YLE Radio 1

Kuunnelman (21-osainen > http://www.yleradio1.fi/taallapohjantah ... 9316.shtml )
ensimmäisen jakson - "huohotustensa yhteydessä" (< lasser / 11.8.09 - 17:36 [1])
oli kirjan (ensimmäinen osa) toisen luvun, toisen jakeen alusta sovellettu
ja Akseli -poika syntyi kolmannen jakeen lopussa.

Kuunnelman kolmas jakso päättyy sanoihin; "Kaikki vuosisadat tulee mun tietääkseni."
Kirjassa viidennen luvun lopussa (viides jae): "Tälläkin vuosisadalla syödään mun tietääkseni."
Olivat juhlineet uutta vuosisataa: "- Uusi vuosisata tulee ... ---
, eivätkä heidän punttikellonsa kyenneet sitä tarkasti ilmaisemaan. ---
- Vuonna tuhannen yhdeksänsataa jälkeen Kristuksen syntymän ..."

Väinö Linna ei pysähtynyt tarkastelemaan uuden vuosisadan erityisyyttä:
Silloin 1900 viimeksi kalenteristamme otettiin pois karkausvuosi (1 päivä).
Aiemmin Suomessa vastaava tapahtui 1800 ja 1753 -
poistettiin useampikin päivä vuoden 1582 kalenteriuudistukseen siirryttäessä.
Tästä enemmin kirjoitettu Foorumi -keskustelussa:
Yleinen keskustelu / Kalenterimme kolme ylimääräistä päivää.
Vastaava toimittaja (Yle Radio 1:n kanavapäällikkö Heikki Peltonen)
viime lauantaina eteni kuuntelijapalautteen luennassaan viikonpäivien mukaan,
jotka yhtenäisinä jatkuneet em. kalenteripäivien poistoista muuttumattomina.

"Mun tietääkseni" emme voi palata menneeseen
- kuunnelmaa muistellessammekin liikumme tulevaan...
Olin kirjannut 3. jakson lopun muistilappuun ensilähetyksen jälkeen,
mutta uudelleen kuultuna olivat sanat sittenkin kirjan sanoja.
Pysähtymättä tähän oli kuitenkin hyvä vertailla tilanteessa sanoja,
kuunnelmasta - kirjassa kirjoitettuun...

YLE Radio 1:n sunnuntain ensilähetyksien jälkeenkin,
kuunnelman jaksot kuunneltavissa uudelleen
- seuraavana sunnuntaina 4. lähetyskerta: Radio Suomi klo 8:05 alkaen.
"Jaksot ovat myös kuunneltavissa netistä 30 vrk ajan ensilähetyksestä."

Näin Väinö Linna kuvaili vuosisadan vaihtumisen ajankohtaa;
"Otto --- puhui: - Mutta pojaat. Ei sitä ennen noin kauvan tullu ole
vaikka kuinka olis sahtia juonu." < Sisältyi kuunnelmaan.

Kuunnelmataiteessa on hienoutensa, joita en ehkä ymmärrä. Esimerkiksi sellainen, että lauletaan yhden laulun sanoja toisen laulun nuotilla.

Väinö Linna panee Kankaanpään hoilaamaan:

Enkä mä ollu kun viidentoista,
kuma vaarini kirveellä lopetin.
Ja siitähän asti mun kotini on ollu
toi Vaasan kuuluisa hotelli.

Sanat ovat selvästikin kansanlaulusta, joka alkaa näin: Eikä se ollut siunattua se Lapuan virran vesi vesi juu. ( En nyt yritä kirjoittaa murretta.) Sillä on oma melodiansa, joka sopii sanojen rytmiin. Jokaista säkeistöä seuraa siinä refrengi: Hei helapää puukko ja puntari, niillä pärjäilen minä varmasti...

Mutta kuunnelman hoilaaja käytti muuta melodiaa, sitä, joka on tuttu sanoilla Iso-Antti ja Rannanjärvi. Tämä poikkeaa rytmiltään ensin mainitusta toisen ja neljännen säkeen lopussa. Syntyi häiritsevä rytmivirhe.

Olikohan se tehty tahallaan? Tietääkö joku?

