YLE Radio 1

VeHy kirjoitti: Maria Callas veteli täysillä Belliniä, en saanut selvää mikä ooppera ja mikä aaria. Eikä sillä niin väliä olekaan, sillä koko homma oli kuin epävireistä sahan soittoa. Mikä siinä ämmässä oli niin ihmeeellistä, että niitä levyjä täytyy vieläkin ihan radiossa veivata?

Olen ihemetellyt samaa ja pannut syyn joko huonoihin äänitteisiin tai huonoon virittemeen.
Suuri innoittajani klassiseen musiikkiin, ylikomisario Morse, muistaakseni piti Callaksen esityksistä joskin enemmän Birgit Nilssonista. "Birgit Nilssonin kristallin kirkas " esitti Wagnerin Gottendömmerungia.

Oma suosiikkini on Barbara Hendricks.

Kuuntelinpa tänää Classic-radiosta Berliozin oopperan Benedikt ja Beatrix ooppera-aarian, enkä voinut ottaa kuuleviin korviini, että Berlioz oli tosiaankin näin mitätön ja triviaali melodikko; Yksi oopperasäveltäjä maailmassa vähemmän.

Eikö Callas ole teille kuin sahan soittoa. Minä kun vihdoin opin kuuntelemaan häntä niin opin samalla pitämään. En osaa selittää. Ehkä syy on juuri tuo, mikä on vastenmielinen VeHylle ja Jousimiehelle. Vallan upea ääni. Kaataa ihmisen ketoon. Eikö se ole jonkinlainen tarkoitus.

Björlingin Jussia soitetaan myös edelleen paljon ja varmaan ihan ansiosta. Ei vaan oikein ole mun juttuni, vaikka vika lienee kyllä minussa itsessäni. Sointi on hiukan liian metallinen ja tyyli pateettinen että se minua loppuun saakka miellyttäisi. Kuuntelen kyllä ja eihän joulu olisi Joulu ilman yöllä lasten jo nukkuessa radiosta kuunneltua Jussin Adamia.

Ulkomailla kävin kuukausi sitten, siis Tallinnassa ja ostin muutaman levyn. Kotona vertailin Georg Otsin ja hänen työtoverinsa Voldemar Kuslapin levytyksiä ja vaikea oli löytää niihin eroa. Jos vaaka meinasi kallistua Voldemarin puolelle niin syynä voi olla Georgin levytyksen huono Melodija-tekniikka ja tukkoinen akustiikka. Jos tilaisuus on käydä Estoniassa häntä kuulemassa niin käykää pian, ei hän enää montaa vuotta laula.

Ei Georg monta vuotta laula, ei laula.

Kappas vaan, ei se lause kovinkaan monimutkainen ollut mutta niin vain sain sen solmuun.

Jos ihmettelette kuka kumma Kuslap niin tavailkaa eestinkielistä tekstiä linkistä http://www.opera.ee/estonia/koosseis/solistid/voldemarkuslap.html.

VeHy jos Hesassa asut tai kuka tahansa joka haluaa Otsin musiikkia, oikeastaan vain Rakastan elämää ties kuinka monella kielellä, kuunnella, niin siitä vaan Kiasmaan katsomaan Historiaa ...-näyttelyä, jossa on muistaakseni virolaisten oma juttu laulusta. Heidän on vaikea käsittää, miten se niin suosittu oli. Naureskellen siitä venäjänkielistä versiota kuuntelin. Kuvat ovat aika hauskoja myös.

Hesassahan minä, Tampereella syntynyt Turkulainen asun, mutta kirjoilla olen ollut vasta parikymmentä vuotta.

Otsia minulla kyllä on levyillä ja juuri äsken luin uudestaan hänen elämänkertansa. Juuri tuo Rakastan elämää sattuu olemaan niitä kaikkein eniten inhoamiani lauluja kielestä riippumatta. Eikä se siitä miksikään muutu vaikka sen laulaisi Käyhkö tai Kuusisto.

Jaaha, täytyypä jossain välissä poiketa siinä peltisessä kolhoosin traktorihallissa, joka on entisen pääpostin ja Mannerheimin välissä.

Pitkästyttävimpiä ja ansaitsematta kuuluisimpia, mikäli nyt edes onkaan, aarioita on Norman aaria Bellinin oopperasta Norma. Enpähän mene katsomaan.

