:Silti suhtaudun melko skeptisesti "anteeksipyyntöihin" ynnä muihin jälkikäteisiin tuomioihin.

Kauppaahan Natsi-Saksan kanssa kävivät mm. USA ja Suomi vuosina 1939-1941. Ne eivät kuitenkaan olleet liittolaisia Saksan kanssa.

Tähän kaksi kommentteja: Putin kysyi Saksan tv-lähetyksessä "pitääkö joka vuosi pyytää anteeksi?". Kuitenkin Schröder pyysi taas kerran anteeksi venäjän kansalta ja jos olet vähänkin seurannut venäjän tv-lähetyksiä, niin tiedät, että se työntää edelleen syyllisyyttä saksalaisten niskaan (aamusta iltaan). Vanhat elokuvat isänmaallisesta sodasta ovat arkipäivää jokaikisena arkipäivänä. Ja Fritz saa siinä kunnolla kyytiä. Toivoisin hieman enemmän itsekritiikkia.

Siitä toisesta väittämästä, ettei Suomi ollut liittolaista Saksan kanssa, lähti tämä koko viestiketju liikkeellä. Venäjän ulkoministeriön uuden tulkinnan mukaan Suomi oli nimenomaan Saksan sateliitti (ja aika moni kirjoittaja tässä viestiketjussa näytti olevan samaa mieltä....).

Aika outo väite Matti Klingeltä tuo että EU on Saksan nykyvariaatio. Onhan Saksa väkirikkain maa EU:ssa, mutta ei EU toki ole mikään Saksan johtama liitto. Ovathan siellä myös Ranska ja Britannia, Saksan entiset viholliset.

Pari pikakommenttia:

Siis eikö muka Venäjällä ole oikeutta työntää syyllisyyttä Natsi-Saksan niskaan, siitä että Saksa hyökkäsi Venäjälle?? Eri asia on sitten, miten järkevää on kaivaa vanhoja kaunoja esiin.

Tarkoitin, että Suomi eikä USA eivät olleet Saksan liittolaisia 1939-1941. Tämän jälkeen Suomi oli Saksan ... ei mikään salarakas vaan julkih----. USAsta tuli vastaavasti Neuvostoliiton liittolainen. Helsinkiäkin pommitettiin pommeilla, joissa luki usein Made in USA.

Matti Klinge on realisti. Kuvittele EU, josta Saksa on poistettu. Se olisi yhtä kuin nolla. Joka tapauksessa Klinge tarkoitti vertauksessaan Saksaa siinä mielessä, että se voi antaa Suomelle turvatakuita tai apua puolustukseen. Klinge ei tarkoittanut kaikkia EU:n "ulottuvuuksia". Voin kaivaa myöhemmin esiin Klingen päiväkirjan kohdan, josta heittoni oli "bongattu".

En löytänyt tähän hätään Klingen päiväkirjan em. kohtaa. Haluan kumminkin tarkentaa, ettei professori Klinge missään tapauksessa eikä missään vaiheessa ole redusoinut Euroopan Unionia miksikään Suur-Saksaksi. Olen lukenut kaikki hänen kuusi päiväkirjanidettään pariin, kolmeen kertaan ja hän näkee aivan taatusti Euroopan kansallisuuksien kirjon hyvin rikkaana.

"Saksan nykyvariantti" oli ilmaus, jota hän käytti tarkastellessaan sitä, miten USA, Englanti tai Ranska eikä edes Ruotsi ole koskaan pystynyt eikä halunnutkaan auttaa Suomea puolustuksessaan. Klingehän vastustaa NATOa ja kannattaa EU:n tiivistä yhteyttä, perustuslakia. Klingen ilmaisu meni jotenkin niin, että Suomi jää tosipaikan tullen aina yksin, ellei sitten ole Saksaa tai sen nykyvarianttia, Euroopan Unionia.

Ehdotan kesälukemiseksi Klingen päiväkirjasarjaa kaikille:
Päiväkirjastani - fin de siècle, 1999
Eurooppaa, 1999-2000
Luen ja matkustan, 2000-2001
Humanistin iltapäivä, 2001-2002
Kirjoitan muistiin, 2002-2003
Teetä ja suurmiehiä, 2003-2004

Palatakseni pääaiheeseen: Korkeajännitys- ja Siivet-lehtien parissa kasvaneena tuntuu hieman oudolta se, että Iikka kummeksuu Venäjän TV:tä.

Iikka kirjoitti:Vanhat elokuvat isänmaallisesta sodasta ovat arkipäivää. Ja Fritz saa siinä kunnolla kyytiä.