En perehtynyt laulujen sanoihin, melodiaan tai rytmiin tarkemmin,
mutta lienee Aatos niistä oikean suuntaista tarkoittanut.
Varmaankin kuunnelman tekijät ovat tienneet mitä poikkeuksellisia
valintoja ovat ohjelmasarjaan sovittaneet.
Siinä kolmannessa jaksossa kylläkin joku pojista sai suoritettavakseen
jonkin laulun myöskin, mutta läsnäolijat heti alkuunsa totesivat sen
virheellisesti menevän ja pyysivät poikaa lopettamaan.

Viimeksi ihmettelin laulun melodiaa, joka ei sopinut sanoituksen rytmiin. Nyt ihmetyttää toinen sivuseikka tämän kuunnelman tiimoilta.

Kirjastosta poimin A5-kokoisen esitteen, jonka nimenä on Radioteatteri esittää Täällä Pohjantähden alla. Kannessa ja parilla sisäsivulla on hämyisän maiseman yllä yksi ja vain yksi tähti, arviolta 30 asteen kulmassa maan pintaan nähden. Se on piirretty kookkaaksi ja kirkkaaksi kuin se, jota kohti itämaan tietäjät suunnistavat erinäisissä joulukorteissa.

Urjalassa Pohjantähti näkyy selkeällä yötaivaalla 61 asteen kulmassa. Vierellä on Pikkuotava ja runsaasti vähintään yhtä kirkkaita tähtiä.

Tähän voidaan tietysti vastata, että eihän vaakunaleijonakaan ole oikean leijonan näköinen. Silti tekee mieleni taas kysyä: Oliko tuo Beetlehemin tähti läntätty esitteen kuviin ihan tahallaan?

Siinä sen näki, kun Laurilan Anttoota häärettiin. Akka näytti persettään ihan oikeutetusti kun häpäsi nimismiehen poliiseineen. Perkele poliisi oo ikinä ollu torpparin pualella, saati tämän nykysen ajan (2009) köyhän pualella. Rikkaitten pualella ne on, köyhiä vastaan saatana.
Niin ne on aina ollu- ja niin ne tulee oleenkin.

Kyllä nykyäänkin hääretään ihmisiä niinkun toi Laurila. Laurila hoiti velvollisuutensa isäntään täysin, mutta isäntä perkele ei tykänny sen naamasta saatana. Nykyään on luikureita vuokralaisia, niinkun sillon oli torppareita, mutta ei sillon ollu niin paljon. Pakko niitten oli taksvärkkinsä hoitaa tietysti, mutta Laurilan Anttoo kyllä häärettiin akkansa ja mukuloittenssa kanssa hankeen perkele ilman omaa syytänsä. Saatana, isäntää vaan vitutti se että sillä oli muka omilla maillaan joku muukin. Perkele Anttoon jälkeläiset sais saatana vetää isännän jälkeläiset raastupaan vastaamaan sukunsa törkeyksistä.

Kirkkoherran akka panttas tavaraansa viikonpäivät itteltään kirkkoherralta, että sai sen myöntymään Jussin maitten varastamiseen. Lopulta kun Jussin panohalut kasvo ylivoimaiseksi, ei se enää kyenny akkaansa vastustamaan. Kirkkoherran mulkku oli kirkkoherran aivojakin vahvempi. Kun Jussi suostui Koskelan torpparitilan pienentämiseen pappilan hyväksi,- antoi akkakin, tuo liehuvahiuksinen kaunotar papille pillua. (Seksin avulla on aina vaikutettu, niin nykyisinkin)

Ei toi pappilan ottaminen maata Jussilta ollu sen kummempi varkaus, kun nykyään on noi pikavippifirmat. Mikään ei oo muuttunu siis, vaikka tiätysti aika moni asia on. Ei meitillä olis niitä oikeuksia ilman Jussia ja Akselia- ja niitten kummpaneita nyt, jos ne ei ois lähteny taisteleen noita porvariston riistohaluja vastaan. Ne kyllä voitti sillon kun jälkiviisaita ollaan, mutta nyt alkas oleen uuden kapinan aika perkele!

kritiikki kirjoitti:Kirkkoherran akka panttas tavaraansa viikonpäivät itteltään kirkkoherralta, että sai sen myöntymään Jussin maitten varastamiseen. Lopulta kun Jussin (kirkkoherran) panohalut kasvo ylivoimaiseksi, ei se enää kyenny akkaansa vastustamaan. Kirkkoherran mulkku oli kirkkoherran aivojakin vahvempi. Kun Jussi (kirkkoherra) suostui Koskelan torpparitilan pienentämiseen pappilan hyväksi,- antoi akkakin, tuo liehuvahiuksinen kaunotar papille pillua. (Seksin avulla on aina vaikutettu, niin nykyisinkin)