VeHy kirjoitti:Tietenkin tämä on Ylen ylläpitämä foorumi mutta joskus tulee kuunneltua kilpailevia kanavia. Äsken mulla oli auki ClassicFM ja siellä Maria Callas veteli täysillä Belliniä, en saanut selvää mikä ooppera ja mikä aaria. Eikä sillä niin väliä olekaan, sillä koko homma oli kuin epävireistä sahan soittoa. Mikä siinä ämmässä oli niin ihmeeellistä, että niitä levyjä täytyy vieläkin ihan radiossa veivata?

Se Maria Callasissa on hyvin ihmeellistä, että vaikka ääni ei ehkä olekkaan aina maailman kaunein, niin tulkintojen täydellisyys, bel canton hallinta, täysillä mukaan rooliin heittäytyminen ja fantastinen musikaalisuus on sitä luokkaa, että harvat sopraanot ovat ja tulevat häntä tässä suhteessa ylittämään! Siksi hänen kuolemattomat levytyksensä tulevat soimaan levyillä ja radiossa yhä uudelleen!

Porilainen kirjoitti:

VeHy kirjoitti:Tietenkin tämä on Ylen ylläpitämä foorumi mutta joskus tulee kuunneltua kilpailevia kanavia. Äsken mulla oli auki ClassicFM ja siellä Maria Callas veteli täysillä Belliniä, en saanut selvää mikä ooppera ja mikä aaria. Eikä sillä niin väliä olekaan, sillä koko homma oli kuin epävireistä sahan soittoa. Mikä siinä ämmässä oli niin ihmeeellistä, että niitä levyjä täytyy vieläkin ihan radiossa veivata?

Se Maria Callasissa on hyvin ihmeellistä, että vaikka ääni ei ehkä olekkaan aina maailman kaunein, niin tulkintojen täydellisyys, bel canton hallinta, täysillä mukaan rooliin heittäytyminen ja fantastinen musikaalisuus on sitä luokkaa, että harvat sopraanot ovat ja tulevat häntä tässä suhteessa ylittämään! Siksi hänen kuolemattomat levytyksensä tulevat soimaan levyillä ja radiossa yhä uudelleen!

Niin mikäli niiden musiikillinen panos ja substanssi sitä edellyttäisivät, mutta valtaosa on lähes kuuntelukelvotonta italialaisen oopperan kliseillä täyteen ahdettuja ja koloratuurihirviöillä pilattuja musiikilliselta karaktääreiltään strereotyyppisiä aarioita.

Ja tänään taas ClassicFm auki ja satuin kuulemaan aarian, joka aivan ansiosta kilpailee typerimmän tittelistä. Laulaja, jonka sukupuolesta en ole varma, kotkotti ja kaakatti suorastaan hämmästyttävällä tavalla, vaikea oli totisen pojankin nauruaan pidätellä. En painanut silloin teoksen nimeä mieleeni mutta jälkikäteen yritin katsoa aseman sivuilta mistä oikein oli kysymys. Vanhaa ranskalaista oopperaa kaiketi.

Mikki Hiiri kirjoitti:

Porilainen kirjoitti:

VeHy kirjoitti:Tietenkin tämä on Ylen ylläpitämä foorumi mutta joskus tulee kuunneltua kilpailevia kanavia. Äsken mulla oli auki ClassicFM ja siellä Maria Callas veteli täysillä Belliniä, en saanut selvää mikä ooppera ja mikä aaria. Eikä sillä niin väliä olekaan, sillä koko homma oli kuin epävireistä sahan soittoa. Mikä siinä ämmässä oli niin ihmeeellistä, että niitä levyjä täytyy vieläkin ihan radiossa veivata?

Se Maria Callasissa on hyvin ihmeellistä, että vaikka ääni ei ehkä olekkaan aina maailman kaunein, niin tulkintojen täydellisyys, bel canton hallinta, täysillä mukaan rooliin heittäytyminen ja fantastinen musikaalisuus on sitä luokkaa, että harvat sopraanot ovat ja tulevat häntä tässä suhteessa ylittämään! Siksi hänen kuolemattomat levytyksensä tulevat soimaan levyillä ja radiossa yhä uudelleen!

Niin mikäli niiden musiikillinen panos ja substanssi sitä edellyttäisivät, mutta valtaosa on lähes kuuntelukelvotonta italialaisen oopperan kliseillä täyteen ahdettuja ja koloratuurihirviöillä pilattuja musiikilliselta karaktääreiltään strereotyyppisiä aarioita.