Eiköhän tässä ole kysymys lähinnä samasta kuin mitä Suomessa on tehty jo 60 viime vuotta: kansallisen yhtenäisyyden luominen sotasankareita arvostamalla. Kollaa kestää! Kansa taisteli - miehet kertovat.

nimiErkki kirjoitti:Palatakseni pääaiheeseen: Korkeajännitys- ja Siivet-lehtien parissa kasvaneena tuntuu hieman oudolta se, että Iikka kummeksuu Venäjän TV:tä.

Iikka kirjoitti:Vanhat elokuvat isänmaallisesta sodasta ovat arkipäivää. Ja Fritz saa siinä kunnolla kyytiä.

Eiköhän tässä ole kysymys lähinnä samasta kuin mitä Suomessa on tehty jo 60 viime vuotta: kansallisen yhtenäisyyden luominen sotasankareita arvostamalla. Kollaa kestää! Kansa taisteli - miehet kertovat.

En ole huomannut Ylen tv-lähetyksissä vastaavaa...Oletko sinä? Siis joka päivä ylistäviä juttuja talvisodasta (siis joka päivä...).
Minulla on paljon venäläistuttavia, jotka ovat kurkkua myöten kyllästyneet toisen maailmansodan leffoihin. Yliannostus, you know?

Muuten, Putinista vielä tämän verran. Minun lukuisat venäläistuttavani arvostelevat Putinia kolmesta asiasta:
1. Ei taistele korruptiota vastaan, vaikka leikkii muuten kovanaamaa (ilmeisesti ei uskalla)
2. Tshetshenian sota (itse puhuu pelkästään "konfliktista")
3. NL:n kunnian palautus (vrt. akateemikko Jakovlevin lantavesi ja parfyymi).

1. Miten itse taistelisit korruptiota vastaan? Laittaisit pahimman oligarkin kiven sisään? Sekään ei tunnu kelpaavan kaikille lännen "paremmintietäjille", Hodorkovskin tuomitsemista tuskin venäläisystäväsi pitävät vääränä.

2. Miten ratkaisisit Tshetshenian tilanteen? Alkaisit kutsumaan sitä sodaksi, konfliktin sijaan?

3. Kyllä aika moni Venäjällä, ehkä kolmannes, varsinkin vanhempi väki, muistelee NL:n aikoja parempina kuin nykyaikaa. NL:n kunnian palautus lienee suunnattu heidän mielialansa kohentamiseen, kun eläkeläisten etujakin on jouduttu leikkaamaan.

Ihan mukavaa kuulla, että nimierkki on tyytyväinen Putiniin.
Aion kertoa terveisiä seuraavalla itäkäynnilläni. Lieneekin niin, että minun tuttavani ovat väärässä (vai onkohan minulla väärät tuttavat?) eivätkä tiedä ollenkaan miten hyvä pressa heillä on.
Työpaikkasokeutta, vissi. Vaiko asuinpaikkasokeutta?

nimiErkki kirjoitti:2. Miten ratkaisisit Tshetshenian tilanteen? Alkaisit kutsumaan sitä sodaksi, konfliktin sijaan?

Ratkaisu on varsin yksinkertainen: vetäisin joukot Tshetsheniasta ja laikkaisin terrorisoimasta sen kansaa sekä tietysti tunnustaisin maan itsenäisyyden.

Kerro vaan terveisiä minulta, Iikka. En ole sanonut olevan tyytyväinen sen paremmin kuin tyytymätönkään Venäjän presidenttiin. En vaan ihan ensimmäisenä ala antamaan hänelle neuvoja, miten hommia hoidetaan. Eipä näytä sinullakaan olevan hänelle hyviä vinkkejä, paitsi jokavuotiset anteeksipyytelyt!! (No, tässä kaksi suomalaista russofiiliä käy polemiikkia.)

Mitä tulee näihin tshetsheeneihin, niin minkä ihmeen itsenäisyyden?? Ja kenelle se muka pitäisi antaa? Jeltsinhän käytännössä antoi heille itsenäisyyden, mutta tappeluksihan se meni; ja naapuritasavaltojen ihmiset joutuivat vaaraan.

Ei ole olemassa mitään Tshetsheniaa, joka voisi olla itsenäinen. Suomi on hyvä esimerkki siitä, miten valtion pitää ensin hankkia itselleen kulttuuri ja sivistys, että pääsee kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Tshetsheniassa on tällä hetkellä rosvokoplien valta - eikä sitä Venäjä ole aiheuttanut.

nimiErkki kirjoitti: Eipä näytä sinullakaan olevan hänelle hyviä vinkkejä, paitsi jokavuotiset anteeksipyytelyt!!

Hieman tarkkuutta, pliis. Missä minä olen sellaista väittänyt?