Oos ny ritiikki vähän tarkempi ja lopeta tuo helevetin pärrääminen. Ei sitä joka lauseen perrään tartte kirroilla. Kirkkoherraa sää tarkotit tossa, etkä Koskelan Jussia. Väinö Linna ei kertonu Jussin panohaluista, mutta kirkkoherran se kirjoitti seksiaddiktiseksi, jota vaimo (Ellen) osasi hyvin käyttää hyväksi.

Sattuuhan sitä, vaikka ei saisi sattua.

Rohkenen tunnustaa, että siitä kun Pohjantähden luin, on kauan aikaa ja sen vuoksi tunnen tarinan aika ohuelti. Siksi tuon kuunnelman seuraaminen on jonkin verran vaikeaa, kohtaukset kun etenevät suoraan toisiinsa kiinni leikattuna, kuulokuvanomaisesti , ilman selostusta. Välillä puton kärryiltä kun äänestäkin on vaikea erottaa kuka on kuka henkilöhahmo. Lisäksi sekin sekottaa, että elokuvan näyttelijät muistuvat mieleen, välillä aika voimakkaasti.

Täällä Pohjantähden alla- kuunnelma alkaa kuulumaan tästä päivästä alkaen 02.09.09 Yle-Puhe kanavalla, klo. 18.03 ja yöllä 02.03

Se on hyvä se. Palvelee hyvin yöllä työskenteleviä ja asiasta kiinnostuneita.

Torpparit. Hyväntahtoisia hölmöjä.
Suomalaisen yhteisön perusta on ollut vapaat Talonpojat.
Tuhat vuotta sitten Kristinuskonto alkoi Suomea valloittamaan. Kun kirkko ahnehti liikaa, talonpoika Lalli tappoi jonkun piispan.
Aateliset ja muut herrat alkoivat 500 vuotta sitten ryöstämään ja verottamaan vapaita Talonpoikia. Alkoi Nuijasota.
1800-luvulla väestö lisääntyi kovasti. Vilja, maitotuotteet ja liha eivät riittäneet. Piti tuoda ulkomailta.
Tuli maan-nälkä, alettiin perustamaan torppia toisen maalle. Vain Suomalainen voi olla näin hyväntahtoinen hölmö.
Torpparien lapset alkoivat kuvittelemaan, että heidän vanhempansa omistivat torpan pellot ja maat. Sitten tulivat Marxin sosialistit ja sanoivat:"Se torppa on sinun omaisuutta". Sitten otettiin pyssyt käteen, ja alettiin taistelemaan Leninin porukan kanssa vapaita Suomalaisia talonpoikia vastaan. Huonosti siinnä kävi.
Stalin piti Neuvostoliiton suurimpana uhkana Kulakkeja, maanviljelijöitä, maanomistajia. Stalin ryösti heidän viljansa, ajoi heidät kodistaan ja tappoi pari miljoonaa talonpoikaa.
Jos Suomesta olisi tullut sosialistinen valtio, suurin uhka olisi ollut maanviljelijä Akseli Koskela.
Kulakki Koskela olisi teloitettu ja Koskelan maat olisi liitetty kolhoosiin.
PS. Kansakoulun käynnyt Väinö Linna ei ollut mikään historijoitsia.
"Täällä Pohjantähden alla" on kirjailija Väinö Linnan punainen valhe.
TTA.

Väinö Linnan kirjallisuuteen en ota kantaa, en sitä riittävästi tunne, mutta maataloushistorian tunneilta jäänyt hiukan toisenlainen muistikuva kuin T.T. Anttilan kuvaama. Sarkajaon uusiksi laittanut isojako ja osin sitä kautta tapahtunut torpparilaitoksen synty vaikuttanut kovasti historian kulkuun. Läntisessa Suomessa, vilja-aitassa, työvoiman tarve oli kovinkin suuri, maanviljelyhän alkoi koneellistua vasta 1900-luvun puolella. Jokainen vähänkään maatöissä ollut pystyy vaivatta kuvittelemaan millainen ihmistyömäärä on vaadittu isoimpien tilojen kymmenien, usein jopa satojen hehtaarien peltojen muokkaukseen, kylvöön, sadonkorjuuseen, siitä ei yksi isäntä, useampi poika ja muutama renkikään noin vain suoriudu.
Itä-Suomen kaskikulttuuri taisi pitää pintansa pitkälle 1800-luvun loppupuolelle asti, pienviljelyä, kivisiä, pirstaleisia peltotilkkuja.

