YLE Radio 1

Näyttää siltä, että Gaddafin joukot voittavat Libyan sisällissodan. Kapinallisten voitto ja Gaddafin syrjäyttäminen olisi vaatinut USA:n ja EU:n sotilaallisen väliintulon ja siihen nämä maat eivät uskaltautuneet. Väliintulon sitominen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan merkitsee sitä, ettei se toteudu, koska Kiina vastustaa sitä joka tapauksessa. Kiina pelkää yli kaiken omien kansalaistensa kapinointia ja demokratiavaatimuksia. Kiina edustaa taantumusta nykymaailmassa, jos joskus Napoleonin sotien jälkeen sitä edusti Pyhä Allianssi.

USA pelkää tietysti juuttumista uuteen sotaan ja samanlaisen tilanteen syntyyn kuin vaikka Afganistanissa ja aiemmin Somaliassa. EU on tietysti erimielinen niinkuin aina. Ranska ehti jo tunnustaa kapinallisten neuvoston, mutta mitä sitten kun Gaddafi vakiinnuttaa asemansa? Pitääkö sen nöyrtyä siirtämään tunnustuksensa Gaddafille?

Voihan olla, että sisällissota jää kytemään vuosiksi. Ehkä Libyasta tulee Somalian kaltainen valtio? Tai sitten Gaddafi vain teloittaa kaikki vastustajansa.

Arabimaissa kuohuu. Tämä on arabimaailman "hullu vuosi" 2011! Egyptissä ja Tunisiassa kehitys vie ehkä kohti demokratiaa. Kun median mielenkiinto siirtyi Japanin luonnonkatastrofiin, niin hallitukset iskivät mielenosoittajia vastaan niin Jemenissä, Syyriassa kuin Bahrainissakin.

Miten mahtaisi käydä öljyn hinnan, jos levottomuudet leviäisivät Saudi-Arabiaan? Japanin katastrofi sai öljyn hinnan laskuun.


Mie

Arabimaiden ystävyysseuran verkkosivuilla on hiljaista enkä ole muutenkaan kuullut heidän ottavan kantaa arabimaailman nykyuisiin tapahtumiin.

Libyan naapurimaat järjetelyineen motitti Libyan nykytilanteeseen.
Selvää, että niissä tietoliikenteen puikoissa ollut mukana ulkomaiden
tiedusteluryhmittymiä. Uutissulun vuoksi emme kuitenkaan saa sitä asiaa
kokonaisuudessa tietoomme. Arvata vain saattaa tilanteen olleen samankaltainen
kuin Irakin asioissa, jossa samoin kansaa yllytettiin kapinaan ja siihen silloinen johto
kovin ottein vastasi puhdistusoperaatioilla - joissa puhdistuksissa poistui tietysti myös
suuri joukko sellaisia jotka olisivat jälkiselvittelyn jälkeen tulleet politiikkaan mukaan.
Siis myös niiden jälkivaltojen etuja niissä puhdistuksissa toteutettiin vaikka sen varjolla
sitten varsinaiseen valtausoperaatioon vasta ryhdyttiinkiin.

Suomessakin puhtoisin äänensävyin sitä kansannousua selostettiin ilman vaaran häivää ja
nyt kun alkaa se puhdistusoperaatio käytännössä toteutua vasta aletaan varoituksen sanoja.
Ei siis pidä mennä mukaan julkisuuden yllyttämään kansannousuun hulinoimaan. Tästähän ollut
Suomessakin itsenäisyyden alkukuukausina kokemusta.

Tilanne muuttuu nopeasti. Kiina ja Venäjä ymmärsivät olla äänestämättä ja lentokieltoalue sai hyväksynnän turvallisuusneuvostossa. Jo pelkkä uhka pakotti Gaddafin hallinnon ryhtymään tulitaukoon.

Ei tässä mitään mediapeliä ole. Arabimaiden kansannousut ovat jatkoa Itä-Euroopan tapahtumille 1989-91. Libyalaisten kannalta olisi paras päästä Gaddafista eroon. 42 vuotta tyranniaa. Jos Gaddafi olisi syntynyt Suomessa, hän olisi mielenterveyspotilas.

Jemenissä kuoli 30 mielenosoittajaa tänään. Syyriassa on pidätetty tuhansia poliittisista syistä. Mielenosoitukset varmasti jatkuvat. Kaiken alkuna oli ruuan hinnan nousu yhdistettynä demokratian puutteeseen.

Ruoan hinta ei ole globaalisti noussut ainakaan demokratiavajeen takia.

No niin, turhia kuolemia tuli taas tuhansia.

Gaddafi armeijoineen on uhka vain oman maan kansalaisille ja hän tietää sen vallan hyvin itsekin.

Saa nähdä tarkoittaako tämä 'tulitauko' sitten paluuta samaan mistä alettiin eli terroriporukoihin ja sala-ampujiin jotka tappavat sumeilematta kaikki jotka kohdalle sattuvat. Ei varmasti jätä G. kostotoimia suorittamatta, hajoittaa armeijansa vain sissiporukoiksi suorittamaan ne vähin äänin.

Luulen että tilanne ei parane ilman ulkopuolista väliintuloa, mitkään rauhanturvajoukot tuskin tulevat kyseeseen, joutuisivat vain molempien osapuolten maalitauluiksi kuten Afganistanissa.

Gaddafin "tulitauko" on täyttänyt tehtävänsä: kapinalliset menivät helpottuneina nukkumaan, joten yöllä ja aamusta on armeija hyökännyt Benghaziin, myös ilmaiskuin.

Kansainvälinen yhteisö on taas kerran jälkijunassa.

Se on katkeraa, mutta sovituista säännöistä on pidettävä kiinni. Muuten entisenkaltaiset NL:n ja USA:n takapihaoperaatiot olisivat pienempienkin asemahtien arkea.