YLE Radio 1

saivartelu riittää kirjoitti:Tupla ei ole mikään puhekielen ilmaus, vaan suomenkielinen vastine sanalle double (dubbel). Sitä voi aivan hyvin käyttää asiatekstissä.

Ja se on muuten tuplautua eikä tuplaantua.

Se voi olla 'tuplautua', mutta olen kuullut uutistenlukijoiden suusta että 'tuplaantua'.

'Tupla' ei ehkä ole pelkkää puhekieltä (mielestäni on), mutta 'tuplaantua' tai 'tuplautua' on väärä ilmaus tarkoitettaessa kaksinkertaistumista: transitiiviverbi 'double' on suomeksi kaksinkertaistaa, olla kaksi kertaa niin suuri kuin jokin, olla jonkin kaksoisolento, taittaa kaksin kerroin jne.; intransitiiviverbinä se tarkoittaa mm. kaksinkertaistua, kääntyä kaksin kerroin, kääntyä takaisin, tehdä äkkikäännös, ja "dubleerata" pelistä puhuttaessa. Näin ainakin Hurmeen ja Pesosen Englantilais-suomalaisen suursanakirjan (WSOY 1974) mukaan.

Hiusten halkominen, saivartelu ja pilkunnu$$iminen ovat olennaisia toimintoja puhuttaessa julkisen vallan, julkisen keskustelun ja julkisuuden ylipäänsä toiminnasta. Muoto on yhtä tärkeä kuin sisältökin, jos vanhaan ja tylsään käsitepariin saa viitata.

Tästä tuli mieleeni käsitteiden "puolet enemmän" ja "puolet vähemmän" hämärä merkitys ja käyttö. Ensiksimainitulla ilmaisulla näytetään tarkoitettavan mitattavan asian kaksinkertaistumista, vaikka sanatarkasti tulkittuna tulee mielikuva 50 %:n lisäyksestä.

Jälkimmäisen ilmaisun kohdalla tulee epäselvyys siitä, mihin määrään sana "vähemmän" viittaa. Esimerkiksi sanamuoto "hankkeen kannatus on puolet vähemmän kuin mitä edellisessä mittauksessa saatiin tulokseksi..." korvattaisiin ilmaisulla "hankkeen kannatus on pudonnut puoleen edellisessä mittauksessa saatuun tulokseen verrattuna...".

Amanda kirjoitti:Sanotaan:
"...ja niin poispäin"

mutta jotkut käyttää

"...ja niin päin pois"

Onkos se sama asia - minua tuo jälkimmäinen hymyilyttää.

Tuo jälkimmäinen on samanlainen vitsi kuin "kymysys" (kysymys), "ongelmatiikka" (problematiikka) "viintä" (viiniä) jne.

ajatusten noro kirjoitti:Tästä tuli mieleeni käsitteiden "puolet enemmän" ja "puolet vähemmän" hämärä merkitys ja käyttö.

Jos ansaitset tonnin ja minä puolet vähemmän niin ansaitsen 500 vähemmän. Jos minä ansaitsen puolet enemmän, niin ansaitsen 500 enemmän eli 1500. Jos ansaitsen kaksi kertaa enemmän, niin ansaitsen 2000 enemmän eli 3000. Silti kannattaa välttää näitä ilmauksia, koska jotkut käsittävät ne väärin.

... "siihen ei tuskin tulla pääsemään", sanoi joku yliopistoihminen maanantaina aamupäivällä juuri ennen klo 11:ta kahteenkin kertaan ...

(Kuulostaa ainakin oudolta. Eikö pitäisi sanoa "siihen tuskin tullaan pääsemään" tai paremmin(?) "siihen tuskin päästään".)

Kielivirheisiin puuttuminen ei välttämättä ole turhaa näpertylyä. Väärin sanottu on ensinnäkin vaikea ymmärtää ja toiseksi sen voi ymmärtää väärin (toisin kuin sanoja tarkoitti).

Ihan kamala kielivirhe kuultiin eilen alkuillasta, kun "tohtori" Mari Siiroinen Helsingin yliopistosta pakinoi kielen ilmiöistä. Laitoin tuon "tohtorin" lainausmerkkeihin, sillä niin liberaali ja suvaitsevainen tuo "tohtori" oli, ettei se voi olla oikea Tohtori!

Että ihan kamalaa puhetta saatiin kuulla! Sellaista, että puhe- ja kirjakieli olisivat eri asioita ja että puheessa pitäisi muka hyväksyä se, että se ei ole syntyessään loppuun asti mietittyä. Ja mitä kaikkea kieliliberalismia!

Pitää miettiä mitä tulee Radioon sanomaan. Jos ei siihen kykene, on parempi vaieta! Ja pitää myös miettiä, miten asiansa kirjakielisesti ilmaisee, sillä meitä on paljon radionkuuntelijoita, jotka emme voi sietää niinkuttelua tai köhänköhää tai interjektioita tai ylipäätään mitään! Meidät on otettava huomioon! Tuollaiset "tohtorit" ovat... ovat... - en saa sanottua mitä, sillä töölöläinen kotikasvatukseni kieltää edes ajattelemasta sellaista sanaa, mutta tiedätte mitä tarkoitan.

Jos ette minua usko, niin kuunnelkaa tänäiltana. Se törkeys tulee kello 23:45 uusintana.