Sarkajaon aikainen viljely perustui yhteisöllisyyteen, ryhmäasutukseen.
Wikipedia kertoo, että talonpojat eivät niinkään itse halunneet luopua sarkajaosta ja siirtyä isojaon mukaiseen viljelyyn, vaan asiaa ajoivat sijoitusmielessä maata hankkineet kaupunkilaiset..?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sarkajako
http://www.helsinki.fi/kansatiede/histm ... kajako.htm

Joitakin vanhoja sanontoja jäi tunneilta mieleen. Kuu on torpparin aurinko. Suoriuduttuaan päiväpestistä tilalla, oli torpparilla vuorossa oman tilkun kyntö. Lienee totta vielä nykyaikanakin, eu-torpparien todellisuutta.

T.T.Anttila. kirjoitti:Torpparit. Hyväntahtoisia hölmöjä.

Rahanhimoiset pahantahtoisia hölmöjä.

Ei T.T. Anttilan puheita ohjaa T.T. Anttila joka nimimerkkinsäkin on varustanut hölmöyttään kolmella pisteellä.
Viimeinen piste on liikaa, eikä toimi edes persoonallisuuden ilmaisuna, vaan nimen perään piste ei enää kuulu.
Hölmön hommaa siis. Kuka allekirjoittaa vaikkapa saamansa sakkolapun ja lyö nimensä perään vielä pisteen.
Sehän on kuin harkitsisi itsemurhaa- eli pisteen pistämistä oman nimensä elämälle.

Anttilan ajattelua ohjaa raha, koska se on se, jota hän palvoo. Sitä hän on julistanut koko ajan,- ja siitä olemme oppineet hänet tuntemaan.
Anttila on surullisen kohtalon hahmo. Hänen päivänsä vähenevät samaa tahtia kuin muillakin, mutta mitä hän saa mukaansa palvontansa kohteelta? -Ei mitään ja se tekee rahanhimoiset erittäin kuolemanpelkoisiksi joka lopulta johtaa hulluuteen.

"Täällä Pohjantähden alla" on kirjailija Väinö Linnan punainen valhe.

Arvoisa T.T. Anttila Piste Te olette väärässä. Se ei ole väittämänne "punainen valhe," se on pelkäämänne historiallinen totuus.

Tähän Linnan todenkerrontaan siten, että tarinaan voi sisältyä
sekä että kerrontaa - aivan kuin nyt puhuttu Jari Tervon Goljatista,
jossa kuulemma pääministeriämme ja muuta väkeä muokattu tarinaksi.

Anttilan piste ei itseäni haittaa kun täällä kaikki näköisillään nimimerkeillä
asettautuu. Pisteestä kuitenkin tuli mieleen se tv:n puhepalvelu, jossa on
ymmärtääkseni tietokonetallenteesta puhe ja se välillä töksäyttelee myös
pisteen sanontaansa...

Niin ja historiaahan ei romaanin olekaan sellaisenaan tarkoitus kuvata,
mutta nämä historian pikakelauksetkaan eivät sitä todellisuutta avaa.
Kuunnelmaa kuitenkin mielelläni edelleen jatkan seuraavastakin...

Nimimerkki "kritiikki".
Olet syyllistynyt solvaukseen, mitä keskustelun säännöt kieltävät.
Kirjoitan omalla nimelläni, joten voit tarkistaa Hollolan verotoimistosta kapitaalini.
En ole koskaan perinnyt mitään maata, metsää ja asuntoja. Tällä hetkellä minulla ei ole omistusasuntoa, ei omaa kesämökkiä. Lapsuudesta lähtien olen kerännyt pienen pörssisalkun, joka on pelastanut minut silloin, kun olen ollut vaikeuksissa. ( Työtön tai sairastellut )
"Täällä Pohjantähden alla". Väinö Linna vääristelee historiaa. Torpareita oli alle 10 prosenttia Suomen maatiloista.
1918 Valkoisten joukkojen enemmistö oli Talonpoikaisarmeija.
TTA.