Makuasia josta voidaan aina kiistellä

Mikki Hiiri kirjoitti:

Porilainen kirjoitti:

VeHy kirjoitti:Tietenkin tämä on Ylen ylläpitämä foorumi mutta joskus tulee kuunneltua kilpailevia kanavia. Äsken mulla oli auki ClassicFM ja siellä Maria Callas veteli täysillä Belliniä, en saanut selvää mikä ooppera ja mikä aaria. Eikä sillä niin väliä olekaan, sillä koko homma oli kuin epävireistä sahan soittoa. Mikä siinä ämmässä oli niin ihmeeellistä, että niitä levyjä täytyy vieläkin ihan radiossa veivata?

Se Maria Callasissa on hyvin ihmeellistä, että vaikka ääni ei ehkä olekkaan aina maailman kaunein, niin tulkintojen täydellisyys, bel canton hallinta, täysillä mukaan rooliin heittäytyminen ja fantastinen musikaalisuus on sitä luokkaa, että harvat sopraanot ovat ja tulevat häntä tässä suhteessa ylittämään! Siksi hänen kuolemattomat levytyksensä tulevat soimaan levyillä ja radiossa yhä uudelleen!

Niin mikäli niiden musiikillinen panos ja substanssi sitä edellyttäisivät, mutta valtaosa on lähes kuuntelukelvotonta italialaisen oopperan kliseillä täyteen ahdettuja ja koloratuurihirviöillä pilattuja musiikilliselta karaktääreiltään strereotyyppisiä aarioita.

Mielestäni Callasin taide ei tule ikinä kokonaisvaltaisesti näkymään jälkipolville, koska hänhän oli paitsi mahtava laulaja myös loistava näyttelijä ja kuvanauhoja Callasin näyttämötyöskentelystä on tuskin ainakaan montaa olemassa(?). Levytyksiä kuunnellessa huomio kiinnittyy automaattisesti lauluun, kun taas oopperanäytöstä kuunnellessa ja katsellessa ainakin itse kiinnitän huomiota taiteilijan laulunlahjojen lisäksi myös näyttelemissuoritukseen.

Lauluhan se tärkein asia silti on, ja Callas on mielestäni ääneltään kuolematon (vaikka, kuten sanottu, kaunishan se ääni ei aina ole). Tuskin kukaan muu laulaja, ainakaan 1900 -luvulla, on tulkinnut oopperan sankarittaria yhtä koskettavasti kuin Maria Callas. Olen kuunnellut ja vertaillut mm. Puccinin Madama Butterflyn levytyksiä, esim. Scottoa ja Callasia, ja olen tullut siihen tulokseen, ettei ainakaan Scotto (upeasta äänestään huolimatta) yllä tulkinnassaan yhtä tunteisiinvetoavaan suoritukseen kuin Callas.

Joidenkin mielestä tämä tunteisiinvetoavuus saattaa olla "kuuntelukelvotonta italialaisen oopperan kliseillä täyteenahdettua ja koloratuurihirviöillä pilattua" musiikkia tai "kuin epävireistä sahan soittoa". Kuitenkin omasta mielestäni Callasin taide piilee nimenomaan hänen kyvyssään heittäytyä rooliinsa ja tulkita musiikkia, kuinka hän jokaisessa laulamassaan fraasissa tiesi, mikä on tärkein sana jne.

Mutta kuten sanottu, makuasioista ei sovi kiistellä.

Mikki Hiiri kirjoitti:Pitkästyttävimpiä ja ansaitsematta kuuluisimpia, mikäli nyt edes onkaan, aarioita on Norman aaria Bellinin oopperasta Norma. Enpähän mene katsomaan.

Taidan olla tästä(kin) asiasta eri mieltä kanssasi. Kuten jo useaan kertaan todettu, makuasioista ei sovi kiistellä, mutta mielestäni Casta Diva -aaria on yksi kauneimmista koskaan kirjoitetuista. Pitkiä, pitkiä melodialinjoja siinä saattaa olla, mutta että pitkästyttävä?

Olen itse menossa kuuntelemaan Normaa Kansallisoopperaan, toivottavasti produktio on sen arvoinen, vaikka tuskin Cynthia Makris Normana koskettaa niin paljon enää sen jälkeen, kun on kuullut Callasin tulkinnan tästä aariasta.